Eläketurvan tunteminen ja luottamus eläketurvaan
Eläketurvan tunteminen auttaa tekemään omaan eläkkeeseen vaikuttavia päätöksiä. Lisäksi eläketietous auttaa arvioimaan keskustelua eläketurvasta ja sen rahoituksesta faktoihin perustuen.
Luottamus eläketurvaan, sen tulevaisuuteen ja eläkejärjestelmän toimivuuteen voivat vaikuttaa kokemukseen eläketurvan hyväksyttävyydestä sekä arvioihin omasta taloudellisesta tilanteesta eläkeaikana.
Eläketurvan tunteminen ja luottamus eläketurvaan ovat tärkeitä tutkimusteemoja eläkejärjestelmän toimivuuden ja tulevaisuuden näkökulmasta.
Tutkimuksemme kertovat:
- Suurin osa vastaajista arvioi tuntevansa eläketurvaa huonosti tai melko huonosti. Lisäksi eläketurvan yksityiskohdista on paljon epätietoisuutta.
- Yleisesti eläkejärjestelmää pidetään luotettavana, mutta yksityiskohtaisemmin katsottuna sen toimivuuteen ja tulevaisuuteen liittyy enemmän huolta.
Eläketurvan tunteminen
Harva kokee tuntevansa eläketurvaa hyvin, ilmenee kyselytutkimuksista. Osa eläkejärjestelmän yksityiskohdista tunnetaan hyvin, toisten kohdalla tiedoissa on puutteita.
Eläketurvan tuntemista voidaan lähestyä koetun tietotason kautta tai yksityiskohtiin liittyvän tiedon näkökulmista.
Harva arvioi tuntevansa eläketurvaa hyvin
Näkemyksiä eläketurvasta -kyselytutkimuksessa tarkasteltiin 25–67-vuotiaiden eläkeasioiden tuntemista vuonna 2019. Yli puolet koki tuntevansa eläketurvaa huonosti tai melko huonosti. Hyväksi tai melko hyväksi eläketurvan tuntemisensa arvioi joka yhdeksäs.
Keskimääräistä paremmaksi eläketurvan tuntemuksensa arvioivat 55–67-vuotiaat, yrittäjät ja eläkeläiset. Heikommaksi tuntemisensa arvioivat puolestaan naiset, 25–34-vuotiaat, koulutustaustaltaan perusasteen käyneet ja matalatuloisiin kotitalouksiin kuuluvat.
Aiemmissa vuosien 2011 ja 2014 kyselyissä tiedusteltiin kansan- ja työeläkejärjestelmän tuntemista. Lähes puolet vastaajista arvioi tällöin eläkejärjestelmän tuntemisensa huonoksi tai melko huonoksi. Vajaa viidennes vastaajista arvioi tuntevansa kansan- ja työeläkejärjestelmää hyvin tai melko hyvin.
Eläketurvan tuntemista on selvitetty myös Eläkebarometri-kyselyssä, jossa on kysytty vuosittain 18 vuotta täyttäneiden näkemyksiä eläketurvasta. Vuosien 2017 ja 2020 välillä kokemus eläketurvan tuntemisesta parantui. Sen jälkeen arvio eläketurvan tuntemisesta on pysynyt tasaisena.
Hyväksi tai melko hyväksi tuntemisensa arvioineiden osuus on tasaantunut noin 45 prosenttiin vastaajista. Huonoksi tai melko huonoksi tietämyksensä arvioi noin 30 prosenttia. Etenkin vanhimmat vastaajat kokevat tuntevansa eläketurvaa paremmin.
Julkaisut:
- Tenhunen ym. 2020. Miten hyvin eläkeasiat ja vuoden 2017 eläkeuudistus tunnetaan? Kyselytutkimus eläketurvaan liittyvistä näkemyksistä (Julkari)
- Eläkebarometri 2024 (Julkari)
Eläkkeelle siirtyneet tuntevat lykkäyskorotuksen ja elinaikakertoimen usein
Eläkeasioiden tunteminen tulee ajankohtaiseksi eläkkeelle siirtymisen lähestyessä. Silloin myös moni selvittää kertyneen eläkkeen määrän ja eläkkeelle siirtymisen ajankohdan vaikutuksen siihen.
Työstä eläkkeelle -kyselytutkimuksesta selvisi, että vastikään vanhuuseläkkeelle siirtyneet ovat laajasti tietoisia eläkkeen määrästä sekä lykkäyskorotuksen ja elinaikakertoimen vaikutuksesta eläkkeeseen. Noin yhdeksän kymmenestä kertoi selvittäneensä eläkkeensä suuruuden ennen eläkkeelle jäämistään. Yhtä moni kertoi olleensa tietoinen lykkäyskorotuksen vaikutuksesta. Korkeammin koulutetut olivat tietoisia näistä asioista matalasti koulutettuja useammin.
Vuodesta 2005 alkaen voimassa ollut elinaikakerroin pienentää kuukausieläkettä pidentyvän elinajanodotteen mukaan. Elinaikakertoimesta ja sen eläkettä leikkaavasta vaikutuksesta kertoi tienneensä seitsemän kymmenestä vastikään työstä vanhuuseläkkeelle siirtyneestä. Miehet tunsivat elinaikakertoimen vaikutuksen hieman naisia useammin.
Julkaisut:
Eläkejärjestelmän yksityiskohtien tuntemista on selvitetty kyselytutkimuksissa. Suomalaiset tietävät, että vanhuuseläkkeen ikäraja vaihtelee, ja että suuri osa eläkemaksuista käytetään eläkkeiden rahoittamiseen. Sen sijaan esimerkiksi palkasta maksettavan eläkemaksun suuruuden tietää vain harva.
Eläkejärjestelmän ominaisuuksia tunnetaan vaihtelevasti
Eläkebarometri-kyselyssä suomalaisten eläkeosaamista mitataan neljän eläkejärjestelmän yksityiskohtaa koskevan väitteen avulla. Niistä osa pitää paikkansa, osa ei.
Suurin osa väitteistä tunnistettiin oikein joko paikkansa pitäviksi tai virheellisiksi. Parhaiten tiedettiin oikeus vähimmäiseläkkeeseen, jonka tunsi noin neljä viidestä.
Vajaa kaksi kolmannesta 18 vuotta täyttäneistä suomalaisista tiesi, että vanhuuseläkkeen ikäraja ei ole sama kaikille (se vaihtelee syntymävuoden mukaan) ja että suurin osa eläkemaksuista käytetään nykyisten eläkeläisten eläkkeiden maksamiseen. Alle kolmanneksella vastaajista oli asiasta virheellinen käsitys.
Selvästi yli puolet tietää, että vanhuuseläkkeen aloittaminen alaikärajan jälkeen korottaa eläkettä pysyvästi. Tämä osuus on kasvanut aiemmista vuosista.
Myös Näkemyksiä eläketurvasta -kyselyssä on tutkittu eläkeosaamista samantyyppisillä kysymyksillä. Siinä parhaiten tiedettiin väittämät vanhuuseläkkeen ikärajasta, yrittäjien työtulojen vaikutuksista ja eläkemaksujen käytöstä. Enemmän epätietoisuutta oli työttömien oikeudesta osittaiseen vanhuuseläkkeeseen ja siitä, karttuuko lapsen kotihoidosta ja opiskelusta eläkettä.
Reilu kymmenes suomalaista osasi arvioida eläkemaksun tason
Näkemyksiä eläketurvasta 2019 -kyselyssä vastaajia pyydettiin arvioimaan, kuinka monta prosenttia palkasta työntekijä ja työnantaja maksavat yhteensä eläkemaksuja (tai yrittäjä työtulostaan). Yli puolet vastaajista valitsi vaihtoehdon ”en osaa sanoa”. Suurin osa arvion antaneista aliarvioi eläkemaksun tason. Kaikista vastaajista 13 prosenttia osasi arvioida eläkemaksun tason oikein +/-5 prosenttiyksikön tarkkuudella. Vuonna 2019 työntekijän ja työnantajan keskimääräinen eläkemaksu oli 24,4 prosenttia.
Korkea-asteen koulutuksen saaneet ja yrittäjät tiesivät muita useammin maksun oikean tason. Virheellinen käsitys oli keskimääräistä useammin miehillä ja perusastetta korkeammin koulutetuilla. Epätietoisuutta oli taas useimmin naisilla, perusasteen koulutuksen suorittaneilla ja pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvilla.
Julkaisut:
- Eläkebarometri 2024. (Julkari)
- Tenhunen ym. 2020. Miten hyvin eläkeasiat ja vuoden 2017 eläkeuudistus tunnetaan? Kyselytutkimus eläketurvaan liittyvistä näkemyksistä (Julkari)
Lue lisää Etk.fi:ssä:
Luottamus eläketurvaan
Luottamus eläketurvaan on moniulotteinen ilmiö. Sitä voidaan arvioida paitsi järjestelmän yleisen luotettavuuden ja toimivuuden, myös eläketurvan tavoitteiden toteutumiseen ja eläketurvan riittävyyteen tai eläketurvaan liittyvien huolenaiheiden näkökulmista.
Eläkejärjestelmä koetaan yleisesti ottaen luotettavaksi
Yli 70 prosenttia 25–67-vuotiaista koki Suomen eläkejärjestelmän luotettavaksi Näkemyksiä eläketurvasta 2019 -kyselyssä.
Yli 55-vuotiaat ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneet kokivat järjestelmän luotettavaksi muita useammin. Sen sijaan alle 45-vuotiaat, yksin asuvat sekä terveytensä heikommaksi kokevat suhtautuivat väitteeseen muita kriittisemmin.
Luottamusta on selvitetty myös vuosittaisessa Eläkebarometrissa. Sen mukaan lähes kolme neljästä 18 vuotta täyttäneestä suhtautui myönteisesti eläkejärjestelmän luotettavuuteen. Miehet ja vanhemmat vastaajat luottivat muita useammin eläkejärjestelmään.
Myönteisesti eläkejärjestelmän luotettavuuteen suhtautuvien osuus on ollut noin 70 prosentin tasolla viimeiset viisi vuotta. Kriittisesti suhtautuvien osuus on pysynyt reilussa 20 prosentissa.
Kokemukset jatkuvuudesta ja eriarvoisuudesta vaikuttavat luottamukseen
Luottamus eläketurvaan 2014- ja Näkemyksiä eläketurvasta 2019 -kyselytutkimusten perusteella luottamusta eläketurvaan lisäävät kokemukset eläkejärjestelmän varmuudesta ja jatkuvuudesta, luottamus suomalaiseen hyvinvointivaltioon, järjestelmän avoimuus ja kehittäminen sekä eläkevarojen rahastointi.
Luottamusta vähentävät esimerkiksi kokemukset eriarvoisuudesta, epävarma talous- ja työllisyystilanne, väestön ikääntyminen sekä etuuksien muutokset tai heikennykset.
Julkaisut:
Mielipiteitä eläkejärjestelmän nykytilasta ja tulevaisuudesta selvitettiin Näkemyksiä eläketurvasta 2019 -kyselytutkimuksessa. Useissa kysymyksissä mielipiteet jakautuivat kahtia.
Näkemykset eläkejärjestelmän nykytilasta vaihtelevat
Vajaa puolet vastaajista koki eläkkeen takaavan kohtuullisen toimeentulon nykyisille eläkeläisille. Lähes yhtä moni suhtautui riittävyyteen kriittisesti.
Reilu kolmannes suhtautui myönteisesti eläkevarojen hoidon luotettavuuteen, kun neljännes oli eri mieltä tai osittain eri mieltä.
Vain noin neljännes vastaajista piti eläkejärjestelmää oikeudenmukaisena, kun lähes puolet oli tästä eri mieltä.
Miehet, korkea-asteen koulutuksen suorittaneet ja hyväksi terveytensä kokevat suhtautuivat muita myönteisemmin eläkejärjestelmän nykytilanteeseen. Näkemyksissä eläkejärjestelmän nykytilasta ei ollut eroja ikäryhmien välillä. Eläkevarojen hoitoa pitivät muita useammin luotettavana korkeampituloisemmat. Eläkeläiset kokivat muita useammin järjestelmän oikeudenmukaiseksi.
Eläkejärjestelmän tulevaisuuteen luotetaan vähemmän kuin nykytilaan
Vain reilu neljännes vastanneista arvioi, että eläkkeet pystytään maksamaan tulevaisuudessa, ja yli puolet piti nuorten maksutaakkaa liiallisena.
Eläkejärjestelmän mahdollisuuteen maksaa eläkkeitä tulevaisuudessa suhtautuivat muita kriittisemmin naiset, nuoret ja terveytensä heikommaksi kokevat. Nuoret ja vastaajat, joilla ei ollut lapsia, olivat yleisimmin huolissaan nuorten maksutaakasta.
Julkaisut:
Useat kysymykset toimeentulosta, päätöksenteosta ja talouden kehityksestä ovat yhteydessä eläkejärjestelmän toimintaan. Luottamusta eläketurvaan voidaan selvittää myös näihin kysymyksiin liittyvän huolestuneisuuden kautta.
Toimeentulo huolestuttaa eniten
Eläkeajan toimeentuloon liittyvistä tekijöistä koettiin eniten huolta. Kolme neljästä Näkemyksiä eläketurvasta 2019 -kyselyyn vastanneesta oli ainakin jonkin verran huolissaan pienituloisten eläkeläisten toimeentulosta. Noin kaksi kolmesta oli huolissaan kohtuuhintaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuudesta.
Eläkkeelle siirtymisten ehtoihin ja poliittiseen päätöksentekoon liittyvästä epävarmuudesta sekä väestön ikääntymisestä ja talous- ja työllisyystilanteen kehityksestä oli huolissaan hieman alle kaksi kolmesta vastaajasta. Vähiten huolta herättivät eläkevarojen sijoitustoiminnan riskit.
Yleisesti miehet ja terveytensä hyväksi kokevat olivat muita vähemmän huolissaan kaikista esitetyistä aiheista. Nuoret ja korkea-asteen koulutuksen saaneet olivat puolestaan muita harvemmin huolissaan eläkeajan toimeentulosta ja eläkevarojen sijoitustoiminnan riskeistä.
Julkaisut:
