Käynnissä olevia tutkimushankkeita

In the face of population ageing, most industrialised countries search for ways to extend working lives as a means of improve the sustainability of their pension systems. A broad range of reforms has been implemented, including the closing of early exit pathways, the raising of official retirement ages and strengthening the financial incentives to work longer. At the same time, there is growing awareness of the need to invest in workers for them to be able to continue working, for example by promoting lifelong learning and healthy behaviour. However, whereas an overall trend towards longer working lives can be observed, there are differences between countries and inequalities between groups within countries. In this project, we aim to analyse the mechanisms of extending working lives from a comparative perspective. In addition, we aim to identify whose working lives are extending and whether there are differences between the genders and socioeconomic groups.

Schedule: 2020–

Researchers: Kati Kuitto, Aart-Jan Riekhoff, Liisa-Maria Palomäki

Publications:

• Riekhoff, A.-J. & Kuitto, K. (2024) Educational expansion as a driver of longer working lives? Regression decomposition analysis of changes in labour force participation at older ages in twenty-first century Europe. Comparative Population Studies 49: 141-168.
• Kuitto, K. (2023) Later retirement: Possible for many, not for all. Social Europe Blog, 14.4.2023.
• Riekhoff, A.-J. & Kuitto, K. (2022) Educational differences in extending working lives: Trends in effective exit ages in 16 European countries. Finnish Centre for Pensions, Studies 02/2022. Helsinki.
• Riekhoff, A.-J. (2020) Mind the gap! Educational differences in average effective ages of retirement. Etk.fi-blog, 17.12.2020.
• Riekhoff, A.-J. & Kuitto, K. & Palomäki, L.-M. (2020) Substitution and spill-overs between early exit pathways in times of extending working lives in Europe. International Social Security Review, 73(2).

In this book chapter, we review empirical evidence on how working lives have been lengthening in different European welfare states and what kind of socioeconomic differences can be observed. Based on the evidence, we discuss whether the policy goal of extending working lives can be seen as socially sustainable and what could be done to support later exit from labour markets in different groups. The book chapter is part of the SustAgeable book “Social sustainability in ageing welfare states” (edited by Maria Vaalavuo, Kenneth Nelson and Kati Kuitto, Edward Elgar)

Schedule: 2023–2024

Researchers: Kati Kuitto and Kun Lee (University of Oxford)

Viime vuosina ns. kevytyrittäjyys eli laskutuspalveluyritysten kautta työskentely on yleistynyt Suomessa. Tässä tutkimuksessa tarkastelemme kevytyrittäjiä vuosina 2017–2022. Tutkimme kevytyrittäjien työuria Tilastokeskuksen ja Eläketurvakeskuksen yksityiskohtaisia rekisteritietoja vuosilta 2012–2022 hyödyntäen. Vastaamme neljään tutkimuskysymykseen:

• Mitkä henkilökohtaiset ominaisuudet ja millainen työhistoria ovat luonteenomaisia kevytyrittäjille?
• Miltä kevytyrittäjyys näyttää ja miten se yhdistyy muunlaiseen työskentelyyn?
• Miten kevytyrittäjien työurat kehittyvät ajassa (kevytyrittäjyyden aikana ja sen jälkeen)?
• Miten kevytyrittäjyys vaikuttaa eläkkeen karttumiseen?

Tutkimuksen tulokset ovat arvokkaita uusia työteon muotoja, sosiaaliturvaa ja eläkkeitä koskevan lainsäädännön ja menettelytapojen sekä laajemmin uusien työteon muotojen tarvitsemien palvelujen kehittämistä ajatellen. Tulokset voivat olla kiinnostavia myös kansainvälisesti ja akateemisen tutkimuksen kannalta, koska uusissa työnteon muodoissa työskentelevistä on vain vähän tietoa.

Aikataulu: 2023–2025

Tekijät: Susanna Sten-Gahmberg, Aart-Jan Riekhoff, Susan Kuivalainen

Julkaisut:

• Sten-Gahmberg, S. & Riekhoff, A.-J. (2024) Light entrepreneurs in Finland : A longitudinal study of careers, income and pension accrual. Finnish Centre for Pensions, Studies 04/2024.

Vuosittain noin 30 000 17–68-vuotiasta henkilöä saa hyvinvointialueeltaan omaishoidon tukea toimiessaan perheenjäsenensä omaishoitajana. Lukumäärä on kasvanut ajan mittaan. Omaishoito on tärkeä osa Suomen sosiaaliturvajärjestelmää, mutta sitä on tutkittu vain vähän. On olemassa niukasti tietoa omaishoitajien ominaisuuksista, omaishoidon laajuudesta ja omaishoitajana toimimisen vaikutuksesta henkilöiden elämään työmarkkinoille kiinnittymisen, tulojen ja eläkekertymän näkökulmasta.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on saada tietoa omaishoitajien taloudellisesta tilanteesta. Pyrimme vastaamaan seuraaviin kysymyksiin:

• Keitä omaishoitajat ovat?
• Miltä omaishoitojaksot näyttävät omaishoidon tuen suuruuden ja jatkuvuuden kannalta?
• Miltä omaishoitajien työurat näyttävät ja miten omaishoito liittyy tuloihin ja eläkekertymään?

Omaishoidon tuki kartuttaa eläkettä 68 vuoden ikään asti, ja siten omaishoitajat voidaan tunnistaa Eläketurvakeskuksen rekistereistä. Keräämme omaishoitajista kattavat tiedot vuosilta 2005–2022, esimerkiksi heidän taustastaan, työvoimaan osallistumisestaan, tuloistaan, eläkekertymistään sekä heidän saamistaan etuuksista ja eläkkeistä. Analyysi rajoittuu 18–60-vuotiaisiin omaishoitajiin.

Aikataulu: 2024–

Tekijät: Susanna Sten-Gahmberg, Jyri Heinänen

Eläkeikien noustessa ja työurien pidentyessä pitempään työskentely tuottaa joillekin ikääntyneille työntekijöille haasteita. Varsinkin pitkään raskasta työtä tehneet eivät ehkä kykene jatkamaan työssä tietyn iän jälkeen. Julkisessa keskustelussa on myös kyseenalaistettu sitä, onko sosiaalisesti oikeudenmukaista, että näiden työntekijöiden eläkeikää nostetaan samalla tavoin kuin muiden. Suomessa vuoden 2017 eläkeuudistuksessa otettiin käyttöön työuraeläke, joka antaa pitkän ja raskaan työuran tehneille mahdollisuuden jäädä eläkkeelle 63 vuoden iässä, kun lakisääteistä eläkeikää korotetaan.

Tässä hankkeessa tutkitaan työuraeläkkeensaajia vuosien 2018 ja 2023 välillä Eläketurvakeskuksen rekisteritietojen valossa. Heitä verrataan 63 vuoden ja nousevan alimman eläkeiän välillä työkyvyttömyyseläkkeelle tai osittaiselle vanhuuseläkkeille jääneisiin, koska nykyään ainoastaan nämä eläkemuodot tarjoavat poistumisreitin työelämästä ennen lakisääteistä eläkeikää. Tavoitteena on tunnistaa, miten erityinen työuraeläkettä hakevien ryhmä on sosiodemografisten piirteidensä, työuransa pituuden ja vakauden, aikaisempien töidensä luonteen ja eläkkeidensä kannalta.

Aikataulu: 2024–2025

Tekijät: Aart-Jan Riekhoff, Anu Polvinen

Viime vuosina eläkkeen rinnalla työskentely on tullut yhä yleisemmäksi. Tässä hankkeessa selvitetään työssäkäynnin yleisyyttä sekä vanhuuseläkkeen että työkyvyttömyyseläkkeen rinnalla. Lisäksi selvitetään, kuinka pitkiä työllisyysjaksot eläkkeen rinnalla ovat, miten työssäkäynti on muuttunut ajassa ja erilaisten taustatekijöiden yhteyttä eläkkeen rinnalla työskentelyyn. Tutkimusaineistoina käytetään sekä kysely- että rekisteriaineistoja.

Aikataulu: 2020–

Tekijä: Anu Polvinen

Julkaisut:

• Polvinen, A. & Kuivalainen, S. (2022) Työskennelläkö vai ei? Vanhuuseläkeläisten työssäkäynti ja kiinnostus eläkkeen rinnalla työskentelyyn. Yhteiskuntapolitiikka 87 | e-julkaisu 13.5.2022.
• Polvinen, A. & Riekhoff, A. & Nivalainen, S. & Kuivalainen, S. (2022) Educational inequalities in employment of Finns aged 60-68 in 2006-2018. PLoS ONE 17(10): e0276003.
• Polvinen, A. & Rantala, J. & Kuivalainen, S. (2019) Vanhuuseläkkeellä ja työssä: Tutkimus vanhuuseläkeläisten työssäkäynnin yleisyydestä ja sosioekonomisista eroista. Yhteiskuntapolitiikka 84(1): 80–91.
• Polvinen, A. & Kuivalainen, S. (2019) 63–74-vuotiaat vanhuuseläkkeellä työssäkäyvät – työssäkäynnin motiivit ja taloudellinen hyvinvointi. Teoksessa Ahonen, K. & Kuivalainen, S. & Nivalainen, S. & Palomäki L.-M. & Polvinen, A. (toim.) Tutkimuksia eläkeläisten toimeentulokokemuksista ja taloudellisesta hyvinvoinnista. Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 02/2019: Helsinki.
• Polvinen, A. & Laaksonen, M. & Rantala, J. & Hietaniemi, M. & Kannisto, J. & Kuivalainen, S. (2018) Working while on a disability pension in Finland: Association of diagnosis and financial factors to employment. Scandinavian Journal of Public Health 46(Suppl 19): 74–81.

Työuran pituus on yksi keskeisimmistä ETK:n julkaisemista mittareista, joilla työeläkejärjestelmän kehitystä ja eläkeuudistusten toteutumista seurataan. ETK on lisäksi ainoa taho Suomessa, joka systemaattisesti julkaisee työurien pituutta koskevaa tilasto- ja tutkimustietoa. ETK:n ansaintarekisteriin perustuva työuran pituuden laskenta on ollut käytössä vuodesta 2012 lähtien. Se kuvaa työsuhteessa tai yrittäjäeläkevakuutettuna vietetyn ajan pituutta tarkasteltavalla jaksolla.

Hankkeessa kehitetään rekisteritietoja hyödyntäviä vaihtoehtoisia työuramittareita, joita voidaan käyttää perinteisen työuran pituus -tiedon rinnalla ja sitä täydentämään. Näitä ovat:

1. työsuhdeaika, joka kuvaa samassa työsuhteessa tai yrittäjäeläkevakuutettuna vietettyä aikaa lyhyiden katkosten yli
2. ansiotyöura eli työsuhdeaika yhteenlaskettuna eri työsuhteiden ja yrittäjäeläkeaikojen yli päällekkäisyydet vähentäen
3. etuusaika, joka kuvaa eläkettä kartuttavilla etuuksilla vietetyn ajan pituutta
4. aktiivityöura, joka kuvaa työuran pituutta, kun siitä on vähennetty työ-/yrittäjäeläkesuhteen kanssa päällekkäiset etuusajat, kuten vanhempainvapaat tai pitkät sairaslomat
5. eläkettä kartuttanut aika, joka sisältää sekä työuran että työuran ulkopuolella eläkettä kartuttavilla etuuksilla vietetyn ajan.

Näillä mittareilla voidaan kuvata muun muassa

• kuinka monesta työsuhde- tai yrittäjäjaksosta työura muodostuu
• kuinka suuri osa työurasta on aktiivista työskentelyaikaa
• mikä osuus eläkettä kerryttävästä ajasta on erilaisia etuuksia ja mikä osuus ansiotyötä.

Hankkeen julkaisuissa kuvataan mittareiden muodostamista ja tarkastellaan niiden jakaumia eri väestöryhmissä, kuten sukupuolen, koulutustason, sosioekonomisen aseman ja työuran päättymistavan (työttömäksi, työkyvyttömyyseläkkeelle tai ansiotyöstä vanhuuseläkkeelle) mukaan. Työuramittareita vertaillaan myös eri ajanjaksoilla ja kohorttien välillä.

Aikataulu: 2022−2025

Tekijät: Noora Järnefelt, Mikko Laaksonen, Pauli Pekkala, Tarja Karjalainen

The outbreak of the COVID-19 pandemic and the subsequent lockdown in Spring 2020 caused a major shock to the labour market. Not everyone was affected by this shock to the same extent. One group that may have been particularly vulnerable were those graduating from secondary vocational or tertiary education during the pandemic, suffering potentially long-lasting consequences of the lockdown for their employment chances and earnings development.

In this project we study the employment and earnings trajectories of those who graduated and entered the labour market during the first months of the pandemic in Finland. We estimate the impact of graduating during COVID-19, as well as analyse inequalities between graduates in terms of gender, type of degree and the socioeconomic background of their parents. We use detailed monthly data from the Finnish Centre for Pensions on graduates’ employment, earnings and social benefits, coupled with data on graduates’ parents’ earnings and education.

Schedule: 2024−2026

Researchers: Aart-Jan Riekhoff, Satu Ojala (Tampere University)