Suomen työeläkkeensaajat

Suomen työeläkkeensaajat

Tuottaja: Eläketurvakeskus
Tilaston kotisivu: Suomen työeläkkeensaajat
Aihealue: Sosiaaliturva
Tilasto kuuluu Suomen viralliseen tilastoon (SVT): Kyllä
ISSN: 2343-1342

Kuvaus

Tilasto antaa kokonaiskuvan Suomen työeläkkeensaajista.

Tietosisältö

Tilasto sisältää keskeiset tiedot kaikista Suomen työeläkkeensaajista, työeläkkeelle siirtyneistä ja työeläkemenosta.

Käytetyt luokitukset

Yksityinen ja julkinen sektori, eläkelaji, sukupuoli ja ikä, eläkkeen suuruus, tautiluokitus ICD-10, alueluokitus: kunta, maakunta, asuinmaa

Tietojenkeruumenetelmät ja tietolähde

Tilaston tiedot perustuvat eläkerekisterin sisältämiin tietoihin. Eläkerekisteriin tallennetaan tiedot työeläkelaitoksissa tehdyistä eläkepäätöksistä.

Aluetiedot perustuvat Kelan väestötietoihin. Niitä täydennetään työeläkelaitoksilta saaduilla tiedoilla ulkomaille maksetuista lähdeveronalaisista työeläkkeistä.

Päivitystiheys

Suppeampi Tilasto Suomen työeläkkeensaajista ilmestyy kerran kuukaudessa ja laajempi tilastojulkaisu Suomen työeläkkeensaajat kerran vuodessa.

Valmistumis- tai julkistamisaika

Kuukausitilasto ilmestyy seuraavan kuukauden puolivälin aikaan ja vuositilasto tilastovuotta seuraavan vuoden keväällä. Tilaston julkistamisajankohdat ilmoitetaan Julkistamiskalenterissa.

Aikasarja

Tilastoa on tuotettu vuodesta 1996 alkaen. Vuosina 2005–2013 tilasto ilmestyi nimellä Suomen työeläkkeensaajat ja vakuutetut.

Tietoja aikasarjojen vertailukelpoisuudesta on esitetty tilaston laatuselosteessa kohdassa Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus.

Asiasanat

sosiaalivakuutus, eläke, työeläke, vanhuuseläke, työkyvyttömyyseläke, työttömyyseläke, maatalouden erityiseläke, osa-aikaeläke, osittainen varhennettu vanhuuseläke, eläkkeelle siirtyminen

Yhteystiedot

• Ota yhteyttä tilastopalveluun verkkolomakkeella

Asuinkunta, asuinmaa, maakunta

Henkilön asuinkunnaksi katsotaan hänen asuinkuntansa tilastovuoden viimeisenä päivänä. Ulkomaille maksetuissa eläkkeissä henkilön asuinmaa on tilastovuoden viimeisen päivän asuinmaa. Asuinmaat luokitellaan tilastovuoden lopussa voimassa olevan maaluokituksen mukaan. Maakunnat luokitellaan tilastovuoden lopussa voimassa olevan alueluokituksen mukaan.

Eläkelaji

Työeläkejärjestelmän eläkelajeja ovat vanhuuseläke, työkyvyttömyyseläke, maatalouden erityiseläke, osa-aikaeläke, osittainen varhennettu vanhuuseläke sekä perhe-eläke. Yksittäistä tilastovuotta koskevat tarkemmat tiedot eläkelajeista (esim. myöntämisperusteet ja ikärajat) on esitetty kunkin tilastovuoden julkaisun kohdassa Eläke-etuudet.

Eläkesektori

Työeläkettä saava luetaan aina siihen sektoriin, jolta hän saa vähintään yhtä tarkasteltavaa eläkettä. Jos henkilö saa eläkettä molemmilta sektoreilta, hän kirjautuu molempien sektoreiden lukuihin, mutta on koko työeläkejärjestelmän luvuissa vain kerran.

Työeläkkeelle siirtynyt lasketaan sektorikohtaisiin lukuihin, jos eläkkeelle siirtyminen kyseiseltä sektorilla tapahtuu tilastovuonna. Koko työeläkejärjestelmän lukuihin henkilö kirjautuu vain sinä tilastovuonna, kun ensimmäinen eläke alkaa.

Eläkkeen suuruus

Tilastossa esitetyt rahamäärät ovat kuukausieläkkeiden bruttomääriä. Työeläkettä voi pienentää yhteensovitus, jos henkilölle maksetaan eläkettä erityisriskejä varten säädettyjen lakien mukaan (liikennevakuutuslaki, tapaturma- ammattitautilaki, laki sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta, laki tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävissä, sotilasvammalaki). Nämä eläkkeet vähennetään karttuneesta työeläkkeestä. Nämä korvaukset saattavat olla niin suuria, että työeläkettä jää maksettavaksi vain vähän tai ei lainkaan.

Työeläkkeensaajan ja työeläkkeelle siirtyneen työeläke sisältää kaikkien tilastovuoden lopussa maksussa olleiden omaan työuraan perustuvien eläkkeiden euromäärät molemmilta sektoreilta. Eläkkeeseen sisältyy sekä perus- että rekisteröityjen lisäeläkkeiden euromäärät. Jos tilastovuoden aikana eläkkeelle siirtyneen eläke on ehtinyt päättyä ennen tilastovuoden loppua, työeläkkeen määräksi tilastoidaan eläkkeen päättymishetkellä maksussa ollut eläke.

Osa-aikaeläkkeensaaja ei saa samanaikaisesti muuta omaan työuraan perustuvaa työeläkettä, joten osa-aikaeläkkeensaajan ja osa-aikaeläkkeelle siirtyneen työeläke sisältää ainoastaan osa-aikaeläkkeen euromäärän.

Kokonaistyöeläke sisältää edellisten lisäksi myös eläkkeensaajan mahdollisen perhe-eläkkeen.  Kokonaistyöeläkettä ei lasketa työeläkkeelle siirtyneille.

Keskimääräiset työ- ja kokonaistyöeläkkeet ovat aritmeettisia keskiarvoja. Joissakin taulukoissa on lisäksi esitetty mediaanieläke. Mediaanieläke on aineiston keskimmäisen havainnon eläke eli puolet eläkkeensaajista saa mediaanieläkettä pienempää ja puolet sitä suurempaa eläkettä.

Ikä

Työeläkkeelle siirtyneiden taulukoissa käytetään ikää eläkkeen alkaessa. Muissa taulukoissa on ikä tilastovuoden lopussa.

Keskiarvoikä on ikien aritmeettinen keskiarvo. Työeläkkeensaajille se lasketaan iästä tilastovuoden lopussa ja työeläkkeelle siirtyneille iästä eläkkeen alkaessa.

Mediaani-ikä on aineiston keskimmäisen havainnon ikä.

Palkaton aika

Aika, jolta henkilö saa sosiaalietuutta, josta hänelle karttuu eläkettä. Palkatonta aikaa ovat esimerkiksi vanhempainraha-, sairauspäiväraha- ja työttömyyspäivärahakaudet.

Sosiaaliturvasopimus

Kahden valtion välinen sopimus, joka säätelee niiden välillä liikkuvien henkilöiden sosiaaliturvaa.

Sosiaaliturvasopimusmaat (Työeläkelakipalvelu)

Työeläkemeno

Työeläkemeno sisältää tilastovuoden aikana yksityiseltä ja julkiselta sektorilta maksetut lakisääteiset eläkkeet sekä työnantajan kustantamat vapaaehtoiset rekisteröidyt lisäeläkkeet. Kuntien vanhojen sääntöjen mukaan maksetut eläkkeet eivät sisälly tilaston lukuihin.

Työeläkettä saava

Omaan työuraan perustuvaa eläkettä saavia ovat ne henkilöt, jotka saavat tilastovuoden viimeisenä päivänä työeläkejärjestelmästä vanhuus-, työkyvyttömyys-, maatalouden erityis-, osa-aika- tai osittaista varhennettua vanhuuseläkettä. Kaikki työeläkettä saavat -luokka sisältää edellisten lisäksi perhe-eläkettä saavat. Työeläkettä voidaan maksaa samanaikaisesti sekä usean eri eläkelain että usean eri eläkelajin mukaan.

Työeläkkeelle siirtynyt

Omaan työuraan perustuvalle eläkkeelle siirtyneet ovat henkilöitä, joiden omaan työuraan perustuva eläke (vanhuus-, työkyvyttömyys- tai maatalouden erityiseläke) on alkanut tilastovuoden aikana. Lisäksi edellytetään, etteivät henkilöt ole saaneet mitään em. eläkettä ainakaan kahteen vuoteen.

Sektorikohtainen tarkastelu tehdään aina kyseisen sektorin kannalta. Jos henkilö on siirtynyt eläkkeelle toiselta sektorilta jo ennen tilastovuotta ja siirtyy tilastovuonna eläkkeelle toiselta sektorilta, kirjautuu hän tilastovuonna vain jälkimmäisen sektorin lukuihin, ei enää kaikkien eläkkeelle siirtyneiden lukuihin. Ts. koko työeläkejärjestelmää koskeviin lukuihin henkilö kirjautuu vain sinä tilastovuonna, kun ensimmäinen eläke alkaa. Taulukoiden sektorikohtaiset luvut eivät siten ole yhteenlaskettavia.

Vanhuuseläkkeelle siirtyneet ovat henkilöitä, joiden vanhuuseläke on alkanut tilastovuonna ja jotka eivät ole saaneet mitään omaa eläkettä ainakaan kahteen vuoteen. Työkyvyttömyys- ja maatalouden erityiseläkkeiden kohdalla edellytetään, että henkilöt eivät ole saaneet kyseisen eläkelajin mukaista eläkettä kahteen vuoteen. Työkyvyttömyyseläkkeiden eri alalajien kohdalla edellytetään, että henkilöt eivät ole saaneet minkään lajista työkyvyttömyyseläkettä kahteen vuoteen.

Osa-aikaeläkkeelle siirtyneitä ei katsota työeläkkeelle siirtyneiksi. Osa-aikaeläkkeensaajat tulevat mukaan eläkkeelle siirtyneisiin vasta sinä vuonna, kun heillä alkaa jokin muu omaan työuraan perustuva eläke, useimmiten vanhuuseläke.

Vuonna 2017 käyttöön otettua eläkelajia, osittaista varhennettua vanhuuseläkettä, käsitellään tilastossa samalla tavoin kuin osa-aikaeläkettä. Henkilöitä, joilla on alkanut osittainen varhennettu vanhuuseläke, ei siis katsota eläkkeelle siirtyneiksi.

Työkyvyttömyyden pääasiallinen syy

Työkyvyttömyyden pääasiallisella syyllä tarkoitetaan eläkkeen perusteena olevaa pääsairautta. Vaikka joskus työkyvyttömyyden syynä voi olla pääsairauden lisäksi jokin merkittävä lisäsairaus, tilastot perustuvat vain pääsairauden luokitteluun.

Sairausdiagnoosit ja niitä vastaavat koodit perustuvat vuodesta 1996 lähtien kansainväliseen ICD-10-tautiluokitukseen. Ennen vuotta 1996 myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet perustuvat edelliseen, ICD-9-luokitukseen. Luokittelu tehdään ensisijaisesti uuden tautiluokituksen mukaisena. Vanhan luokituksen mukaiset koodit on pyritty sijoittamaan mahdollisimman tarkasti uuden luokituksen mukaisiin luokkiin.

Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus

Vuoden aikana työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden osuus promilleina työeläkevakuutetusta väestöstä.

Alkavuuksia lasketaan sekä ikävakioituna että ikävakioimattomana. Ikävakioinnissa käytetään vakioväestönä joko vuoden 2012 tai viimeisen tilastovuoden työeläkevakuutettujen lukumäärää. Vakioinnilla poistetaan väestön ikärakenteen muutoksen vaikutus alkavuuteen.

Tilastossa käytetty ikä on henkilön ikä tilastovuoden lopussa.

Työkyvyttömyyseläkkeet sisältävät varsinaiset työkyvyttömyyseläkkeet, työuraeläkkeet vuodesta 2018 alkaen sekä yksilölliset varhaiseläkkeet vuoteen 2012 asti.

Ennen vuotta 2018 työkyvyttömyyseläkkeitä myönnettiin vain alle 63-vuotiaille. Tämän vuoksi alkavuuksia on esitetty eri ikäryhmille, mutta vertailukelpoisin ikäryhmä pitkällä aikavälillä on 25–62-vuotiaat. Vanhuuseläkkeen ikärajan yhä noustessa työkyvyttömyyseläkkeitä myönnetään entistä vanhemmille, joten tilaston ikäluokitusta joudutaan muuttamaan jatkossa.

1. Yhteystieto

1.1 Organisaatio

Eläketurvakeskus

1.2 Organisaatioyksikkö

Suunnitteluosasto

1.3 Yhteyshenkilön nimi

Joonas Hautamäki
Jari Kannisto

1.4 Yhteyshenkilön tehtävä

Tilastoasiantuntija

1.5 Yhteyspostiosoite

Eläketurvakeskus
00065 ELÄKETURVAKESKUS

1.6 Yhteyssähköposti

etunimi.sukunimi@etk.fi
Tilastopalvelun yhteydenottolomake

1.7 Yhteyspuhelinnumero

029 411 20

1.8 Yhteysfaksinumero

Faksi: 09 148 1172

2. Metatiedon päivitys

2.1 Metatieto viimeksi varmennettu

26.6.2024

2.2 Metatietoa viimeksi lisätty

26.6.2024

2.3 Metatiedon viimeisin päivitys

26.6.2024

3. Tilaston kuvaus

3.1 Tilaston yleiskuvaus

Tilasto kuvaa Suomen työeläkejärjestelmästä eläkettä saaneiden sekä eläkkeelle siirtyneiden henkilöiden lukumääriä ja keskieläkkeitä.

3.2 Luokitukset

Yksityinen ja julkinen sektori, eläkelaji, eläkkeen suuruus, eläkkeensaajan sukupuoli ja ikä, tautiluokitus ICD-10, alueluokitus: kunta, maakunta, hyvinvointialue ja asuinmaa.

3.3 Kattavuus

Tilasto kattaa kaikki Suomen työeläkejärjestelmästä maksetut lakisääteiset eläkkeet.

3.4 Tilastolliset käsitteet ja määritelmät

Käsitteet ja määritelmät on esitetty tilaston kotisivulla.

3.5 Tilastoyksikkö

Henkilö/eläkkeensaaja.

3.6 Tilaston perusjoukko

Suomen työeläkejärjestelmästä eläkettä saavat henkilöt.

3.7 Viitealue

Kunta, maakunta, hyvinvointialue, asuinmaa.

3.8 Ajallinen kattavuus

Tilastoa on tuotettu vuodesta 1996 lähtien. Työeläkkeensaajien lukumäärätietojen osalta aikasarja ulottuu vuoteen 1981 saakka.

4. Mittayksikkö

Henkilöiden lukumäärä.
Eläkkeen suuruus: €/kk (bruttomääräinen).
Väestöosuus: %-osuus Kelan sosiaalivakuutetusta väestöstä.
Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus: ‰ työeläkevakuutetusta väestöstä.

5. Viiteajankohta

Eläkkeensaajien kohdalla tilastokuukauden ja -vuoden viimeinen päivä. Eläkkeelle siirtyneiden kohdalla kalenterikuukausi ja -vuosi.

6. Toimintavaltuudet

6.1 Lainsäädäntö ja muut sopimukset

Laissa Eläketurvakeskuksesta todetaan ETK:n tehtäväksi harjoittaa toimialaansa kuuluvaa tilastotoimintaa.

Laki Eläketurvakeskuksesta (Finlex)

6.2 Tietojen jakaminen

Tilaston tietoja toimitetaan vuosittain THL:lle EU:n sosiaaliturvan tilastointijärjestelmän (ESSPROS) tilastoja varten.

7. Tilastollinen tietosuoja

7.1 Tietosuojaperiaatteet

Eläketurvakeskus on sitoutunut tilastotoimen perusperiaatteen mukaiseen tietosuojaan, jolla varmistetaan tiedon luottamuksellinen käsittely.

7.2 Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä

Tietoaineistot on suojattu käsittelyn eri vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa aineistoja käsitellään, ei ole pääsyä ulkopuolisilla. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan.

8. Julkistamispolitiikka

Eläketurvakeskuksen tilastot julkaistaan arkipäivisin kello 9.00 Eläketurvakeskuksen verkkosivuilla. Mahdollisista poikkeuksista julkistuksen kellonajassa ilmoitetaan erikseen.

Tilastotietokannan tiedot julkaistaan avoimena datana. Tietokannan avointa rajapintaa voi hyödyntää CC BY 4.0-lisenssin puitteissa vapaasti mainitsemalla tilastotietojen lähteeksi Eläketurvakeskuksen.

8.1 Julkistamiskalenteri

Tilaston julkistamisajankohdat ilmoitetaan julkistamiskalenterissa. Seuraavan vuoden julkistamiskalenteri julkaistaan loppuvuodesta.

8.2 Pääsy julkistamiskalenteriin

Tilastojen julkistamiskalenteri

8.3 Käyttäjien käyttöoikeudet

Tilaston tiedot ovat kaikkien käytettävissä, kun ne ovat ilmestyneet ETK:n verkkosivuilla aiemmin ilmoitettuna ajankohtana.

Embargokäytäntö: Journalistin ohjeisiin sitoutuneet mediat voivat tiedustella aineistoja ETK:n viestinnästä.

ETK:n viestinnän yhteystiedot

9. Jakelutiheys

Tilaston kuukausitiedot ilmestyvät tilastokuukautta seuraavan kuukauden puolivälin jälkeen.

Työkyvyttömyyseläkkeitä koskevat erityistiedot ilmestyvät maaliskuussa.

Työeläkkeensaajia koskevat vuositiedot ilmestyvät maaliskuussa.

Työeläkkeelle siirtyneiden henkilöiden lukumäärien ennakkotiedot ilmestyvät helmikuussa. Lopulliset tiedot eläkkeelle siirtyneistä ilmestyvät kesäkuussa.

Erillinen julkaisu ilmestyy vuosittain kesällä.

10. Saatavuus ja selkeys

10.1 Lehdistötiedote (Tilastojulkistus)

Tilaston julkistukset sijaitsevat julkaisuarkisto Julkarissa: Suomen työeläkkeensaajat (Julkari).

Aiheen lehdistötiedotteet löytyvät tilaston verkkosivulta.

10.2 Julkaisut (laajemmat/muut)

Suomen työeläkkeensaajat: kuukausitilasto
Suomen työeläkkeensaajat (Julkari)

10.3 Verkkotietokanta

Työeläkkeensaajien kuukausitilasto (PxWeb)
Työeläkkeensaajien lukumäärä (PxWeb)
Työeläkkeelle siirtyneiden lukumäärä (PxWeb)
Työeläkkeensaajien eläkkeen suuruus (PxWeb)
Työeläkkeelle siirtyneiden eläkkeen suuruus (PxWeb)
Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus (PxWeb)
Ulkomailla asuvat työeläkkeensaajat (PxWeb)

10.4 Yksikkötason aineistojen saatavuus

Eläketurvakeskuksen rekisteritietoja voi hakea tieteelliseen tutkimuskäyttöön.

Eläkerekisterin eläketietoja ja ansaintarekisterin työeläkevakuutettua työskentelyä koskevia rekisteritietoja voidaan käyttää tutkimuskäytössä julkisuus-, tietosuoja- sekä toisiolain mukaisesti, vaikka yksilötason tiedot ovat salassa pidettäviä. Tutkimuksen tulee olla yksilöity ja tutkimussuunnitelmaan perustuva tieteellinen tutkimus. Rekisteriaineistoa ei luovuteta kaupalliseen tarkoitukseen.

.

Eläketurvakeskuksen rekisteriaineistojen luovuttaminen tieteelliseen tutkimukseen

11. Laadunhallinta

11.1 Laadunvarmistus

ETK on sitoutunut Suomen virallisen tilaston laatulupauksen periaatteisiin. Tilastotuotannossa noudatetaan Suomen virallisen tilaston laatukriteereitä, jotka ovat yhteensopivia Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

11.2 Laadun arviointi

Tilaston laatua arvioidaan useassa eri vaiheessa tilastoprosessin aikana.

12. Relevanssi

12.1 Käyttäjien tarpeet

Tilaston käyttäjiltä kerätään palautetta asiakaskyselyillä. Palautetta saadaan myös suorina yhteydenottoina. Saatua palautetta seurataan, ja se otetaan huomioon tilastoa kehitettäessä.

13. Tarkkuus ja luotettavuus

13.1 Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti

Tiedot perustuvat hallinnollisiin rekistereihin. Lähtötiedot ovat yksilötasoisia, ja niiden perusteella maksetaan eläkkeitä.

13.2 Otantavirhe

–

13.3 Muut virhelähteet

Rekisterivedokset poimitaan alkuvuodesta, jolloin osa takautuvista eläkepäätöksistä voi puuttua tilastoaineistosta.

14. Oikea-aikaisuus ja täsmällisyys

14.1 Oikea-aikaisuus

Tilaston kuukausitiedot ilmestyvät tilastokuukautta seuraavan kuukauden puolivälin jälkeen.

Vuositiedot valmistuvat useassa osassa, jotka julkaistaan tietojen laatutarkistuksen jälkeen viitenä erillisenä julkistuksena.

Ensimmäinen osa julkaistaan tilastovuotta seuraavan vuoden helmikuussa ja viimeinen kesäkuussa.

15. Johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus

15.1 Maantieteellinen vertailukelpoisuus

Tilastossa käytetään kunakin tilastovuonna voimassa olevaa alueluokitusta (kunnat, maakunnat, hyvinvointialueet).

15.2 Ajallinen vertailukelpoisuus

Tilastoa on tuotettu vuodesta 1996 lähtien ja sen aikasarjat ovat pääpiirteissään vertailukelpoisia kyseisestä ajankohdasta alkaen. Työeläkkeensaajien lukumäärätietojen osalta aikasarja ulottuu vuoteen 1981 saakka.

Tilasto on ilmestynyt vuosina 2005–2013 nimellä Suomen työeläkkeensaajat ja vakuutetut (Suomen virallinen tilasto). Tilastovuodesta 2014 lähtien kokonaisuus julkaistaan kahtena erillisenä tilastona: Suomen työeläkkeensaajat (SVT) ja Suomen työeläkevakuutetut (SVT).

Työeläkkeelle siirtyneiden määritelmää muutettiin vuonna 1999. Osa-aikaeläkkeelle siirtyneitä ei ole sen jälkeen katsottu eläkkeelle siirtyneiksi. Osa-aikaeläkkeelle siirtyneet lasketaan mukaan työeläkkeelle siirtyneisiin vasta heidän siirtyessä jollekin muulle omaan työuraan perustuvalle eläkkeelle, useimmiten vanhuuseläkkeelle.

Vuonna 2017 käyttöön otettua eläkelajia, osittaista varhennettua vanhuuseläkettä, käsitellään tilastossa samalla tavoin kuin osa-aikaeläkettä. Henkilöitä, joilla on alkanut osittainen varhennettu vanhuuseläke, ei siis katsota eläkkeelle siirtyneiksi.

Tilastovuodesta 2020 lähtien nollan euron suuruiset perhe-eläkkeet (leskeneläke ja lapseneläke) eivät enää sisälly vuositilaston lukuihin. Kuukausitilastoinnissa vastaava muutos tehtiin tilastovuoden 2021 alussa. Muutos vaikutti perhe-eläkettä saavien lukumääriin ja keskimääräiseen eläkkeen tasoon.

Maksettavan perhe-eläkkeen määrään vaikuttavat lesken oma työeläke (tai laskennallinen karttunut työeläke) sekä liikenne- ja tapaturmavakuutuksen mukaiset etuudet. Niiden huomioon ottaminen voi johtaa nollan suuruiseen perhe-eläkkeeseen.

Tilaston tulkinnassa tulee ottaa huomioon työeläkelainsäädännössä tapahtuneet muutokset:
Eläketurvan muutokset vuosi vuodelta

15.3 Yhtenäisyys yli tilastoalueiden

Erot käsitteiden määrittelyissä vaikeuttavat vertailua muiden samaa tilastoaluetta koskevien tilastojen kanssa.

Tämä tilasto sisältää vain lakisääteiset työeläkkeet, joihin eivät kuulu esim. vapaaehtoiset lisäeläkevakuutukset.

15.3.1 Yhtenäisyys osavuosittaisten ja vuosittaisten tilastojen välillä

Työeläkejärjestelmää koskevat tiedot ovat pääosin yhteneväisiä kuukausi- ja vuositilaston kesken. Aineistojen poiminta-ajankohtien erojen vuoksi osa eläketiedoista saattaa tarkentua vuoden kuluessa.

15.4 Sisäinen yhtenäisyys

Tilaston tiedot ovat yhteneväisiä ETK:n ja Kelan yhdessä tuottaman Tilasto Suomen eläkkeensaajista -tilaston tietojen kanssa.

Tilasto Suomen eläkkeensaajista

16. Kustannukset ja vastausrasite

Tilaston tuottaminen rahoitetaan vuosittain Eläketurvakeskuksen varoista.

17. Tietojen revisoituminen

–

18. Tilastoprosessi

18.1 Lähdeaineistot

Tilasto perustuu Eläketurvakeskuksen rekistereihin.

18.2 Tiedonkeruun tiheys

–

18.3 Tiedonkeruumenetelmä

Hallinnolliset rekisterit.

18.4 Aineiston/datan validointi

ETK:n tuotantoprosessien mukaiset tarkistukset tehdään tilastotuotannon eri vaiheissa. Lisäksi tuloksia peilataan lakimuutoksiin ja aiempien tilastovuosien tietoihin.

18.5 Tiedon käsittely

Poimitaan eläkerekisteristä henkilötasoiset eläketiedot. Niistä muodostetaan summatason tiedot ja tehdään tilastotaulukot.

Eläketurvan muutokset vuosi vuodelta