Kokonaiseläkemenot
Vuoden 2023 kokonaiseläkemenot 37,8 miljardia euroa
Suomessa maksettiin eläkkeitä ja niihin rinnastettavia etuuksia yhteensä 37,8 miljardia euroa vuonna 2023. Eläkemenoista 90 prosenttia muodostui työeläkkeistä, joita maksettiin 34,1 miljardia euroa. Kela maksoi kansaneläkkeitä ja takuueläkkeitä yhteensä 2,6 miljardia euroa.
Kokonaiseläkemenot sisältävät työeläkkeiden ja Kelan maksamien eläkkeiden lisäksi erityisturvaan kuuluvien lakien mukaiset eläkkeet. Näitä etuuksia maksettiin 0,5 miljardia euroa vuonna 2023.
Erityisturvaan kuuluvat työtapaturma- ja ammattitautilain, liikennevakuutuslain, sotilasvammalain sekä sotilastapaturmien ja palvelussairauksien korvaamista koskevien lakien perusteella maksetut eläkkeiksi luokiteltavat etuudet.
Vapaamuotoisia eläkkeitä maksettiin 0,6 miljardia euroa vuonna 2023. Vapaamuotoisten eläkkeiden eläkemenot sisältävät työnantajien järjestämät rekisteröimättömät lisäeläkkeet.
Kokonaiseläkemenoista 51 prosenttia muodostui miehille maksetuista eläkkeistä. Ulkomaille maksettujen eläkkeiden osuus kokonaiseläkemenoista oli alle prosentti.
(Päivitetty 10.7.2024)
Työ- ja kansaneläkkeitä maksettiin 36,7 miljardia euroa vuonna 2023
Suomessa maksettiin työ- ja kansaneläkkeitä yhteensä 36,7 miljardia euroa vuonna 2023.
Eläkkeistä suurin osa, 31,8 miljardia euroa maksettiin vanhuuseläkkeinä. Työkyvyttömyyseläkkeiden osuus eläkemenoista oli 7 prosenttia. Niitä maksettiin kaikkiaan 2,5 miljardia euroa. Perhe-eläkkeitä maksettiin 2,0 miljardia euroa, mikä oli 5 prosenttia eläkemenoista. Osa-aikaeläkkeiden ja maatalouden erityiseläkkeiden osuus maksetuista eläkkeistä oli yhteensä 0,1 prosenttia.
Työeläkkeitä maksettiin kaikkiaan 34,1 miljardia euroa ja kansaneläkkeitä 2,3 miljardia euroa. Kansaneläkkeiden lisäksi Kela maksoi työ- ja kansaneläketurvaa täydentäviä takuueläkkeitä 0,3 miljardia euroa.
Työeläkkeiden ja Kelan maksamien eläkkeiden lisäksi eläkkeinä maksetaan erityisturvan mukaisia etuuksia sekä vapaamuotoisia lisäeläkkeitä. Erityisturvaan kuuluvat työtapaturma- ja ammattitautilain, liikennevakuutuslain, sotilasvammalain sekä sotilastapaturmien ja palvelussairauksien korvaamista koskevien lakien perusteella maksetut eläkkeiksi luokiteltavat etuudet.
Kaikkiaan eläkkeitä ja niihin rinnastettavia etuuksia maksettiin Suomessa ennakkotiedon mukaan 37,7 miljardia euroa vuonna 2023.
(Päivitetty 27.3.2024)
Tilaston taulukot ja kuviot:
- Taulukot ja kuviot Avainluvut-palvelussa
- Taulukot ETK:n tilastotietokannassa
- Työ- ja Kelan eläkemenot hyvinvointialueittain, milj. euroa
Lue lisää Etk.fi:ssä:
Lisätietoa tilastopalvelusta:
Kokonaiseläkemenot
Tuottaja: Eläketurvakeskus
Tilaston kotisivu: Kokonaiseläkemenot
Aihealue: Sosiaaliturva
Tilasto kuuluu Suomen viralliseen tilastoon (SVT): Kyllä
ISSN: 2489-7000
Kuvaus
Tilasto antaa kokonaiskuvan Suomessa vuoden aikana maksettujen eläkkeiden rahamääristä.
Tietosisältö
Suomen eläkejärjestelmä on hajautettu. Kokonaiseläkemenot koostuvat siten usean eri järjestelmän ja tahon maksamista eläkkeistä.
Työeläkkeitä maksavat yksityisen ja julkisen sektorin eläkelaitokset. Kela maksaa kansaneläkejärjestelmän eläkkeet ja takuueläkkeet. Eläkkeiksi luokiteltavia etuuksia maksetaan myös työtapaturma- ja ammattitautilain, liikennevakuutuslain, sotilasvammalain sekä sotilastapaturmien ja palvelussairauksien korvaamista koskevien lakien perusteella. Kokonaiseläkemenot-tilasto kokoaa nämä tiedot yhdeksi kokonaisuudeksi.
Käytetyt luokitukset
Eläkejärjestelmä, sektori ja eläkelaji.
Tietojenkeruumenetelmät ja tietolähde
Tilaston tiedot perustuvat rekisteriaineistoihin. Tietojen muodostamisesta on kerrottu tarkemmin laatuselosteen kohdassa Tietojen tarkkuus ja luotettavuus.
Päivitystiheys
Kerran vuodessa.
Valmistumis- tai julkistamisaika
Tilaston ennakkotiedot ilmestyvät tilastovuotta seuraavan vuoden keväällä. Lopulliset tiedot julkistetaan tilastovuotta seuraavan vuoden syksyllä.
Tilaston julkistuspäivämäärät ilmoitetaan vuosittain julkistamiskalenterissa.
Aikasarja
Tilaston tiedot ovat saatavissa ETK:sta vuodesta 1986 lähtien. Aikasarja on pääpiirteissään vertailukelpoinen.
Tarkempia tietoja tilaston aikasarjasta on kerrottu laatuselosteen kohdassa Tietojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus.
Asiasanat
Sosiaalivakuutus, eläkkeet, työeläkkeet, kansaneläkkeet, eläkemenot
Yhteystiedot
Kokonaiseläkemenot
Kokonaiseläkemenot sisältävät vuoden aikana maksetut työeläkkeet ja Kelan eläkkeet. Eläkemenoihin kuuluvat myös työtapaturma- ja ammattitautilain, liikennevakuutuslain, sotilasvammalain sekä sotilastapaturmien ja palvelussairauksien korvaamista koskevien lakien perusteella maksetut eläkkeiksi luokiteltavat etuudet sekä työnantajien järjestämät lisäeläkkeet. Yksityishenkilöiden itse ottamat vapaaehtoiset lisäeläkkeet eivät sisälly kokonaiseläkemenoihin.
Työeläkemenot
Työeläkemenot sisältävät yksityisen ja julkisen sektorin maksamat työeläkkeet. Yksityisen sektorin eläkemenot sisältävät sekä perusturvan että rekisteröidyn lisäeläketurvan mukaiset työeläkkeet.
Kelan eläkemenot
Kelan eläkemenot sisältävät kansaneläkelain mukaiset eläkkeet sekä takuueläkkeet.
Erityisturvan eläkemenot
Erityisturvan eläkemenot sisältävät työtapaturma- ja ammattitautilain, liikennevakuutuslain, sotilasvammalain sekä sotilastapaturmien ja palvelussairauksien korvaamista koskevien lakien perusteella maksetut eläkkeiksi luokiteltavat etuudet. Etuuksista käytetään myös nimitystä SOLITA-eläkkeet.
Vapaamuotoisten eläkkeiden eläkemenot
Vapaamuotoisten eläkkeiden eläkemenot sisältävät työnantajien järjestämät rekisteröimättömät lisäeläkkeet.
Vanhuuseläkemenot
Vanhuuseläkemenot sisältävät työ- ja kansaneläkkeenä maksetut vanhuuseläkkeet. Menoihin sisältyvät sekä eläkeiässä alkaneet että varhennetut vanhuuseläkkeet.
Työkyvyttömyyseläkemenot
Työkyvyttömyyseläkemenot sisältävät kaikki työ- ja kansaneläkkeenä maksetut työkyvyttömyyseläkkeet. Työkyvyttömyyseläkkeitä ovat toistaiseksi myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet ja määräaikaiset kuntoutustuet. Vuosina 1986–2011 työkyvyttömyyseläkemenot sisältävät myös yksilölliset varhaiseläkkeet.
Osa-aikaeläkemenot
Osa-aikaeläkemenot sisältävät työeläkkeenä maksetut osa-aikaeläkkeet. Osa-aikaeläkkeitä ei makseta kansaneläkejärjestelmässä.
Maatalouden erityiseläkkeiden eläkemenot
Maatalouden erityiseläkkeiden eläkemenot sisältävät luopumiseläkkeet, luopumistuet ja luopumislisät. Maatalouden erityiseläkkeitä maksetaan vain työeläkejärjestelmän yksityisellä sektorilla. Maatalouden erityiseläkkeiden eläkemenot sisältävät vuosina 1986–2010 sukupolvenvaihdoseläkkeet ja vuosina 1993–2010 luopumiskorvaukset.
Perhe-eläkemenot
Perhe-eläkemenot sisältävät työeläkejärjestelmän ja Kelan maksamat perhe-eläkkeet.
1. Yhteystieto
1.1 Organisaatio
Eläketurvakeskus
1.2 Organisaatioyksikkö
Suunnitteluosasto
1.3 Yhteyshenkilön nimi
Jukka Lampi
Katariina Käkönen
1.4 Yhteyshenkilön tehtävä
Tilastoasiantuntija
1.5 Yhteyspostiosoite
Eläketurvakeskus
00065 ELÄKETURVAKESKUS
1.6 Yhteyssähköposti
etunimi.sukunimi@etk.fi
Tilastopalvelun yhteydenottolomake
1.7 Yhteyspuhelinnumero
029 411 20
1.8 Yhteysfaksinumero
Faksi: 09 148 1172
2. Metatiedon päivitys
2.1 Metatieto viimeksi varmennettu
27.3.2024
2.2 Metatietoa viimeksi lisätty
27.3.2024
2.3 Metatiedon viimeisin päivitys
27.3.2024
3. Tilaston kuvaus
3.1 Tilaston yleiskuvaus
Tilasto antaa kokonaiskuvan Suomessa vuoden aikana maksettujen eläkkeiden rahamääristä.
3.2 Luokitukset
Eläkejärjestelmä, sektori (yksityinen ja julkinen), eläkelaji, sukupuoli, tautiluokitus ICD-10, alueluokitus: kunta, maakunta, hyvinvointialue ja asuinmaa.
3.3 Kattavuus
Suomen lakisääteinen eläketurva koostuu pääpiirteissään kahdesta eläkejärjestelmästä: työ- ja kansaneläkejärjestelmästä. Lakisääteistä eläketurvaa ovat myös työtapaturma- ja ammattitautilain, liikennevakuutuslain, sotilasvammalain sekä sotilastapaturmien ja palvelussairauksien korvaamista koskevien lakien mukaiset eläkkeiksi luokiteltavat etuudet.
Työeläkkeitä hoitavat yksityisellä sektorilla työeläkeyhtiöt, -säätiöt ja -kassat sekä julkisella sektorilla pääasiassa Keva. Eläketurvakeskus toimii työeläkejärjestelmän keskuksena ja kerää mm. työeläkeasioiden hoidon edellyttämät tiedot sille säädettyjen tehtävien hoitamista varten. Kansaneläkejärjestelmää hoitaa Kela. Kela huolehtii myös takuueläkkeiden maksamisesta.
Kokonaiseläkemenot-tilasto kokoaa yhteen eri järjestelmien maksamat lakisääteisten eläkkeiden rahamäärät. Lisäksi tilasto sisältää tiedot myös työnantajan järjestämistä vapaamuotoisista rekisteröimättömistä lisäeläkkeistä. Yksityishenkilöiden ottamat vapaaehtoiset eläkkeet eivät sisälly tilaston lukuihin.
3.4 Tilastolliset käsitteet ja määritelmät
Käsitteet ja määritelmät on esitetty tilaston kotisivulla.
3.5 Tilastoyksikkö
Suomen eläkejärjestelmästä maksettu eläke.
3.6 Tilaston perusjoukko
Suomen eläkejärjestelmästä maksetut lakisääteiset sekä vapaamuotoiset eläkkeet.
3.7 Viitealue
Kunta, maakunta, hyvinvointialue, asuinmaa.
3.8 Ajallinen kattavuus
Tilaston aikasarja alkaa vuodesta 1960. Tiedot ovat saatavissa ETK:sta tilastovuodesta 1986 alkaen. Aiempien vuosien tilastotiedot ovat saatavissa Kelan tilastotietopalvelusta.
4. Mittayksikkö
Milj. €
5. Viiteajankohta
Kalenterivuosi.
6. Toimintavaltuudet
6.1 Lainsäädäntö ja muut sopimukset
Laissa Eläketurvakeskuksesta todetaan ETK:n tehtäväksi harjoittaa toimialaansa kuuluvaa tilastotoimintaa.
Laki Eläketurvakeskuksesta (Finlex)
6.2 Tietojen jakaminen
Osa tilaston tiedoista toimitetaan vuosittain THL:lle Sosiaaliturvan menot ja rahoitus -tilastoa sekä EU:n sosiaaliturvan tilastointijärjestelmän (ESSPROS) mukaisia tilastoja varten.
Sosiaaliturvan menot ja rahoitus (THL)
7. Tilastollinen tietosuoja
7.1 Tietosuojaperiaatteet
Eläketurvakeskus on sitoutunut tilastotoimen perusperiaatteen mukaiseen tietosuojaan, jolla varmistetaan tiedon luottamuksellinen käsittely.
7.2 Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä
Tietoaineistot on suojattu käsittelyn eri vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa aineistoja käsitellään, ei ole pääsyä ulkopuolisilla. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan.
8. Julkistamispolitiikka
Eläketurvakeskuksen tilastot julkaistaan arkipäivisin kello 9.00 Eläketurvakeskuksen verkkosivuilla. Mahdollisista poikkeuksista julkistuksen kellonajassa ilmoitetaan erikseen.
Tilastotietokannan tiedot julkaistaan avoimena datana. Tietokannan avointa rajapintaa voi hyödyntää CC BY 4.0-lisenssin puitteissa vapaasti mainitsemalla tilastotietojen lähteeksi Eläketurvakeskuksen.
8.1 Julkistamiskalenteri
Tilaston julkistamisajankohdat ilmoitetaan julkistamiskalenterissa. Seuraavan vuoden julkistamiskalenteri julkaistaan loppuvuodesta.
8.2 Pääsy julkistamiskalenteriin
Tilastojen julkistamiskalenteri
8.3 Käyttäjien käyttöoikeudet
Tilaston tiedot ovat kaikkien käytettävissä, kun ne ovat ilmestyneet ETK:n verkkosivuilla aiemmin ilmoitettuna ajankohtana.
Embargokäytäntö: Journalistin ohjeisiin sitoutuneet mediat voivat tiedustella aineistoja ETK:n viestinnästä.
9. Jakelutiheys
Tilaston ennakkotiedot ilmestyvät tilastovuotta seuraavan vuoden maaliskuussa. Lopulliset tiedot ilmestyvät lokakuussa.
10. Saatavuus ja selkeys
10.1 Lehdistötiedote (Tilastojulkistus)
Tilaston julkistukset sijaitsevat julkaisuarkisto Julkarissa: Kokonaiseläkemenot (Julkari)
10.2 Julkaisut (laajemmat/muut)
10.3 Verkkotietokanta
11. Laadunhallinta
11.1 Laadunvarmistus
ETK on sitoutunut Suomen virallisen tilaston laatulupauksen periaatteisiin. Tilastotuotannossa noudatetaan Suomen virallisen tilaston laatukriteereitä, jotka ovat yhteensopivia Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.
11.2 Laadun arviointi
Tilaston laatua arvioidaan useassa eri vaiheessa tilastoprosessin aikana.
12. Relevanssi
12.1 Käyttäjien tarpeet
Tilaston käyttäjiltä kerätään palautetta asiakaskyselyillä. Palautetta saadaan myös suorina yhteydenottoina. Saatua palautetta seurataan, ja se otetaan huomioon tilastoa kehitettäessä.
13. Tarkkuus ja luotettavuus
13.1 Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti
Tiedot perustuvat hallinnollisiin rekistereihin. Lähtötiedot ovat yksilötasoisia, ja niiden perusteella maksetaan eläkkeitä.
14. Oikea-aikaisuus ja täsmällisyys
14.1 Oikea-aikaisuus
Tilastoaineisto valmistuu kahdessa osassa, jotka julkaistaan tietojen laatutarkistuksen jälkeen erillisinä julkistuksina.
Tilaston ennakkotiedot ilmestyvät tilastovuotta seuraavan vuoden maaliskuussa. Lopulliset tiedot ilmestyvät lokakuussa.
15. Johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus
15.1 Maantieteellinen vertailukelpoisuus
Tilastossa käytetään kunakin tilastovuonna voimassa olevaa alueluokitusta (kunnat, maakunnnat, hyvinvointialueet).
15.2 Ajallinen vertailukelpoisuus
Eläketurvakeskus on tuottanut Kokonaiseläkemenot-tilastoa tilastovuodesta 2016 alkaen. Aiemmin tilaston tuottajana toimi Kela.
Tilaston aikasarjaa korjattiin takautuvasti vuoteen 1986 asti tilaston tuottajan vaihdoksen yhteydessä. Muutos koski työeläkemenoja, jotka korjattiin ETK:n rekisteritietojen mukaisiksi. Korjaus aiheutti pieniä muutoksia myös kokonaiseläkemenojen yhteissummaan. Myös tietojen luokitukseen tehtiin muutoksia samassa yhteydessä.
Tilaston perustiedot ovat saatavissa vuodesta 1960 lähtien. Aikasarjojen kokonaissummat ovat pääpiirteissään vertailukelpoisia. Eläkelainsäädännössä tapahtuneet muutokset tulee kuitenkin ottaa huomioon aikasarjoja vertailtaessa. Huomioitava muutos on mm. kansaneläke-käsitteen muuttuminen 1.1.2008, minkä jälkeen eläkkeensaajan hoitotukea ja asumistukea ei enää ole katsottu eläkkeen osaksi.
15.3 Yhtenäisyys yli tilastoalueiden
–
15.3.1 Yhtenäisyys osavuosittaisten ja vuosittaisten tilastojen välillä
Työeläkejärjestelmää koskevat tiedot ovat pääosin yhteneväisiä kuukausi- ja vuositilaston kesken. Aineiston poiminta-ajankohdasta johtuen osa takautuvista maksuista sekä eläkkeiden kertasuorituksista puuttuu kuukausittaisista tilastotiedoista.
Suomen työeläkkeensaajat: kuukausitilasto
15.4 Sisäinen yhtenäisyys
ETK:n rahoitustilastoissa julkaistut tiedot maksetuista eläkkeistä poikkeavat tämän tilaston luvuista.
Kokonaiseläkemenot-tilaston ja rahoitustilastojen tiedot perustuvat eri lähteisiin. Kokonaiseläkemenot-tilaston tiedot muodostetaan rekisteriaineistojen perusteella. Rahoitustilastoissa julkaistut maksettujen eläkkeiden euromäärät ovat eläkelaitosten tilinpäätöksistä kerättyjä sekä niiden kustannustenjakoa varten ilmoittamia tietoja.
16. Kustannukset ja vastausrasite
Tilaston tuottaminen rahoitetaan vuosittain Eläketurvakeskuksen varoista.
17. Tietojen revisoituminen
–
18. Tilastoprosessi
18.1 Lähdeaineistot
Tilaston tiedot perustuvat ETK:n ja Kelan rekisteriaineistoihin.
Työtapaturma- ja ammattitautilain, liikennevakuutuslain, sotilasvammalain sekä sotilastapaturmien ja palvelussairauksien korvaamista koskevien lakien mukaan maksettujen eläkkeiden tiedot saadaan Vakuutuskeskuksesta, Tapaturmavakuutuskeskuksesta, Valtiokonttorista ja Maatalousyrittäjien eläkelaitoksesta. Tiedot vapaamuotoisista rekisteröimättömistä lisäeläkkeistä saadaan Finanssivalvonnasta.
Tiedot kuntien ja evankelis-luterilaisen kirkon vanhojen eläkesääntöjen mukaan maksettujen eläkkeiden rahamääristä perustuvat Kelan ETK:lle toimittamaan tietoon näistä eläkkeistä.
18.2 Tiedonkeruun tiheys
–
18.3 Tiedonkeruumenetelmä
Hallinnolliset rekisterit.
18.4 Aineiston/datan validointi
ETK:n tuotantoprosessien mukaiset tarkistukset tehdään tilastotuotannon eri vaiheissa. Lisäksi tuloksia peilataan lakimuutoksiin ja aiempien tilastovuosien tietoihin.
18.5 Tiedon käsittely
Tiedot työeläkejärjestelmän ja Kelan maksamista eläkkeistä muodostetaan Eläketurvakeskuksen ja Kelan yhdessä ylläpitämästä tilastotietovarastosta, joka sisältää tiedot kaikista vuoden viimeisenä päivänä eläkettä työ- tai kansaneläkejärjestelmästä saaneista henkilöistä sekä vuotuisesta eläkemenosta.
Kuntien ja kirkon vanhojen eläkesääntöjen mukaisten eläkkeiden eläkemenot lisätään työeläkemenojen julkisen sektorin tietoihin.
Kokonaiseläkemenojen rahamäärä muodostetaan lisäämällä erityisturvan ja vapaamuotoisten eläkkeiden eläkemenot työeläkemenon ja Kelan eläkemenon yhteissummaan.
