Tilasto Suomen eläkkeensaajista

Tilasto Suomen eläkkeensaajista

Tuottaja: Eläketurvakeskus ja Kansaneläkelaitos
Tilaston kotisivu: Tilasto Suomen eläkkeensaajista
Aihealue: Sosiaaliturva
Tilasto kuuluu Suomen viralliseen tilastoon (SVT): Kyllä

Kuvaus

Tilasto antaa kokonaiskuvan Suomen työ- ja kansaneläkkeensaajista.

Tietosisältö

Tilasto sisältää tietoja kaikista työ- ja kansaneläkkeensaajista sekä eläkkeelle siirtyneistä.

Tietoja on esitetty erikseen sekä Suomessa että ulkomailla asuvista eläkkeensaajista.

Käytetyt luokitukset

Eläkejärjestelmä, eläkelaji, eläkkeen suuruus, eläkkeensaajan sukupuoli, ikä ja kansalaisuus, asuinmaa, tautiluokitus ICD-10, alueluokitus: kunta ja maakunta

Tietojenkeruumenetelmät ja tietolähde

Tilasto perustuu Eläketurvakeskuksen ja Kelan rekistereihin.

Päivitystiheys

Kerran vuodessa.

Valmistumis- tai julkistamisaika

Eläkkeensaajia koskevat tiedot ilmestyvät tilastovuotta seuraavan vuoden keväällä. Eläkkeelle siirtyneiden tiedot ilmestyvät myöhemmin kyseisen vuoden aikana. Tilaston ilmestymisajankohdat ilmoitetaan Julkistamiskalenterissa.

Aikasarja

Tilaston perustiedot ovat saatavissa vuodesta 1981 lähtien. Tilastoa on täydennetty lisäämällä siihen tietoja eläkkeelle siirtyneistä vuodesta 2001 lähtien.

Tilaston aikasarjat ovat pääpiirteissään vertailukelpoisia. Tarkempia tietoja aikasarjojen vertailukelpoisuudesta on esitetty tilaston laatuselosteessa kohdassa Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus.

Asiasanat

sosiaalivakuutus, eläke, työeläke, kansaneläke, vanhuuseläke, työkyvyttömyyseläke, työttömyyseläke, maatalouden erityiseläke, osa-aikaeläke, perhe-eläke, eläkkeelle siirtyminen

Yhteystiedot

• Ota yhteyttä tilastopalveluun verkkolomakkeella

Käsitteet ja määritelmät

Eläkkeensaaja

Eläkkeensaaja on henkilö, joka saa omaa tai perhe-eläkettä tilastovuoden viimeisenä päivänä. Yhden henkilön on mahdollista saada samanaikaisesti sekä useamman eläkelain että useamman eläkelajin mukaista eläkettä.

Omaa eläkettä saavia ovat vanhuuseläkettä, osittaista varhennettua vanhuuseläkettä, työkyvyttömyyseläkettä, työttömyyseläkettä, osa-aikaeläkettä ja maatalouden erityiseläkettä saavat henkilöt.

Kaikki eläkkeensaajat sisältävät omaa eläkettä saavien lisäksi myös perhe-eläkettä saavat henkilöt.

Samanaikaisesti Kelan eläkettä ja työeläkettä saavaksi luokitellaan henkilö, joka saa kummastakin järjestelmästä tarkasteltavana olevan eläkelajin mukaista eläkettä. Esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeen saajia koskevassa taulukossa eläkkeen on molemmista järjestelmistä oltava työkyvyttömyyseläke.

Eläkkeelle siirtynyt

Eläkkeelle siirtyneeksi katsotaan henkilö, jonka omaeläke (muu kuin osa-aikaeläke tai osittainen vanhuuseläke) alkoi tilastovuonna. Lisäksi edellytetään, että henkilö ei ole saanut omaeläkettä (pl. osa-aikaeläke ja osittainen vanhuuseläke) ainakaan kahteen vuoteen. Henkilön katsotaan siirtyneen eläkkeelle työ- tai kansaneläkejärjestelmästä sinä vuonna kun siirtyminen kyseisestä järjestelmästä tapahtuu. Kaikkien eläkkeelle siirtyneiden kohdalla edellytetään, että henkilö ei ole saanut eläkettä kummastakaan järjestelmästä kahteen vuoteen.

Osa-aikaeläkkeelle ja osittaiselle vanhuuseläkkeelle siirtyneitä ei katsota eläkkeelle siirtyneiksi, ts. he eivät ole mukana kaikkia eläkkeelle siirtyneitä koskevissa luvuissa. Nämä henkilöt katsotaan eläkkeelle siirtyneiksi vasta sinä vuonna, kun he siirtyvät jollekin muulle omaeläkkeelle.

Ikä

Eläkkeensaajan ikä on henkilön ikä tilastovuoden lopussa. Eläkkeelle siirtyneen ikä on pääsääntöisesti henkilön ikä eläkkeen alkaessa. Laskettaessa eläkkeelle siirtyneiden osuutta väestöstä ikäryhmittäin käytetään henkilön ikää tilastovuoden lopussa.

Keskiarvoikä on henkilöiden ikien aritmeettinen keskiarvo.

Mediaani-ikä on aineiston keskimmäinen havainto, ts. puolet on tätä nuorempia ja puolet vanhempia.

Keskieläke

Tilastossa esitetyt rahamäärät ovat kuukausieläkkeiden bruttomääriä.

Eläke voi muodostua työeläkkeestä, Kelan eläkkeestä, näihin eläkkeisiin liittyvästä erityisturvan mukaisesta eläkkeestä tai takuueläkkeestä. Keskieläke on bruttoeläkkeiden aritmeettinen keskiarvo.

Omaa eläkettä saavien keskimääräinen omaeläke sisältää henkilön omien eläkkeiden euromäärän (pl. osa-aikaeläkkeet ja osittaiset vanhuuseläkkeet). Eläkkeelle siirtyneillä omaeläke lasketaan keskiarvona niistä eläkkeistä, jotka alkoivat vuoden aikana ja olivat voimassa vuoden viimeisenä päivänä. Laskennassa eivät siten ole mukana eläkkeet, jotka alkoivat ja päättyivät saman vuoden aikana.

Omaa eläkettä saavien keskimääräinen kokonaiseläke sisältää edellä mainittujen omien eläkkeiden määrän lisäksi myös perhe-eläkkeiden määrän ja Kelan maksamien takuueläkkeiden, lapsikorotusten ja rintamalisien määrän.

Perhe-eläkkeensaajan keskimääräinen perhe-eläke sisältää vain perhe-eläkkeen euromäärän ja keskimääräinen kokonaiseläke kaikki perhe-eläkkeensaajan eläkkeinä maksetut etuudet.

Sairaus

Työkyvyttömyyseläkettä saavan tai työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneen henkilön tilastointi sairauden mukaan tapahtuu eläkkeen perusteena olevan pääsairauden perusteella. Sairaustiedot perustuvat ensisijaisesti työeläkejärjestelmän sairausdiagnoosiin.

Sairauksista esitetään pääryhmät ja joitakin keskeisiä alaryhmiä.

Sairausdiagnoosit ja niitä vastaavat koodit perustuvat vuodesta 1996 lähtien kansainväliseen ICD-10-tautiluokitukseen. Ennen vuotta 1996 myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet perustuvat ICD-9-luokitukseen. Vanhan luokituksen mukaiset koodit on pyritty sijoittamaan mahdollisimman tarkasti uuden luokituksen mukaisiin luokkiin.

Aluejako

Tilastossa maakunnat luokitellaan tilastovuoden lopussa voimassa olevan alueluokituksen mukaan. Henkilön asuinkunta on tilastovuoden viimeisen päivän asuinkunta. Asuinkuntatiedot saadaan Kelan väestötiedoista.

Tilastossa asuinmaat luokitellaan tilastovuoden lopussa voimassa olevan maaluokituksen mukaan. Ulkomaille maksetuissa eläkkeissä henkilön asuinmaa on tilastovuoden viimeisen päivän asuinmaa. Asuinmaatiedot saadaan Kelan väestötiedoista, joita täydennetään työeläkelaitoksista saaduilla tiedoilla.

Kansalaisuus

Henkilön kansalaisuus määritellään tilastovuoden lopussa voimassa olevan kansalaisuuden mukaan. Kansalaisuustieto saadaan Kelan väestötiedoista, joita täydennetään työeläkelaitoksista saaduilla tiedoilla.

Väestöosuus

Eläkkeensaajien väestöosuus lasketaan Suomessa asuvien eläkkeensaajien prosenttiosuutena Kelan sosiaalivakuuttamasta väestöstä. Väestö kattaa käytännöllisesti katsoen maassa asuvan väestön. Mukana ovat lisäksi tilapäisesti ulkomailla asuvat Suomen kansalaiset.

1. Yhteystieto

1.1 Organisaatio

Eläketurvakeskus (ETK) ja Kela

1.2 Organisaatioyksikkö

ETK: suunnitteluosasto, Kela: tietopalvelut.

1.3 Yhteyshenkilön nimi

Joonas Hautamäki (ETK)
Jari Kannisto (ETK)
Reeta Pösö (Kela)

1.4 Yhteyshenkilön tehtävä

Tilastoasiantuntija

1.5 Yhteyspostiosoite

Eläketurvakeskus
00065 ELÄKETURVAKESKUS

1.6 Yhteyssähköposti

etunimi.sukunimi@etk.fi
etunimi.sukunimi@kela.fi

Tilastopalvelun yhteydenottolomake (ETK)

1.7 Yhteyspuhelinnumero

029 411 20 (ETK)

1.8 Yhteysfaksinumero

Faksi: 09 148 1172 (ETK)

2. Metatiedon päivitys

2.1 Metatieto viimeksi varmennettu

27.3.2024

2.2 Metatietoa viimeksi lisätty

27.3.2024

2.3 Metatiedon viimeisin päivitys

27.3.2024

3. Tilaston kuvaus

3.1 Tilaston yleiskuvaus

Tilasto kuvaa Suomen työ- ja kansaneläkejärjestelmistä eläkettä saaneiden sekä eläkkeelle siirtyneiden henkilöiden lukumääriä ja keskieläkkeitä.

3.2 Luokitukset

Eläkejärjestelmä, eläkelaji, eläkkeen suuruus, eläkkeensaajan sukupuoli ja ikä, tautiluokitus ICD-10, alueluokitus: kunta, maakunta, hyvinvointialue ja asuinmaa.

3.3 Kattavuus

Tilasto kattaa kaikki Suomen työ- ja kansaneläkejärjestelmistä maksetut lakisääteiset eläkkeet. Se kokoaa henkilön eri tahoilta saamat eläkkeet yhdeksi kokonaisuudeksi.

3.4 Tilastolliset käsitteet ja määritelmät

Käsitteet ja määritelmät on esitetty tilaston kotisivulla.

3.5 Tilastoyksikkö

Henkilö/eläkkeensaaja.

3.6 Tilaston perusjoukko

Suomen työ- ja kansaneläkejärjestelmistä eläkettä saavat henkilöt.

3.7 Viitealue

Kunta, maakunta, hyvinvointialue, asuinmaa.

3.8 Ajallinen kattavuus

Tilaston perustiedot ovat saatavissa vuodesta 1981 lähtien. Tiedot eläkkeelle siirtyneistä ovat saatavissa vuodesta 2001 lähtien.

4. Mittayksikkö

Henkilöiden lukumäärä.
Eläkkeen suuruus: €/kk (bruttomääräinen).
Väestöosuus: %-osuus Kelan sosiaalivakuutetusta väestöstä.

5. Viiteajankohta

Eläkkeensaajien kohdalla tilastovuoden viimeinen päivä. Eläkkeelle siirtyneiden kohdalla kalenterivuosi.

6. Toimintavaltuudet

6.1 Lainsäädäntö ja muut sopimukset

Sekä Eläketurvakeskukselle että Kelalle on säädetty velvollisuus laatia tilastoja. Laissa Eläketurvakeskuksesta todetaan ETK:n tehtäväksi harjoittaa toimialaansa kuuluvaa tilastotoimintaa. Samoin laissa Kansaneläkelaitoksesta todetaan, että Kelan tehtävänä on laatia tilastoja, arvioita ja ennusteita.

Laki Eläketurvakeskuksesta (Finlex)
Laki Kansaneläkelaitoksesta (Finlex)

6.2 Tietojen jakaminen

Samat tietoaineistot jaetaan ETK:n ja Kelan kesken. Osa tietoaineistosta toimitetaan myös Tilastokeskukselle mm. työssäkäyntitilastoa varten.

Tilaston tietoja toimitetaan vuosittain pohjoismaiselle sosiaalitilastokomitea NOSOSKO:lle sekä THL:lle EU:n sosiaaliturvan tilastointijärjestelmän (ESSPROS) tilastoja varten.

7. Tilastollinen tietosuoja

7.1 Tietosuojaperiaatteet

Eläketurvakeskus on sitoutunut tilastotoimen perusperiaatteen mukaiseen tietosuojaan, jolla varmistetaan tiedon luottamuksellinen käsittely.

7.2 Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä

Tietoaineistot on suojattu käsittelyn eri vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa aineistoja käsitellään, ei ole pääsyä ulkopuolisilla. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan.

8. Julkistamispolitiikka

Tilasto Suomen eläkkeensaajista on Eläketurvakeskuksen ja Kelan tuottama yhteistilasto, joka julkaistaan ETK:n verkkopalvelussa.

Eläketurvakeskuksen tilastot julkaistaan arkipäivisin kello 9.00 Eläketurvakeskuksen verkkosivuilla. Mahdollisista poikkeuksista julkistuksen kellonajassa ilmoitetaan erikseen.

Tilastotietokannan tiedot julkaistaan avoimena datana. Tietokannan avointa rajapintaa voi hyödyntää CC BY 4.0-lisenssin puitteissa vapaasti mainitsemalla tilastotietojen lähteeksi Eläketurvakeskuksen.

8.1 Julkistamiskalenteri

Tilaston julkistamisajankohdat ilmoitetaan julkistamiskalenterissa. Seuraavan vuoden julkistamiskalenteri julkaistaan loppuvuodesta.

8.2 Pääsy julkistamiskalenteriin

Tilastojen julkistamiskalenteri

8.3 Käyttäjien käyttöoikeudet

Tilaston tiedot ovat kaikkien käytettävissä, kun ne ovat ilmestyneet ETK:n verkkosivuilla aiemmin ilmoitettuna ajankohtana.

Embargokäytäntö: Journalistin ohjeisiin sitoutuneet mediat voivat tiedustella aineistoja ETK:n viestinnästä.

ETK:n viestinnän yhteystiedot

9. Jakelutiheys

Eläkkeensaajia koskevat tiedot ilmestyvät vuosittain maaliskuussa. Eläkkeelle siirtyneitä koskevat tiedot ilmestyvät kesäkuussa.

Erillinen julkaisu ilmestyy vuosittain syksyllä.

10. Saatavuus ja selkeys

10.1 Lehdistötiedote (Tilastojulkistus)

Tilaston julkistukset sijaitsevat julkaisuarkisto Julkarissa: Tilasto Suomen eläkkeensaajista (Julkari).

Aiheen lehdistötiedotteet löytyvät tilaston verkkosivulta.

10.2 Julkaisut (laajemmat/muut)

Tilasto Suomen eläkkeensaajista (Julkari)

10.3 Verkkotietokanta

Eläkkeensaajien lukumäärä (PxWeb)
Eläkkeensaajien eläkkeen suuruus (PxWeb)
Eläkkeensaajien väestöosuus (PxWeb)
Ulkomailla asuvat eläkkeensaajat (PxWeb)
Eläkkeelle siirtyneiden lukumäärä (PxWeb)
Eläkkeelle siirtyneiden eläkkeen suuruus (PxWeb)

10.4 Yksikkötason aineistojen saatavuus

Eläketurvakeskus voi poimia rekistereistään tutkimusaineistoja tieteelliseen tutkimukseen. Tietoja luovutetaan noudattaen julkisuus- ja tietosuojalain periaatteita. Rekisteritietoja ei luovuteta pääsääntöisesti kaupalliseen tarkoitukseen. Tieteellisen tutkimuksen tulee olla yksilöity.

Eläketurvakeskuksen rekisteriaineistojen luovuttaminen tieteelliseen tutkimukseen (pdf)

11. Laadunhallinta

11.1 Laadunvarmistus

ETK on sitoutunut Suomen virallisen tilaston laatulupauksen periaatteisiin. Tilastotuotannossa noudatetaan Suomen virallisen tilaston laatukriteereitä, jotka ovat yhteensopivia Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

11.2 Laadun arviointi

Tilaston laatua arvioidaan useassa eri vaiheessa tilastoprosessin aikana.

12. Relevanssi

12.1 Käyttäjien tarpeet

Tilaston käyttäjiltä kerätään palautetta asiakaskyselyillä. Palautetta saadaan myös suorina yhteydenottoina. Saatua palautetta seurataan, ja se otetaan huomioon tilastoa kehitettäessä.

13. Tarkkuus ja luotettavuus

13.1 Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti

Tiedot perustuvat hallinnollisiin rekistereihin. Lähtötiedot ovat yksilötasoisia, ja niiden perusteella maksetaan eläkkeitä.

13.2 Otantavirhe

–

13.3 Muut virhelähteet

Rekisterivedokset poimitaan alkuvuodesta, jolloin osa takautuvista eläkepäätöksistä voi puuttua tilastoaineistosta.

14. Oikea-aikaisuus ja täsmällisyys

14.1 Oikea-aikaisuus

Tilastoaineisto valmistuu useassa osassa, jotka julkaistaan tietojen laatutarkistuksen jälkeen kolmena erillisenä julkistuksena.

Ensimmäinen osa julkaistaan tilastovuotta seuraavan vuoden maaliskuussa ja viimeinen syyskuussa.

15. Johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus

15.1 Maantieteellinen vertailukelpoisuus

Tilastossa käytetään kunakin tilastovuonna voimassa olevaa alueluokitusta (kunnat, maakunnnat, hyvinvointialueet).

15.2 Ajallinen vertailukelpoisuus

Tilastoa on tuotettu vuodesta 1981 lähtien. Se on alusta alkaen kuvannut työ- ja/tai kansaneläkejärjestelmästä eläkettä saaneiden henkilöiden lukumääriä ja keskieläkkeitä. Kumpaankin eläkejärjestelmään on tänä aikana tehty useita lakimuutoksia, ja tilaston kattavuus on vuosien varrella laajentunut. Tilaston aikasarjat ovat kuitenkin pääpiirteissään vertailukelpoisia.

Aikasarjojen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat mm. seuraavat muutokset:

Vuonna 1991 tilastoa täydennettiin lisäämällä työ- ja/tai kansaneläkettä saavien henkilöiden eläkkeisiin SOLITA-eläkkeiden rahamäärät. SOLITA-eläkkeet ovat mukana keskieläkkeissä ja eläkkeiden suuruusjakaumissa. Ne ovat ensisijaisia työ- ja kansaneläkkeeseen nähden, joten lisäys täydentää näiden henkilöiden eläketurvaa olennaisesti.

Vuonna 1996 tilastossa otettiin käyttöön uusi käsite ’omaa eläkettä saava’, joka vastasi aiempaa käsitettä ’oma- ja/tai erityiseläkettä saava’.

Vuoden 2001 alusta lähtien ei enää maksettu kansaneläkkeen pohjaosaa. Muutos ei vaikuttanut eläkkeensaajien kokonaislukumäärään, mutta se siirsi sekä työ- että kansaneläkettä saavia pelkkää työeläkettä saaviin. Pohjaosan poistuminen johtui kansaneläkkeen muuttamisesta työeläkevähenteiseksi vuoden 1996 alussa, kun kansaneläkettä ei enää myönnetty ilman lisäosaa. Ennen 1.1.1996 ilman lisäosaa maksussa olleita kansaneläkkeitä pienennettiin asteittain 5 vuoden ajan. Pohjaosan poistumisen myötä, vuodesta 1996 lähtien, pelkkänä eläkkeensaajan asumis- tai hoitotukena, lapsikorotuksena tai rintamalisänä maksettua kansaneläkettä ei tässä tilastossa ole luettu kansaneläkkeeksi.

Vuodesta 2008 lähtien kansaneläkkeen käsite muuttui siten, että eläkkeensaajan asumis- tai hoitotukea ei enää lueta eläkkeeksi. Ne eivät siten sisälly tämän tilaston eivätkä myöskään Kelan muiden tilastojen eläkkeitä koskeviin lukuihin. Muutos pienensi hieman eläkkeiden keskimääriä.

Vuodesta 2011 lähtien, takuueläkelain tultua voimaan, takuueläkkeen rahamäärä lisättiin työ- ja/tai kansaneläkettä saavien henkilöiden kokonaiseläkkeeseen (ei oma- eikä perhe-eläkkeeseen). Muutos kasvatti kokonaiseläkkeiden keskimääriä.

Tilastovuodesta 2020 lähtien nollan euron suuruiset perhe-eläkkeet (leskeneläke ja lapseneläke) eivät enää sisälly tilaston lukuihin. Muutos vaikuttaa perhe-eläkettä saavien lukumääriin ja keskimääräiseen eläkkeen tasoon. Maksettavan perhe-eläkkeen määrään vaikuttavat lesken oma työeläke (tai laskennallinen karttunut työeläke) sekä liikenne- ja tapaturmavakuutuksen mukaiset etuudet. Niiden huomioon ottaminen voi johtaa nollan suuruiseen perhe-eläkkeeseen.

15.3 Yhtenäisyys yli tilastoalueiden

Erot käsitteiden määrittelyissä vaikeuttavat vertailua muiden samaa tilastoaluetta koskevien tilastojen kanssa.

Tämä tilasto sisältää vain lakisääteiset eläkkeet, joihin eivät kuulu esim. vapaaehtoiset lisäeläkevakuutukset.

15.4 Sisäinen yhtenäisyys

Tilaston työeläkkeitä koskevat tiedot ovat yhteneväisiä ETK:n tuottaman Suomen työeläkkeensaajat -tilaston tietojen kanssa.

Suomen työeläkkeensaajat

Kansaneläkkeitä koskevat tiedot poikkeavat Kelan eläketilastosta käsitteen ’eläkkeelle siirtynyt’ osalta. Kelan tilastoissa käytetään käsitettä ’alkanut eläke’.

16. Kustannukset ja vastausrasite

Tilaston tuottaminen rahoitetaan vuosittain Eläketurvakeskuksen ja Kelan varoista.

17. Tietojen revisoituminen

–

18. Tilastoprosessi

18.1 Lähdeaineistot

Tilasto perustuu Eläketurvakeskuksen ja Kelan rekistereihin.

18.2 Tiedonkeruun tiheys

–

18.3 Tiedonkeruumenetelmä

Hallinnolliset rekisterit.

18.4 Aineiston/datan validointi

ETK:n tuotantoprosessien mukaiset tarkistukset tehdään tilastotuotannon eri vaiheissa. Lisäksi tuloksia peilataan lakimuutoksiin ja aiempien tilastovuosien tietoihin.

18.5 Tiedon käsittely

Yhdistetään ETK:n ja Kelan rekistereistä poimitut henkilötasoiset eläketiedot. Jatkokäsittelyssä muodostetaan summatason tiedot ja tehdään tilastotaulukot.

Eläkejärjestelmän kuvaus vuonna 2023

Suomen lakisääteinen eläketurva muodostuu työeläkkeestä, kansaneläkkeestä ja takuueläkkeestä. Näiden lisäksi maksetaan eläkkeitä liikennevakuutuslain, työtapaturma- ja ammattitautilain sekä sotilastapaturma- ja palvelussairaus­lakien mukaan.

Työeläkejärjestelmän piiriin kuuluvat kaikki työsuhteessa olleet sekä yrittäjä- tai maatalousyrittäjätoimintaa harjoittaneet henkilöt, joiden ansiotoiminta ylittää lain edellyttämät vähimmäisehdot.

Kansaneläke ja takuueläke turvaavat perustoimeentulon, jos työeläketurva jää pieneksi tai sitä ei ole karttunut ollenkaan. Kansaneläkejärjestelmän piiriin kuuluvat kaikki Suomessa vakinaisesti asuvat.

Työeläkejärjestelmä

Työeläkettä kertyy ikävuosien 17–67 aikana tehdystä työstä. Yrittäjätoiminnassa vakuuttamisen alaikäraja on 18 vuotta. Eläke lasketaan kunkin vuoden ansioiden ja ikää vastaavan karttumisprosentin mukaan. Eläkettä karttuu myös tiettyjen palkattomien aikojen, esimerkiksi työttömyyden tai opiskelun, perusteella. Henkilön on mahdollista saada työeläkkeenä samanaikaisesti sekä usean työeläkelain että usean eri eläkelajin mukaista eläkettä.

Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa vuosittain työeläkeindeksin ja palkkakertoimen pisteluvun. Työeläkeindeksiä käytetään maksussa olevien eläkkeiden euromäärien tarkistamiseen vuosittain tammikuun alussa. Palkkakerrointa on käytetty vuodesta 2005 lähtien eläkkeiden laskemiseen sekä työaikaisten ansioiden, yrittäjätyötulojen ja työeläkelaeissa säädettyjen rajamäärien tarkistamiseen. Vuonna 2023 työeläkeindeksi oli 2874 ja palkkakerroin 1,558.

Kansaneläkejärjestelmä

• Kelan eläkejärjestelmän kuvaus Kelan sivuilla

Eläkkeiden rahoitus

Työeläkejärjestelmän yksityisen sektorin eläkkeiden rahoitus perustuu vakuuttamiseen. Rahoitustapa on osittain rahastoiva ja osittain jakojärjestelmän mukainen. Järjestelmän menot peitetään siis vakuutusmaksuilla ja rahastojen korkotuotoilla. TyEL:n ja MEL:n mukaisen vakuutusmaksun maksavat työnantaja ja työntekijä yhdessä. Yrittäjäeläkelakien YEL ja MYEL mukaisen vakuutusmaksun maksaa kokonaan yrittäjä itse. Valtio osallistuu yrittäjäeläkkeiden rahoitukseen siltä osin kuin vakuutusmaksut ja rahastojen korkotuotto eivät riitä eläkkeiden kustantamiseen.

Työeläkejärjestelmän julkisen sektorin eläkkeiden rahoitus perustui 1990-luvun taitteeseen asti jakojärjestelmään eli työeläkemaksuina tai veroina perittiin sen verran, että maksussa olevat eläkkeet saatiin kustannettua. Kuntien eläkkeistä vastaavat kuntatyönantajat. Kasvaviin eläkemenoihin varautumiseksi on vuodesta 1988 lähtien jäsenyhteisöiltä kerätty varoja ns. eläkevastuurahastoon. Valtion eläkelain mukaiset eläkemaksut on vuodesta 1990 lähtien kerätty valtion eläkerahastoon. Eläkkeitä ei makseta suoraan eläkerahastosta, vaan ne maksetaan valtion talousarviosta. Myös julkisen sektorin työntekijät ja toimihenkilöt osallistuvat eläkkeiden rahoitukseen maksamalla työntekijäin eläkemaksua.

Kelan eläkkeet rahoittaa valtio.

Eläkelainsäädäntö 31.12.2023

Työeläkelainsäädäntö

Yksityinen sektori

TyEL Työntekijän eläkelaki
MEL Merimieseläkelaki
YEL Yrittäjän eläkelaki
MYEL Maatalousyrittäjän eläkelaki
LUTUL Laki maatalousyrittäjien luopumistuesta

Julkinen sektori

JuEL Julkisten alojen eläkelaki
OrtKL Laki ortodoksisesta kirkosta
SP Suomen Pankin eläkesääntö
KELA Kansaneläkelaitoksen eläkesääntö
Ahvenanmaan maakunnan hallituksen eläkesääntö

Kansaneläkelainsäädäntö

KEL Kansaneläkelaki
REL Rintamasotilaseläkelaki
URL Laki ulkomaille maksettavasta rintamalisästä

Erityisturvan lait

Liikennevakuutuslain perusteella korvataan moottoriajoneuvon liikenteessä aiheuttamat henkilövahingot. Työtapaturma- ja ammattitautilain perusteella suoritetaan korvauksia työtapaturmasta (työssä tai työmatkalla sattuneesta) tai ammattitaudista.

Maatalousyrittäjät kuuluvat maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain piiriin. Sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta annetun lain mukaan korvataan varusmiespalveluksessa, siviilipalveluksessa ja naisten vapaaehtoisessa varusmiespalveluksessa sattuneet sotilastapaturmat ja palvelussairaudet. Sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävissä annetun lain mukaan korvataan kriisinhallintatehtävissä sattuneet tapaturmat ja palvelussairaudet.

Laki takuueläkkeestä

Takuueläke turvaa Suomessa asuvalle henkilölle tietyn suuruisen vähimmäiseläkkeen. Eläkkeen maksamisesta huolehtii Kela, ja se rahoitetaan valtion varoista. Takuueläkkeisiin tehdään vuosittain kansaneläkeindeksin mukainen tarkistus.

Eläke-etuudet vuonna 2023

Vanhuuseläke

Työeläkejärjestelmästä voi siirtyä joustavasti vanhuuseläkkeelle 63–68 vuoden ikäisenä. Vanhuuseläkkeen alaikäraja nousee asteittain 63 vuodesta 65 vuoteen 3 kuukautta jokaista ikäluokkaa kohti. Ensimmäinen ikäluokka, jonka vanhuuseläkkeen alaikäraja nousee, ovat vuonna 1955 syntyneet.

Työeläkejärjestelmän julkisella sektorilla on edelleen mahdollista siirtyä eläkkeelle myös aiemmin sovitun mukaisesti ns. henkilökohtaisessa tai ammatillisessa eläkeiässä ja merimieseläkelain mukaan ns. ansaitussa eläkeiässä.

Vuoden 2017 alusta työeläkejärjestelmässä on ollut mahdollista ottaa osittainen varhennettu vanhuuseläke. Siihen on oikeutettu henkilö, joka on syntynyt vuonna 1949 tai myöhemmin ja on täyttänyt syntymävuoden mukaan määräytyvän osittaisen vanhuuseläkkeen alaikärajan. Henkilö ei saa eläkkeen alkaessa saada muuta omaa työeläkettä. Eläkkeen suuruus on henkilön oman valinnan mukaan joko 25 tai 50 prosenttia karttuneesta työeläkkeestä. Eläkkeeseen tehdään varhennusvähennys, jos sen ottaa ennen ikäluokan alinta vanhuuseläkeikää. Osittaiseen vanhuuseläkkeeseen ei sisälly työntekoa koskevia sääntöjä, ja henkilö voi halutessaan jatkaa työntekoa.

Kansaneläkejärjestelmässä vanhuuseläkkeen ikäraja on 65 vuotta. Ennen vuotta 1962 syntyneet voivat ottaa kansaneläkejärjestelmän vanhuuseläkkeen varhennettuna. Alaikäraja on 63 vuotta ennen vuotta 1958 syntyneillä ja 64 vuotta vuosina 1958–1961 syntyneillä. Varhennus pienentää eläkettä pysyvästi.

Vanhuuseläkkeelle siirtymistä voi myös lykätä. Jos työeläkejärjestelmässä vanhuuseläkettä ei ota heti vanhuuseläkeiän alarajalla, lasketaan eläkkeeseen lykkäyskorotus. Kansaneläkkeessä lykkäyskorotuksen ikäraja on 65 vuotta.

Työkyvyttömyyseläke

Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää henkilölle, jolla on työkykyä alentava sairaus. Terveydentilan lisäksi otetaan huomioon työntekijän mahdollisuus hankkia ansiotuloja sellaisella saatavissa olevalla työllä, johon hänen kohtuudella odotetaan kykenevän, kun otetaan huomioon hänen koulutuksensa, ikänsä, aikaisempi toimintansa, asumisolosuhteensa ja muut näihin verrattavat seikat. Julkisella sektorilla riittää, että on sairauden, vian tai vamman takia tullut kykenemättömäksi omaan työhönsä. 60 vuotta täyttäneen, pitkään työssä olleen henkilön eläkeoikeutta arvioitaessa painotetaan erityisesti työkyvyttömyyden ammatillista luonnetta.

Työeläkelaitos voi myöntää työkyvyttömyyseläkkeen 17 vuotta täyttäneelle henkilölle, joka ei ole täyttänyt ikäluokan alinta vanhuuseläkeikää. Työkyvyttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi eläkkeensaajan saavuttaessa vanhuuseläkeiän. Kansaneläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää 16–64-vuotiaalle vakuutetulle.

Työeläkejärjestelmässä edellytetään lisäksi, että työkyvyttömyyden voidaan arvioida kestävän vähintään vuoden. Kansaneläkejärjestelmässä eläkettä ei myönnetä 16–19-vuotiaalle henkilölle ennen kuin hänen kuntoutumismahdollisuutensa on selvitetty. Pysyvästi sokea tai liikuntakyvytön katsotaan kansaneläkejärjestelmässä aina työkyvyttömäksi.

Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää joko toistaiseksi tai määräaikaisena kuntoutustukena. Kuntoutustuki myönnetään, jos voidaan olettaa, että työkyky pystytään hoidolla tai kuntoutuksella ainakin osittain palauttamaan. Kuntoutustuen myöntäminen edellyttää aina hoito- tai kuntoutussuunnitelmaa.

Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää täyden tai osaeläkkeen suuruisena. Henkilölle myönnetään täysi työkyvyttömyyseläke, jos työkyvyn katsotaan vähentyneen ainakin 3/5 ja osatyökyvyttömyyseläke, jos työkyvyn katsotaan vähentyneen 2/5–3/5. Osaeläke on puolet täydestä työkyvyttömyyseläkkeestä. Kansaneläkkeenä maksettavaa työkyvyttömyyseläkettä ei myönnetä osaeläkkeen suuruisena.

Työeläkejärjestelmässä työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää myös työuraeläkkeenä, jos eläkkeenhakijalla on takanaan vähintään 38 vuoden työura rasittavassa ja kuluttavassa työssä. Lisäksi edellytetään työkyvyttömyyttä, mutta lievemmin perustein kuin varsinaisessa työkyvyttömyyseläkkeessä. Ensimmäiset työuraeläkkeet alkoivat vuonna 2018.

Osa-aikaeläke

Osa-aikaeläkkeitä myönnettiin työeläkejärjestelmässä vuosina 1987–2016 työntekijöille, jotka siirtyivät kokoaikaisesta työstä osa-aikatyöhön.

Perhe-eläke

Perhe-eläkettä voidaan maksaa edunjättäjän kuoleman jälkeen lapselle, leskelle tai edunjättäjän entiselle puolisolle.

Lapsella on oikeus perhe-eläkkeeseen, jos hän on edunjättäjän kuollessa alle 18-vuotias. Kansaneläkejärjestelmässä myös 18–20-vuotias lapsi on oikeutettu lapseneläkkeeseen, jos hän opiskelee päätoimisesti tai on ammatillisessa koulutuksessa (ns. koululaiseläke). Perhe-eläkkeeseen oikeutettuja lapsia voivat olla edunjättäjän oma lapsi, lesken lapsi, rekisteröidyn parisuhteen eloon jääneen osapuolen lapsi tai ottolapsi.

Perhe-eläke voidaan myöntää leskelle, jonka avioliitto on solmittu ennen kuin edunjättäjä on täyttänyt 65 vuotta ja jolla on tai on ollut edunjättäjän kanssa yhteinen lapsi. Jos yhteistä lasta ei ole, edellytetään, että avioliitto oli solmittu ennen kuin leski on täyttänyt 50 vuotta, avioliitto oli kestänyt vähintään 5 vuotta ja leski oli edunjättäjän kuollessa täyttänyt 50 vuotta. Työeläkejärjestelmässä eläke voidaan myöntää myös alle 50-vuotiaalle leskelle, jos leski oli saanut työkyvyttömyyseläkettä yhdenjaksoisesti vähintään kolme vuotta ennen edunjättäjän kuolemaa. Em. edellytykset koskevat myös rekisteröidyn parisuhteen eloon jäänyttä osapuolta.

Työeläkejärjestelmässä perhe-eläke voidaan myöntää myös edunjättäjän entiselle aviopuolisolle tai rekisteröidystä parisuhteesta eronneelle osapuolelle, jos edunjättäjä oli kuollessaan velvollinen maksamaan hänelle elatusapua.

Maatalouden erityiseläkkeet

Maatalouden erityiseläkkeenä voi saada luopumiseläkettä tai luopumistukea. Luopumiseläkkeitä myönnettiin vuosina 1974–1992 ja luopumistukia vuosina 1995–2018.

Luopumiseläke on elinikäinen eläke. Vuoden 2007 jälkeen myönnettyjen luopumistukien perusmäärä muuttuu vanhuuseläkkeeksi 63 vuoden iässä. Tuen täydennysosaa maksetaan 65 vuoden ikään saakka.

Maatalouden erityiseläkkeitä maksetaan vain työeläkejärjestelmän yksityisellä sektorilla.

Takuueläke

Takuueläke voidaan myöntää henkilölle, joka saa takuueläkkeeseen oikeuttavaa eläkettä (vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkettä, luopumistukea tai erityisturvan mukaista eläkettä) ja jonka yhteenlasketut eläketulot alittavat takuueläkkeeseen oikeuttavan tulorajan. Takuueläkkeen suuruuteen vaikuttavat kaikki Suomesta ja ulkomailta maksetut eläkkeet, ml. perhe- ja luopumiseläkkeet.

Maahan muuttaneella voi olla oikeus takuueläkkeeseen, kun hän on täyttänyt 65 vuotta tai on vähintään 16-vuotias ja kansaneläkelain mukaan työkyvytön. Takuueläkettä ei kuitenkaan myönnetä maahan muuttaneelle pelkästään sokeuden tai liikuntakyvyttömyyden perusteella. Eläkkeen saaminen edellyttää, että henkilö on asunut Suomessa vähintään 3 vuotta täytettyään 16 vuotta. Takuueläkettä ei makseta pysyvästi ulkomailla asuvalle.

Eläkejärjestelmän muutokset vuosi vuodelta