Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä
Eläkkeellesiirtymisikä nousi yli tavoitteen
Taulukko: eläkkeellesiirtymisiän odote, keskiarvo ja mediaani (Excel)
Vuonna 2023 eläkkeellesiirtymisiän odote työeläkejärjestelmässä oli 62,8 vuotta, joten eläkkeelle siirtymisiän nousun minimitavoite (62,4 vuotta) ylitettiin ensimmäisen kerran. Odote nousi 0,6 vuotta edellisestä vuodesta. Eläkkeellesiirtymisiän odotteen nousun taustalla oli pieni vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrä edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2023 vanhuuseläkkeen alaikärajan täyttivät 1.1.–30.9.1959 syntyneet. Myös 50-vuotiaan odote nousi 0,6 vuodella (64,4 vuotta).
Vuonna 2009 asetettu minimitavoite ehti jo toteutua vuonna 2021, kun eläkkeellesiirtymisiän odote nousi 62,4 vuoteen eli juuri tavoitteen tasolle. Seuraavana vuonna odote kuitenkin notkahti, koska vanhuuseläkkeelle siirtyi poikkeuksellisen moni vakuutettu. Tämä vaikutti myös vuonna 2023 vanhuuseläkkeelle siirtyneiden pieneen määrään.
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä pysyi edellisvuoden tasolla. Vuosina 2021–2023 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden vuotuinen määrä on jäänyt alle 18 000 vakuutettuun. Määrät ovat 2000-luvun pienempiä, vaikka nyt eläkkeitä myönnetään myös 63-vuotiaille toisin kuin aiemmin.
Vuonna 2023 työeläkkeelle siirtyi 57 600 henkilöä, joista vanhuuseläkkeen sai 40 000. Edellisvuodesta eläkkeelle siirtyneiden määrä putosi 14 000 vakuutetulla. Suurin pudotus kohdistui vanhuuseläkeiän ylittäneisiin, joista moni haki eläkkeen jo edellisvuoden puolella poikkeuksellisen indeksimuutoksen vuoksi.
Vuonna 2023 25-vuotiaiden miesten eläkkeellesiirtymisiän odote oli 63,2 vuotta ja naisten 62,4 vuotta. Miesten ja naisten välinen ero eläkkeellesiirtymisiässä on ollut pieni, mutta 2010-luvun puolivälistä alkaen ero on revennyt 0,8 vuoteen miesten odotteen ollessa korkeampi.
Erityisesti työuran alussa naisilla on miehiä suurempi riski jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle, mikä laskee heillä keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää enemmän kuin miehillä. Muuten miesten ja naisten eläkkeelle siirtyminen on samanlaista. Naisvaltaisella julkisella sektorilla eläkkeellesiirtymisikä on jonkin verran alempi kuin yksityisellä sektorilla.
Eläkkeellesiirtymisiän odote 25- ja 50-vuotiaille
Ikääntyneiden (55–64-v) työllisyyskehitys on ollut vahvaa
Vuonna 2023 työllisyyden nousu taittui, mutta jatkui yli 60-vuotiailla
- Työikäisen väestön työllisyysaste oli 73,6 % (laskua edellisvuodesta 0,2 prosenttiyksikköä).
- Ikääntyneiden työllisyyskehitys on ollut 2000-luvulla hyvä
- 55–59-vuotiaiden työllisyysaste laski 0,9 %-yksikköä edellisvuodesta, joka oli tilastohistorian korkein.
- 60–64-vuotiaiden työllisyysaste nousi taas uuteen ennätykseen 62,7 % – nousua 2,0 %-yksikköä edellisvuodesta.
- 63-vuotiaiden työllisyysaste on noussut vuodesta 2017 yli 20 %-yksikköä. Viime vuonna nousu taittui vajaan 60 prosentin tasolle, koska vanhuuseläkkeen ikäraja nousi jo 64 vuoteen.
- Vuonna 2023 työllisyysaste nousi erityisen voimakkaasti 64-vuotiaiden ikäryhmässä ylittäen 40 prosentin tason.
Työttömyysaste vaihtelee ikäryhmittäin
- 55–59-vuotiaiden työttömyysaste seuraa koko työikäisen väestön työttömyysastetta, mutta on selvästi sen alapuolella.
- 60–64-vuotiaiden työttömyysaste nousi vuoden 2019 jälkeen, mutta kääntyi viime hienoiseen laskuun.
Työuran pituus vuonna 2023
Työvoimaan kuulumisajan odote oli 39,6 vuotta
- Sama kuin edellisvuonna,
- nousua 2000-luvulla 4,6 vuotta,
- miehillä nousua 2000-luvulla 3,8 vuotta,
- naisilla nousua 2000-luvulla 5,5 vuotta.
Työllisen ajan odote oli 36,7 vuotta
- Laskua 0,1 vuotta edellisvuodesta,
- nousua 2000-luvulla 5,2 vuotta,
- miehillä 36,3 vuotta (nousua 2000-luvulla 3,9 vuotta),
- naisilla 37,2 vuotta (nousua 2000-luvulla 6,6 vuotta).
(Päivitetty 14.2.2024)
Tilaston taulukot:
Lue lisää Etk.fi:ssä:
Lisätietoa tilastopalvelusta:
Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä
Tuottaja: Eläketurvakeskus
Tilaston kotisivu: Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä
Aihealue: Sosiaaliturva
Tilasto kuuluu Suomen viralliseen tilastoon (SVT): Ei
Kuvaus
Tilasto kuvaa eläkkeellesiirtymisikää Suomen työeläkejärjestelmässä.
Tietosisältö
Eläkkeellesiirtymisikää kuvataan kolmella keskiluvulla: eläkkeellesiirtymisiän odote, mediaani ja keskiarvoikä.
Käytetyt luokitukset
Työskentelysektori, sukupuoli, ikä, eläkelaji
Tietojenkeruumenetelmät ja tietolähde
Tilasto perustuu työeläkejärjestelmän rekisteritietoihin.
Päivitystiheys
Kerran vuodessa.
Valmistumis- tai julkistamisaika
Tilaston tiedot ilmestyvät tilastovuotta seuraavan vuoden helmikuussa. Julkistuspäivämäärä ilmoitetaan julkistamiskalenterissa
Aikasarja
Tilaston aikasarja alkaa vuodesta 1996. Yksityisen sektorin osalta aikasarja ulottuu vuoteen 1983.
Asiasanat
sosiaalivakuutus, eläke, työeläke, eläkkeelle siirtyminen, eläkkeellesiirtymisikä
Yhteystiedot
Eläkkeellesiirtymisiän odote
Eläkkeellesiirtymisiän odote on Eläketurvakeskuksessa kehitetty eläkkeellesiirtymisiän mittaamiseen tarkoitettu tunnusluku, johon väestön ikärakenne ei vaikuta. Se kuvaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää, joka muodostuu tietynikäisille työeläkevakuutetuille, kun oletetaan, että ikäluokittainen eläkealkavuus ja kuolevuus säilyvät tarkasteluvuoden tasolla.
Odote lasketaan sekä 25- että 50-vuotiaalle. 25-vuotiaan odote kuvaa koko työeläkevakuutetun väestön eläkkeellesiirtymisikää, ja sitä käytetään virallisena mittarina kuvaamaan eläkkeellesiirtymisiässä tapahtuvia muutoksia.
50-vuotiaan odote on laskettu 50 vuotta täyttäneistä työeläkevakuutetuista. Koska laskennassa eivät ole mukana alle 50-vuotiaana eläkkeelle siirtyneet, 50-vuotiaan odote on aina korkeampi kuin 25-vuotiaan odote. Ero kuvaa 25–49-vuotiaana eläkkeelle siirtyneiden vaikutusta eläkkeellesiirtymisikään.
Keskiarvo
Keskiarvoikä on eläkkeelle siirtyneiden henkilöiden ikien aritmeettinen keskiarvo. Keskiarvoiän laskemisessa käytetään ikää eläkkeen alkaessa.
Mediaani
Mediaani-ikä on aineiston keskimmäinen havainto, ts. puolet eläkkeelle siirtyneistä on tätä nuorempia ja puolet vanhempia. Mediaani-iän laskemisessa käytetään ikää eläkkeen alkaessa.
Työeläkkeelle siirtynyt
Työeläkkeelle siirtyneeksi katsotaan henkilö, jonka omaan työuraan perustuva eläke alkoi tilastovuoden aikana tai jonka eläkeoikeus on alkanut aiemmin, mutta eläkepäätös on tehty vasta tilastovuonna. Lisäksi edellytetään, että henkilö ei ole saanut omaan työuraan perustuvaa eläkettä (ei koske osa-aikaeläkettä eikä osittaista varhennettua vanhuuseläkettä) ainakaan kahteen vuoteen.
Eläkelajikohtaisissa luvuissa edellytetään, että henkilö ei ole saanut ko. lajin mukaista eläkettä kahteen vuoteen. Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden kohdalla tutkitaan, että henkilö ei ole saanut mitään omaan työuraan perustuvaa eläkettä (ei koske osa-aikaeläkettä eikä osittaista varhennettua vanhuuseläkettä) kahteen vuoteen.
Vuonna 2017 käyttöön otettua osittaista varhennettua vanhuuseläkettä käsitellään tilastossa samalla tavoin kuin osa-aikaeläkettä. Henkilöitä, jotka ovat ottaneet osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen, ei siis katsota eläkkeelle siirtyneiksi.
Perhe-eläkkeet eivät ole mukana eläkkeelle siirtymistä koskevassa tarkastelussa.
Sektorikohtaisesti tarkastelu tehdään aina kyseisen sektorin kannalta, eli eläkkeelle siirtymistä pääteltäessä tutkitaan vain kyseisen sektorin eläkkeitä. Koko työeläkejärjestelmän kohdalla edellytetään, että henkilöllä ei ole ollut eläkettä kummaltakaan sektorilta kahteen vuoteen.
Työeläkevakuutettu
Työeläkevakuutetuilla tarkoitetaan tässä tilastossa eläketurvan piiriin kuuluvia henkilöitä, jotka eivät saa omaan työuraan perustuvaa eläkettä (pois lukien osa-aikaeläke ja osittainen vanhuuseläke). Tarkasteluvuoden työeläkevakuutettu väestö lasketaan edellisen vuoden lopun työeläkevakuutetuista.
Työeläkejärjestelmä koostuu yksityisestä ja julkisesta sektorista. Työeläkevakuutetuista noin kolme neljästä työskentelee yksityisellä sektorilla ja joka kolmas julkisella sektorilla. Vuoden aikana molemmilla sektoreilla työskenteleviä on alle 10 prosenttia kaikista vakuutetuista.
Yksityiseen sektoriin kuuluvat:
- Työntekijän eläkelaki TyEL
- Merimieseläkelaki MEL
- Yrittäjän eläkelaki YEL
- Maatalousyrittäjän eläkelaki MYEL
- Laki maatalousyrittäjien luopumistuesta LUTUL.
Julkiseen sektoriin kuuluvat:
- Julkisen alan eläkelaki JuEL sekä
- Suomen Pankin toimihenkilöitä,
- Ahvenanmaan maakunnan hallitusta ja
- Kansanedustajia ja valtioneuvostoa koskevat eläkesäädökset.
1.1.2017 voimaan tullut julkisen alan eläkelaki JuEL yhdisti aiemmin voimassa olleet julkisen sektorin eläkelait KuEL, VaEL ja KiEL sekä Kansaneläkelaitoksen henkilökuntaa koskevan erillislain.
Laatuseloste: Eläkkeellesiirtymisikä 2023
Eläkkeellesiirtymisikä-tilasto tuotetaan Eläketurvakeskuksessa.
Laissa Eläketurvakeskuksesta (ETKL) todetaan Eläketurvakeskuksen (ETK) yhdeksi tehtäväksi harjoittaa toimialaansa kuuluvaa tilastotoimintaa. ETK:ssa tilastojen tuottamisesta vastaa suunnitteluosasto.
Tilaston tuottamisen kustannuksista vastaa ETK.
Tilastotietojen relevanssi
Tilasto kuvaa eläkkeellesiirtymisikää Suomen työeläkejärjestelmässä.
Ilmiötä kuvataan kolmella keskiluvulla: eläkkeellesiirtymisiän odote, mediaani ja keskiarvoikä. Käytetyt tunnusluvut kuvaavat eläkkeellesiirtymisikää eri tavoin, ja ne sopivat erilaisiin käyttötarkoituksiin.
Eläkkeellesiirtymisiän odote
Eläkkeellesiirtymisiän odote on Eläketurvakeskuksessa kehitetty eläkkeellesiirtymisiän mittaamiseen tarkoitettu tunnusluku. Se kuvaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää, joka muodostuu tietynikäisille työeläkevakuutetuille, kun oletetaan, että ikäluokittainen eläkealkavuus ja kuolevuus säilyvät tarkasteluvuoden tasolla. Tunnusluku reagoi ainoastaan eläkkeiden alkavuuksissa tapahtuviin muutoksiin. Väestön ikärakenne ja muut väestölliset ilmiöt eivät vaikuta eläkkeellesiirtymisiän odotteeseen.
Odote lasketaan sekä 25- että 50-vuotiaille. 25-vuotiaan odote kuvaa koko työeläkevakuutetun väestön eläkkeellesiirtymisikää, ja sitä käytetään virallisena mittarina kuvaamaan eläkkeellesiirtymisiässä tapahtuvia muutoksia.
Tilastossa käytetyistä kolmesta tunnusluvusta odote mittaa parhaiten ajassa tapahtuvaa muutosta eläkkeellesiirtymisiässä.
Keskiarvo
Keskiarvoikä on eläkkeelle siirtyneiden henkilöiden ikien aritmeettinen keskiarvo. Keskiarvoiän laskemisessa käytetään henkilön ikää eläkkeen alkaessa.
Eläkkeellesiirtymisikää koskevissa kansainvälisissä vertailuissa tunnuslukuna käytetään yleisimmin keskiarvoa.
Mediaani
Mediaani-ikä on aineiston keskimmäinen havainto, eli puolet eläkkeelle siirtyneistä on tätä nuorempia ja puolet vanhempia. Mediaani-iän laskemisessa käytetään henkilön ikää eläkkeen alkaessa.
Mediaani sopii kuvaamaan tyypillistä eläkkeellesiirtymisikää ilmiön vahvasti vinossa jakaumassa.
Työeläkkeelle siirtynyt
Työeläkkeelle siirtyneeksi katsotaan henkilö, jonka omaan työuraan perustuva eläke on alkanut tilastovuoden aikana, tai jonka eläkeoikeus on alkanut aiemmin, mutta eläkepäätös on tehty vasta tilastovuonna.
Osa-aikaeläkkeelle siirtyneitä tai osittaisen vanhuuseläkkeen valinneita ei katsota eläkkeelle siirtyneiksi.
Tilastossa käytetyt käsitteet ja määritelmät on esitetty tilaston kotisivulla osoitteessa www.etk.fi/tilastot/elakkeellesiirtymisika/kasitteet-ja-maaritelmat.
Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
Tilasto perustuu työeläkejärjestelmän rekisteritietoihin.
Eläketurvakeskus vastaa työeläkejärjestelmän keskusrekisterien sisällöstä, ja hoitaa ja kehittää niihin liittyvää toimintaa. ETK:n rekisterinpitotehtävistä on säädetty Eläketurvakeskuksesta annetussa laissa (ETKL).
Rekisteritietojen perusteella päätellään eläkkeelle siirtyneiden, työeläkevakuutettujen ja kuolleiden määrät ikäluokittain. Käytetyt aineistot ovat kokonaisaineistoja.
Tilastossa havaitut virheet korjataan verkkopalvelussa välittömästi. Merkittävistä virheistä laaditaan erillinen tiedote.
Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Tilaston tiedot julkaistaan kerran vuodessa tilastovuotta seuraavan vuoden helmikuussa. Julkistamisajankohta on esitetty ETK:n tilastojen julkistamiskalenterissa sivulla www.etk.fi/tutkimus-tilastot-ennusteet/tilastot/julkistamiskalenteri/.
Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
Tilastoa on julkaistu vuodesta 2003 lähtien, ja sen aikasarja on tuotettu takautuvasti tilastovuoteen 1996 asti. Yksityisen sektorin osalta aikasarja ulottuu vuoteen 1983 saakka.
Tilaston luvut ovat yhteneväisiä Suomen työeläkkeensaajat (SVT) ja Suomen työeläkevakuutetut -tilastojen (SVT) kanssa.
Tilaston tulkinnassa tulee ottaa huomioon työeläkelainsäädännössä tapahtuneet muutokset.
Lue lisää Etk.fi:ssä:
Tietojen saatavuus ja selkeys
Tilaston tiedot julkaistaan vuosittain tilaston kotisivulla sekä ETK:n tilastotietokannassa osoitteessa https://tilastot.etk.fi.
Tilaston kuvaus on esitetty tilaston kotisivulla osoitteessa www.etk.fi/tilastot/elakkeellesiirtymisika/kuvaus.
Lisätietoja tilastosta antaa ETK:n tilastopalvelu tilastot(at)etk.fi.
Eläkkeellesiirtymisiän odotteen määritelmä ja laskutapa
Eläkkeellesiirtymisiän odote kuvaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää, joka muodostuu tietynikäisille vakuutetuille, kun oletetaan, että ikäluokittainen eläkealkavuus ja kuolevuus säilyvät tarkasteluvuoden tasolla.
Eläkkeellesiirtymisiän odote saadaan siten, että ensin lasketaan vakuutettujen kuolevuus ja eläkealkavuus jokaiselle ikäluokalle tarkasteluvuoden aikana. Näitä osuuksia käyttäen voidaan laskea, kuinka moni valitun kokoisesta ja ikäisestä vakuutettujen joukosta (vaikkapa 100 000 25-vuotiaasta) siirtyisi vuoden kuluessa eläkkeelle.
Vuotta vanhempana jäljellä olevien vakuutettujen määrä saadaan vähentämällä alkuperäisestä määrästä eläkkeelle siirtyneet ja kuolevuuden avulla laskettu kuolleiden määrä. Jatkamalla näin vuosi kerrallaan vanhuuseläkeikään saakka saadaan laskennalliset eläkkeelle siirtyvien lukumäärät kaikille ikäluokille. Näistä laskennallisista eläkkeelle siirtymisistä laskettu keski-ikä on eläkkeellesiirtymisiän odote.
Eläkkeellesiirtymisiän odotteen laskentakaava:
Vuoden 2004 loppuun asti yleinen eläkeikä oli Suomessa 65 vuotta. Tämän vuoksi kaavan pääteikä oli vuonna 2004 ja sitä aiemmin 65 vuotta. Vuoden 2005 alusta yleinen eläkeikäraja muuttui siten, että vanhuuseläkkeelle voi siirtyä joustavasti ikävälillä 63–68 vuotta. Tästä syystä odotteen laskentakaavan yläikäraja nostettiin 70 ikävuoteen vuodesta 2005 lähtien. Pääteikärajan nostamisen 65 vuodesta 70 vuoteen on arvioitu nostaneen odotetta runsaalla 0,1 vuodella.
Odotteelle asetetut vaatimukset
- Tunnusluku reagoi oikein eläkkeiden alkavuuksissa tapahtuviin muutoksiin. Se laskee, jos eläkkeiden alkavuus nousee jossakin vanhuuseläkeikää nuoremmassa ikäluokassa ja nousee, jos eläkkeiden alkavuus laskee.
- Tunnusluku reagoi vain eläkkeiden alkavuuksissa tapahtuviin muutoksiin. Siihen eivät saa vaikuttaa väestölliset ilmiöt kuten väestön ikärakenne.
- Tunnusluku reagoi välittömästi eläkkeiden alkavuuksissa tapahtuviin muutoksiin, koska laskelmat perustuvat alkaneisiin eläkkeisiin. Jos laskelmat tehtäisiin eläkkeellä olevien pohjalta, muutokset näkyisivät tuloksissa hitaasti.
- Tunnusluvun laskemisessa tarvittava tilastomateriaali on saatavilla. Eläketurvakeskuksessa ylläpidetään keskitettyä rekisteriä kaikista työeläkkeistä ja työeläkevakuutetuista, mikä mahdollistaa alkavuusperusteisen tarkastelun.
Eläkkeellesiirtymisiän odote täyttää hyvin edellä esitetyt neljä perusvaatimusta.
Lisävaatimukseksi voitaisiin vielä asettaa esim. kansainvälinen vertailtavuus. Vertailukelpoisen aineiston saaminen saattaa kuitenkin olla ongelmallista, vaikka Pohjoismaiden osalta tässä onkin onnistuttu.
Odotetta ei myöskään ole mielekästä laskea kovin pienelle perusjoukolle, koska alkaneiden eläkkeiden määrän tulee kuvata eläkkeelle siirtymisen todennäköisyyttä perusjoukon kussakin ikäluokassa. Tämä vaatimus asettaa peruspopulaation jo niin suureksi, että esimerkiksi yksittäisen yrityksen henkilöstöstä odotteen laskeminen ei ole mielekästä.
Eläkkeellesiirtymisiän myöhentämistavoite
Eläkemaksujen nousupainetta on pyritty hillitsemään 1990-luvulta lähtien. Keskeisiksi keinoiksi ovat nousseet työurien pidentäminen ja eläkkeellesiirtymisiän nostaminen. Työurien muuttumista seurataan ensisijaisesti ikääntyneiden työllisyysasteilla ja eläkkeellesiirtymisikää eläkkeellesiirtymisiän odotteella, joka on kehitetty Eläketurvakeskuksessa.
- Vuoden 2005 eläkeuudistuksessa pitkän aikavälin tavoitteeksi asetettiin eläkkeelle siirtymisen myöhentäminen 2–3 vuodella. Saavuttamisen ajankohtaa ei määritelty tarkasti.
- Keväällä 2009 hallitus ja työmarkkinajärjestöt neuvottelivat tarkemman nousutavoitteen: vuoteen 2025 mennessä eläkkeellesiirtymisiän odotteen tulee nousta vähintään 62,4 vuoteen. Tasaisella vauhdilla odotteen olisi pitänyt nousta vuosittain lähes 0,2 vuodella.
- Vuoden 2011 hallitusohjelmassa toistettiin eläkkeellesiirtymisiän odotteen nousulle asetettu tavoite.
- Myös rakennepoliittisessa ohjelmassa vuonna 2013 vahvistettiin odotteen nousutavoite, vähintään 62,4 vuotta vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen edellytti tuolloin runsaan 0,1 vuoden vuosinousua.
- Vuoden 2017 eläkeuudistuksen perusteluissa todetaan eläkkeellesiirtymisiän odotteen tavoitteeksi edelleen 62,4 vuotta.
- Vuonna 2021 tavoite saavutettiin, mutta vuonna 2022 eläkkeellesiirtymisiän odote laski 0,2 vuodella. Vuonna 2023 minimitavoite ylitettiin selvästi, kun odotteen arvo nousi 62,8 vuoteen.
