Eläkeläisten työnteko vuonna 2023 edellisvuoden tasolla

Vuoden 2023 lopussa Suomessa oli lähes 1,5 miljoonaa eläkkeensaajaa, joille maksettiin eläkettä oman työuran perusteella. Heistä joka kymmenes teki töitä. Alle 68-vuotiaista joka neljäs kävi töissä.

Koko viime vuoden aikana työssä käyneitä eläkeläisiä oli yli 180 000. Heistä 100 000 oli alle 68-vuotiaita. He kuuluivat vakuuttamisvelvollisuuden piiriin ja kartuttivat työnteollaan uutta eläkettä. Jos lukuihin lisätään vielä osittaisen vanhuuseläkkeen rinnalla vuoden 2023 aikana töitä tehneet lähes 50 000 vakuutettua, nousee eläkkeen rinnalla työssä olleiden määrä 230 000:een.

Eläkelaji vaikuttaa työssä käyvien määrään

Yleisintä työnteko on osatyökyvyttömyyseläkkeen rinnalla. Osaeläkettä saaneista oli työssä vuoden 2023 lopussa 81 prosenttia. Työtä tehdään usein myös osittaisella vanhuuseläkkeellä. Vuoden 2023 lopussa kolme neljästä osittaisen vanhuuseläkkeen saajasta jatkoi työntekoa.

Vuoden 2023 lopussa Suomessa oli yli 1,3 miljoonaa vanhuuseläkeläistä, joista 84 000 teki töitä. Varsinaisen vanhuuseläkkeen saajista 240 000 oli alle 68-vuotiaita, joista 32 000 teki töitä. Heistä vajaat kolme tuhatta oli alle 64-vuotiaita.

Joulukuussa 2023 työssä olleiden eläkkeensaajien lukumäärä ja osuus kyseistä eläkettä saaneista

EläkelajiAlle 68-vuotiaat, lkmAlle 68-vuotiaat, %Kaikki, lkmKaikki, %
Kaikki101 90024,7153 20010,3
– Ilman osittaista vanhuuseläkettä59 40016,7110 7007,8
Varsinainen vanhuuseläke32 30013,483 6006,4
Osittainen vanhuuseläke42 40075,242 50075,2
Työkyvyttömyys­eläke27 10023,727 10023,7
– Täysi työkyvyttömyys­eläke9 60010,49 60010,4
– Osa­työkyvyttömyys­­­eläke17 50081,117 50081,1

Tilastointitavan muutos vähensi eläkkeen rinnalla työssä käyneiden määrää alle 68-vuotiailla

Vuoden 2023 aineistossa muutettiin tilastoinnin perusteita. Aineistosta rajattiin pois mm. vähäiset työansiot. Tilastointimuutoksen seurauksena työssä olleiden eläkeläisten määrä pieneni aikaisemmasta. Tulorajaus laski työssä olleiden määrää erityisesti täyden työkyvyttömyyseläkkeen rinnalla, kun vain vähäinen työnteko on sallittua menettämättä eläkettä.

Ilman muutosta vuonna 2023 työssä olleiden eläkkeensaajien määrä olisi ollut edellisvuoden tasolla. Prosenttiosuudet tiettyä eläkettä saaneista olisivat jopa hieman nousseet. Kokonaisuutena vaikutus oli puolen prosenttiyksikön luokkaa alle 68-vuotiaissa eläkkeensaajissa, mutta eri eläkelajien väliset erot olivat selvästi suurempia.

Vuoden aikana työssä käyneet eläkeläiset

Koska moni eläkkeensaaja tekee töitä osa-aikaisesti eikä ehkä kovin säännöllisestikään, vuoden aikana työssä käyneitä eläkeläisiä oli selvästi enemmän kuin joulukuussa työskennelleitä. Alle 68-vuotiaat vanhuuseläkkeensaajat tekivät töitä keskimäärin reilun kuuden kuukauden aikana vuonna 2023. Iän myötä sekä työansioiden että työkuukausien määrä vähenee. Esimerkiksi 70-vuotiaat eläkeläiset tekivät töitä keskimäärin reilun viiden kuukauden aikana ja 75-vuotiaat neljän kuukauden aikana.

Joulukuussa 2023 tai vuoden 2023 aikana työssä olleiden eläkkeensaajien lukumäärä, keskieläke ja keskimääräinen työansio

Työssä ja eläkkeellä olleetKaikki eläkelajitKaikki eläkelajit,
pl. osittainen vanhuus­eläke
Varsinainen vanhuus­­eläkeVarsinainen vanhuus­­eläke, alle 68-vuotiaat
Joulukuussa työ ja eläke, lkm153 200110 70083 60032 300
– Eläke €/kk1 7402 1102 4102 100
– Palkka €/kk2 2701 7301 7601 980
Vuoden aikana työ ja eläke, lkm234 000182 800141 50060 500
– Eläke €/kk1 8102 0902 3101 980
– Palkka €/kk2 0801 6501 6402 050

Taulukko:

Työskentely eläkkeen rinnalla on lisääntynyt tasaisesti vuodesta 2007 lähtien. Sekä henkilömäärä että osuus alle 68-vuotiaista eläkkeensaajista on kasvanut. Osan muutoksesta selittää osatyökyvyttömyyseläkkeiden määrän nousu, osan työnteon yleistyminen vanhuuseläkkeen rinnalla. Myös osittainen vanhuuseläke on lisännyt merkittävästi eläkkeensaajien työntekoa vuodesta 2017 alkaen, vaikka kyseistä eläkettä saavia ei lueta varsinaisesti eläkeläisiksi.

Eläkeläisten työn osa-aikaisuus vaikuttaa myös työstä saatuihin tuloihin. Esimerkiksi vanhuuseläkeläisten keskimääräinen työansio jää heidän keskieläkkeensä alapuolelle, mikä viittaa ansiotason selkeään laskuun eläkettä edeltävästä tasosta.

Eläkkeellä tehtävän työn tilapäistä luonnetta kuvaa myös henkilömäärän vaihtelu vuoden aikana. Kun vuoden 2023 joulukuussa kävi työssä yli 150 000 työeläkettä saanutta, koko vuoden aikana heitä oli 80 000 enemmän eli reilut 230 000. Luvuissa ovat mukana 50 000 osittaista vanhuuseläkettä saaneet, joista merkittävä osa teki töitä.

Ensisijainen kannustin työntekoon eläkkeellä ei näyttäisi olevan ole lisätulon hankkiminen. Ansiotaso ja työn tilapäinen luonne samoin kuin aiheesta tehdyt tutkimukset tukevat tätä päätelmää. Lisäksi työtä tekevien eläkeläisten vanhuuseläkkeet ovat keskimäärin suurempia kuin muiden samanikäisten vanhuuseläkkeet.

Työnteko yleisempää alle 68-vuotiailla eläkeläisnaisilla
kuin -miehillä

Alle 68-vuotiailla naisilla työnteko eläkkeellä on yleisempää kuin miehillä. Vuoden 2023 lopussa eläkkeen rinnalla teki töitä yli 55 000 naista. Miehiä oli vajaat 47 000.

Kun osittainen vanhuuseläke jätetään pois tarkastelusta, alle 68-vuotiaista eläkeläismiehistä 24 000 teki töitä eli 13,9 prosenttia. Naisilla vastaavat luvut olivat 35 400 ja 19,4 prosenttia.

Jos mukaan otetaan myös vanhemmat ikäluokat, kuva työnteon yleisyydestä sukupuolten välillä muuttuu. Miesten työnteko on yleisempää yli 70-vuotiailla. Se nostaa työtä tekevien eläkeläisten osuuden miehillä pari prosenttiyksikköä korkeammaksi kuin naisilla.

Joulukuussa 2023 työssä olleiden eläkkeensaajien lukumäärä ja osuus kyseistä eläkettä saaneista sukupuolen mukaan

EläkelajiMiehet,
lkm
Miehet,
%
Naiset,
lkm
Naiset,
%
Kaikki76 10011,377 1009,5
– Ilman osittaista vanhuuseläkettä53 5008,357 2007,3
Varsinainen vanhuuseläke44 2007,539 4005,4
Osittainen vanhuuseläke22 60072,419 90078,6
Työkyvyttömyys­­­­­­­­eläke9 30017,117 80029,6
– Täysi työkyvyttömyyseläke4 4009,25 30011,6
– Osa­työkyvyttömyys­eläke4 90072,412 60085,1

Lukumääräero miesten ja naisten välillä on erityisen suuri osatyökyvyttömyyseläkkeissä. Tämä eläkemuoto on naisilla huomattavasti yleisempi. Osatyökyvyttömyyseläkettä saavista valtaosa jatkaa työntekoa eläkkeen rinnalla eläkemuodon tavoitteen mukaisesti. Vuoden 2023 lopussa osaeläkkeellä olleista naisista 85 prosenttia teki töitä. Miehillä osuus oli yli 10 prosenttiyksikköä matalampi.

Varsinaisella vanhuuseläkkeellä olleista yli 80 000 teki töitä

Varsinaisen vanhuuseläkkeen saajista 84 000 (6,4 %) teki töitä joulukuussa 2023. Heistä alle 68-vuotiaita oli reilut 32 000. Kun mukaan otetaan kaikki vuoden 2023 aikana vanhuuseläkkeen rinnalla töitä tehneet, heitä oli yli 140 000.

Vanhuuseläkkeen rinnalla työssä käyvien määrä laskee iän myötä. Nuoret vanhuuseläkkeensaajat tekevät enemmän töitä kuin vanhemmat. Heistä myös enemmistö on naisia. Mitä vanhemmista ikäryhmistä puhutaan, sitä pienempi osuus ikäluokan elossa olevista on miehiä. Silti vanhemmissa ikäryhmissä työssä käyvistä eläkeläisistä enemmistö on miehiä.

Joulukuussa 2023 varsinaisen vanhuuseläkkeen rinnalla työskenteli yli 31 000 iältään 60–67-vuotiasta henkilöä. Ikäryhmässä työtä tehneiden eläkeläismiesten työn ja vanhuuseläkkeen yhteenlaskettu kuukausitulo nousi keskimäärin 4 900 euroon. Naisten keskitulo oli vajaat 3 600 euroa. Työnteko kaksinkertaisti vanhuuseläkeläisten kuukausitulot työkuukausina. Työssä käyvien eläkeläisten muita eläkkeensaajia keskimäärin korkeammat vanhuuseläkkeet viittaavat siihen, että heillä työnteon kannusteet eivät ole ensisijaisesti taloudellisia.

Vaikka työssä käyneillä vanhuuseläkeläisillä työeläke on keskimäärin kohtuullisen korkea, osalla se on matala. Joulukuussa 2023 työssä käyneistä vanhuuseläkeläisistä seitsemän prosenttia (6 300) sai työeläkettä alle takuueläkkeen rajamäärän 922 €/kk. Heistä kaksi kolmesta oli naisia. Hieman yli puolet rajamäärän alle jääneistä oli alle 70-vuotiaita. On myös hyvä muistaa, että tähän joukkoon kuuluvista moni saa työeläkkeen lisäksi myös kansaneläkettä, joka on rajattu tarkastelun ulkopuolelle.

Työkyvyttömyyseläkkeellä teki töitä 43 000

Myös työkyvyttömyyseläkkeen rinnalla voi tehdä töitä, ja työnteko onkin lisääntynyt selvästi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2023 työkyvyttömyyseläkkeen rinnalla teki töitä 43 000 vakuutettua, joista joulukuussa töitä teki reilut 27 000.

Erityisesti osatyökyvyttömyyseläkkeen rinnalla työnteko on yleistä – neljä viidestä osaeläkkeellä olevasta tekee töitä. Vuoden 2023 joulukuussa heitä oli 17 500, joista 12 600 oli naisia. Osaeläkkeen rinnalla työssä olleista hieman yli puolet oli alle 60-vuotiaita.

Täyttä työkyvyttömyyseläkettä saavilla työnteko on harvinaisempaa, mutta vähäinen työnteko on mahdollista myös heillä. Vuoden 2023 aikana täyden eläkkeen saajista oli työssä yli 21 000 ja joulukuussa vajaat 10 000, joista naisia oli hieman yli puolet. Kaksi kolmesta oli iältään alle 60-vuotiaita.

Joulukuussa 2023 osaeläke oli keskimäärin reilut 900 €/kk ja työansio vajaat 1 900 €/kk. Vastaavasti täyttä työkyvyttömyyseläkettä saaneiden keskieläke oli 1 600 €/kk ja työkuukausien keskiansio 1 200 €/kk. Työnteko nostaa sekä täyttä työkyvyttömyyseläkettä että osaeläkettä saavien kokonaistulon samalle tasolle.

Työkyvyttömyyden syy vaikuttaa työntekomahdollisuuksiin eläkkeen rinnalla

Täyden eläkkeen rinnalla vuoden 2023 lopussa työtä tehneistä lähes puolet oli saanut eläkkeen mielenterveyden häiriöiden perusteella. Joka neljännen eläkkeen taustalla oli tuki- ja liikuntaelinten sairaus. Osaeläkkeen kohdalla tilanne oli päinvastainen. Lähes puolet teki töitä tuki- ja liikuntaelinten sairauksista huolimatta. Mielen sairaudet olivat taustalla joka neljännellä työssä käyneellä osaeläkkeen saajalla. Muiden sairauspääryhmien kohdalla erot olivat pieniä.

Valtaosa osittaisen vanhuuseläkkeen valinneista jatkaa työntekoa

Vuoden 2023 lopussa osittaista vanhuuseläkettä maksettiin yli 56 000 työeläkevakuutetulle. Osittaisen vanhuuseläkkeen alaikäraja oli 61 vuotta. Osittaisena vanhuuseläkkeenä voi nostaa neljäsosan tai puolet eläkkeen alkamiseen mennessä karttuneesta eläkkeestä. Suurin osa on valinnut 50 prosentin tasoisen eläkkeen.

Osittaista vanhuuseläkettä saaneista valtaosa oli työssä vuoden 2023 lopussa. Kolme neljästä 50 prosentin tasoisen eläkkeen valinneista jatkoi työntekoa, ja 86 prosenttia 25 prosentin tasoista eläkettä saaneista oli työssä.

Ei ole yllätys, että työssä käyvien osuus osittaisen vanhuuseläkkeen valinneilla on suuri. Eläke on käytännössä alle puolet karttuneen eläkkeen määrästä, joten se harvalla riittää elämiseen. Vuoden 2023 lopussa työtä tehneiden 50 prosentin eläke oli keskimäärin 870 €/kk, ja 25 prosentin eläke puolet siitä. Eläkkeen lisäksi miehet saivat työansiota keskimäärin 4 100 €/kk ja naiset 3 200 €/kk.

Osittainen vanhuuseläke korvasi vuoden 2017 eläkeuudistuksessa osa-aikaeläkkeen, jonka maksamisen edellytyksenä oli työnteon jatkaminen. Edelleen eläkemuoto kannustaa varttuneita jatkamaan työntekoa. Kun työuran loppupään työkuormaa voi eläkkeen avulla vähentää elintason laskematta merkittävästi, se voi auttaa jaksamaan työelämässä entistä pitempään.

Eläkeläisten työnteko nostaa ikääntyneiden työllisyysastetta

Vuoden 2023 lopussa 60–64-vuotiaista vakuutetuista teki töitä 230 000 henkilöä. Se vastaa 60 prosenttia ikäryhmän työeläkejärjestelmän piiriin kuuluneista. Vuodesta 2011 prosenttiosuus on noussut 20 prosenttiyksikköä eli 63 000 vakuutettua. Samalla kun eläkkeensaajien määrä on laskenut tässä ikäryhmässä, eläkkeen ohella työtä tehneiden osuus on pysynyt viiden prosenttiyksikön tienoilla. Toisin sanoen työtä tekevien määrä on noussut lähinnä ei-eläkkeellä olleisiin, joihin tässä on luettu myös osittaista vanhuuseläkettä saaneet.

Myös 65–68-vuotiaiden työnteko on yleistynyt vuosien 2011–2023 aikana. Vuoden 2023 lopussa töitä teki vajaat 40 000 vakuutettua, joista kaksi kolmannesta oli eläkkeensaajia.

Samalla kun eläkeikäisten ja eläkeläisten työnteko yleistyy, myös ikääntyneiden työllisyysaste nousee. Esimerkiksi 65–69-vuotiaiden ikäryhmässä eläkeläisten tekemä työ selittää yli puolet vuoden 2023 työllisyysasteesta. Lisäksi tässä ikäryhmässä lähes 3 400 osittaisen vanhuuseläkkeen saajaa teki töitä joulukuussa 2023.

Vastaavasti 60–64-vuotiaiden ikäryhmässä joka kymmenes työllinen oli eläkkeensaaja. Jos osittaisen vanhuuseläkkeen saajat otettaisiin huomioon eläkkeensaajina, eläkkeensaajien osuus nousisi lähes kaksinkertaiseksi.

 

(Päivitetty 19.12.2024)

Tilaston taulukot:

Lue lisää Etk.fi:ssä:

Lisätietoa tilastopalvelusta:

Eläkeläisten työnteko

Tuottaja: Eläketurvakeskus
Tilaston kotisivu: https://www.etk.fi/tutkimus-tilastot-ja-ennusteet/tilastot/elakelaisten-tyonteko/
Aihealue: Työ, palkat ja toimeentulo
Tilasto kuuluu Suomen viralliseen tilastoon (SVT): Ei

Kuvaus

Tilasto kuvaa työeläkettä saavien eläkkeensaajien työskentelyä sekä heidän keskimääräisiä ansioitaan ja työeläkkeitään. Aineisto on jaettu kahteen joukkoon iän perusteella. Toisen joukon muodostavat kaikki työeläkkeensaajat. Osajoukkona tarkastellaan alle 68-vuotiaita, jotka kuuluvat vakuuttamisvelvollisuuden piiriin ja kartuttavat näin uutta eläkettä.

Tietosisältö

Tilasto sisältää tietoja eläkeläisten työnteosta työikäisen ja koko väestön keskuudessa. Työntekoa tarkastellaan henkilömäärien lisäksi väestöosuuksien ja ajassa tapahtuvien muutosten avulla. Tietoja esitetään myös eläkkeensaajien keskieläkkeistä ja -ansioista.

Käytetyt luokitukset

Sukupuoli, ikä, eläkelaji, sairauspääryhmä.

Tietojenkeruumenetelmät ja tietolähde

Eläkkeensaajien työssäkäyntiin liittyvät tiedot perustuvat työeläkejärjestelmän ansainta- ja eläkerekisterien sisältämiin tietoihin. Vakuuttamisvelvollisuusiän (68 vuotta) ylittäneiden osalta aineistoon on yhdistetty Verohallinnon ennakkoverotuksen ansiotietoja. Työllisyysasteita koskevat tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen.

Päivitystiheys

Kerran vuodessa.

Valmistumis- tai julkistamisaika

Tiedot ilmestyvät tilastovuotta seuraavan vuoden lopussa. Julkistusaika ilmoitetaan vuosittain tilastojen julkistamiskalenterissa sivulla https://www.etk.fi/tutkimus-tilastot-ennusteet/tilastot/julkistamiskalenteri/.

Aikasarja

Tilaston aikasarja alkaa vuodesta 2007.

Asiasanat

eläkeläiset, työssäkäynti, työssä jatkaminen, ansiotyö, työllisyysaste, ikääntyvät työntekijät, työeläkkeet

Yhteystiedot

Työhön liittyvät käsitteet

Työeläkejärjestelmä

Työeläkejärjestelmä jakautuu yksityiseen ja julkiseen sektoriin.

Suurin osa yksityisellä sektorilla työskentelevistä vakuutetaan työntekijän eläkelain TyEL:n piirissä.

Julkisella sektorilla työskentelevät vakuutetaan pääasiassa julkisten alojen eläkelaki JuEL:n mukaan. Lain piiriin kuuluvat Kevan jäsenyhteisöjen, valtion, evankelis-luterilaisen kirkon ja Kansaneläkelaitoksen palveluksessa olevat henkilöt. Julkisella sektorilla eniten vakuutettuja on kuntien palveluksessa.

Työeläkevakuutettu, vakuutettu

Henkilö, joka on tilastointiajankohtana tai aiemmin ollut työsuhteessa tai yrittäjänä, ja jolla on eläketapahtuman sattuessa oikeus työeläkkeeseen.

Työeläkevakuutettu työ

Ikävälillä 17–67 tehty työ on työeläkevakuutettava. Vakuuttamisvelvollisuus päättyy 68 vuoden täyttämiseen ja se koskee ansioita, jotka ovat kuukaudessa vähintään rajamäärän suuruisia (65,26 euroa/kk vuonna 2023). Myös eläkkeensaajan ansiotyö pitää vakuuttaa, ja siitä karttuu eläkettä.

Koska vakuuttamisvelvollisuus päättyy 68 vuoden täyttämiskuukauden lopussa, osa tarkasteluista on rajattu 67-vuotiaisiin.

Työeläkevakuutettu yrittäjätoiminta

Yrittäjätoiminta pitää vakuuttaa, jos vuosityötulo on vähintään 8 575 euroa (vuonna 2023). Myös eläkkeensaajan harjoittama yrittäjätoiminta pitää vakuuttaa. Poikkeuksena ovat työeläkelakien perusteella vanhuuseläkkeellä olevat yrittäjät. He eivät kuulu pakollisen YEL-vakuutuksen piiriin, mutta voivat ottaa vapaaehtoisen YEL-vakuutuksen. Tämän vuoksi osa eläkkeen ottaneista yrittäjistä puuttuu aineistosta, vaikka he jatkavat yrittäjinä.

Työssä oleviksi katsotaan sekä pakollisen että vapaaehtoisen YEL-vakuutuksen piiriin kuuluvat yrittäjät. YEL:ssa tarkoitettu yrittäjä on henkilö, joka tekee ansiotyötä olematta tässä työssään virka- tai työsuhteessa. Myös yrittäjän perheenjäsen on yrittäjä, jos hän työskentelee yrityksessä, mutta ei ole tässä työssään työsuhteessa.

MYEL:ssa vakuuttamisvelvollisuuden vuosityötulon raja on vähintään 4 288 euroa (vuonna 2023). MYEL-vakuutus on otettava, jos harjoittaa maatilataloutta vähintään viiden MYEL-hehtaarin tilalla itse työtä tehden. Vakuuttamisvelvollisuus koskee myös perheenjäseniä, jotka pääasiallisesti työskentelevät viljelmällä.

MYEL:n piiriin ovat kuuluneet vuodesta 2009 alkaen myös apurahansaajat, jotka harjoittavat tieteellistä tutkimusta tai taiteellista toimintaa.

Myös eläkkeensaajan harjoittama MYEL-toiminta voidaan vakuuttaa, jos MYEL:n edellytykset täyttyvät.

Työssä oleva

Henkilö, joka on ollut kalenterikuukauden aikana työeläkettä kartuttavassa työssä tai työeläkevakuutettuna YEL- tai MYEL-toiminnan perusteella.

Vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajan täyttäneet henkilöt, jotka ovat verohallinnon ennakonpidätystietojen mukaan saaneet ansiotuloja, jotka ylittivät nuorempia ikäryhmiä koskevan vakuuttamisvelvollisuuden alarajan (ks. aiemmin ”Työeläkevakuutettu työ”).

Vuoden lopussa työssä oleva

Henkilö, joka on ollut työssä joulukuun aikana tai vuoden lopussa (riippuen työnteon ilmoitustavasta). Tämä aiheuttaa pieniä eroja tilastoihin vuoden lopun lukumäärissä.

Eläkkeeseen liittyvät käsitteet

Eläkkeellä oleva

Henkilö, joka saa omaan työuraan perustuvaa työeläkettä. Vaikka osittaista varhennettua vanhuuseläkettä saavia ei pidetä eläkkeelle siirtyneinä, heidät on tässä tilastossa katsottu eläkkeensaajiksi.

Työkyvyttömyyseläke

Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää 17–64-vuotiaalle, jolla on työkykyä alentava sairaus ja työkyvyttömyyden voidaan arvioida jatkuvan yhdenjaksoisesti vähintään vuoden. Täysi työkyvyttömyyseläke maksetaan, jos työkyvyn aleneminen on vähintään 3/5. Osatyökyvyttömyyseläke maksetaan, jos työkyvyn aleneminen on 2/5–3/5.

Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää määräaikaisena kuntoutustukena tai toistaiseksi voimassa olevana eläkkeenä, jolloin sen päättymisajankohtaa ei ole määritelty. Kuntoutustukea maksetaan työkyvyttömälle henkilölle, jonka vamman tai sairauden voidaan olettaa todennäköisesti paranevan hoidon tai kuntoutuksen avulla. Myös kuntoutustuki voidaan myöntää osaeläkkeen suuruisena. Kuntoutustuki luetaan tässä työkyvyttömyyseläkkeeksi.

Työkyvyttömyyseläke myönnetään joko täyden eläkkeen suuruisena tai osittaisena. Työkyvyttömyyseläkkeen saajalla on oikeus tehdä eläkkeen aikana ansiotyötä jäljellä olevalla työkyvyllään. Täyden työkyvyttömyyseläkkeen aikana työansioiden tulee jäädä alle 40 prosenttiin vakiintuneesta keskiansiosta. Täysi työkyvyttömyyseläke muutetaan osatyökyvyttömyyseläkkeeksi, jos ansiot ylittävät 40 prosenttia mutta ovat enintään 60 prosenttia eläkettä edeltäneestä vakiintuneesta ansiotasosta. Eläkkeen maksaminen voidaan keskeyttää, jos ansiot ylittävät ansiorajan.

Vanhuuseläke

Vanhuuseläkkeelle on voinut jäädä joustavasti 63–68-vuotiaana, kun lopettaa työn, josta jää eläkkeelle. Vuonna 2022 alaikäraja nousi 64 vuoteen. Yleissäännön lisäksi julkisella sektorilla on eräitä poikkeusryhmiä, joissa vanhuuseläkkeelle voi jäädä ennen yleistä vanhuuseläkeikää. Tällaisia ryhmiä on esimerkiksi puolustusvoimissa.

Vanhuuseläkkeen saaminen ei estä työskentelyä, eivätkä eläkeaikaiset ansiotulot vaikuta eläkkeen maksamiseen. Vanhuuseläkkeen rinnalla tehdyn työn perusteella karttunut eläke myönnetään aikaisintaan 68-vuotiaana.

Osittainen varhennettu vanhuuseläke korvasi osa-aikaeläkkeen vuonna 2017. Sen ottaminen ei edellytä työsuhteen päättymistä, joten tässä tilastossa osittaisen vanhuuseläkkeen valinneita ei katsota vanhuuseläkkeellä oleviksi. He ovat kuitenkin mukana kaikkia eläkkeensaajia koskevissa taulukoissa. Osittaista vanhuuseläkettä saaneita koskevia tietoja on taulukoitu myös erikseen.

Muut käsitteet

Ikä

Henkilön ikä tarkasteluvuoden lopussa. Työikäisillä tai aktiivi-ikäisillä tarkoitetaan tässä yhteydessä 17–67-vuotiaita. Tällä ikävälillä työ on työeläkevakuutettava ja työssäolotiedot talletetaan työeläkejärjestelmän rekistereihin.

Vanhuuseläkkeen valintaiässä olevilla tarkoitetaan 63–67-vuotiaita ja vuodesta 2022 lähtien 64–67-vuotiaita. Tässä iässä on mahdollisuus valita milloin jää eläkkeelle.

Työnteko eläkkeen rinnalla

Työssä ja eläkkeellä oleviksi tulkitaan henkilöt, jotka saavat jotakin omaan työuraan perustuvaa työeläkettä ja ovat samanaikaisesti työssä. Koska eläke maksetaan aina koko kalenterikuukaudelta, yhdenkin päivän työssäolo saman kuukauden aikana on eläkkeen rinnalla tehtyä työtä, jos työansio ylittää sille asetetun alarajan.

Vuoden 2023 aineisto sisältää ensimmäisen kerran tietoja myös vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajan jälkeen tehdystä työstä. Tältä osin tiedot perustuvat Verohallinnon ennakonpidätyksen mukaisiin tietoihin, jotka pohjautuvat työnantajien ja muiden suoritusten maksajien tulorekisteriin antamiin ilmoituksiin ennakonpidätyksen alaisista ansiotuloista yleisesti verovelvollisille.

Uuden aineiston myötä vuoden 2023 tilastossa muutettiin myös tilastoinnin perusteita. Aineistosta rajattiin pois mm. vähäiset työansiot, kun ansiorajaksi asetettiin vakuuttamisvelvollisuuden rajamäärä, joka oli 65,26 euroa/kk vuonna 2023. Tilastointitavan ja -periaatteiden muutoksen seurauksena työssä olleiden eläkeläisten määrä putosi aikaisempaan verrattuna. Esimerkiksi tulorajaus vähensi työssä olleiden määrää erityisesti täyttä työkyvyttömyyseläkettä saaneiden joukossa, joilla vain vähäinen työnteko on sallittua menettämättä eläkettä.

Ilman muutosta työssä olleiden eläkkeensaajien määrä olisi ollut vuonna 2023 edellisvuoden tasolla. Prosenttiosuudet kyseistä eläkettä saaneista olisivat jopa hieman nousseet. Henkilömäärien lasku edellisvuodesta johtuu siis tilastointitavan muutoksesta. Kokonaisuutena vaikutus oli puolen prosenttiyksikön luokkaa alle 68-vuotiaista eläkkeensaajista, mutta eri eläkelajien väliset erot olivat selvästi suurempia.

Vaikka tilastokäsitteistön muutos aiheuttaa katkoksen aikasarjoihin, kattavuus paranee. Uudistettu tilasto sisältää tietoja myös vakuuttamisvelvollisuuden pääteiän ylittäneiden työskentelystä. Vuonna 2023 heitä olivat kaikki yli 68-vuotiaat. Henkilömäärä ei ole vähäinen; se nosti joulukuussa 2023 vanhuuseläkkeen ohella työtä tehneiden määrää 50 000 henkilöllä.

Eläketurvakeskuksen pitkäaikainen tavoite on ollut saada tietoa myös vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajan jälkeen tehdystä työstä. Vuoden 2023 aineistoissa tavoite toteutui, kun rekisteritietoihin yhdistettiin myös Verohallinnon aineistoa. Samalla muutettiin ja yhdenmukaistettiin myös käsitteitä.

Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.