Uusimmat laskelmatulokset
Väestöennuste, ikärajat ja elinaikakerroin
Laskelman väestökehitys pohjautuu Tilastokeskuksen vuoden 2021 väestöennusteeseen, mutta kuolevuuden lähtötasossa on huomioitu ennakkotiedot vuoden 2021 ja vuoden 2022 alun poikkeuksellisen korkeista kuolevuuksista. Vuoden 2021 lopussa väestön määrä oli 5,55 miljoonaa. Sen ennustetaan laskevan 5,1 miljoonaan vuoteen 2090 mennessä.
Vuonna 1955 syntyneistä alkaen vanhuuseläkkeen alaikäraja nousee 3 kk ikäluokkaa kohti, kunnes se on 65 vuotta vuonna 1962 syntyneillä. Vuonna 1965 syntyneistä alkaen alin vanhuuseläkeikä kytketään elinajanodotteen kehitykseen. Vanhuuseläkkeen suuruus sopeutetaan vanhuuseläkeikäisten elinajanodotteen muutokseen elinaikakertoimen avulla. Vanhuuseläkkeisiin sovelletaan 62 vuoden täyttämisvuodelle vahvistettua elinaikakerrointa. Vuonna 2030 elinaikakertoimen arvo on 0,93 ja vuonna 2090 se on 0,86. Kullekin ikäluokalle määritetään elinaikakertoimen avulla tavoite-eläkeikä. Jos eläkkeellesiirtymistä lykkää tavoite-eläkeikään saakka, eläkkeeseen tehtävä lykkäyskorotus on vähintään elinaikakertoimen vaikutuksen suuruinen. Nuorimmille ikäluokille ei ole laskettu tavoite-eläkeikää, koska se olisi korkeampi kuin vakuuttamisvelvollisuuden yläikäraja.
Työeläkejärjestelmän ikärajoja
| Syntymävuosi | Alin vanhuuseläkeikä | Tavoite-eläkeikä | Vakuuttamisvelvollisuuden yläikäraja |
|---|---|---|---|
| 1955 | 63 v 3 kk | 64 v 1 kk | 68 v |
| 1960 | 64 v 6 kk | 65 v 9 kk | 69 v |
| 1965 | 65 v 2 kk | 66 v 7 kk | 70 v |
| 1970 | 65 v 10 kk | 67 v 6 kk | 70 v |
| 1975 | 66 v 4 kk | 68 v 3 kk | 70 v |
| 1980 | 66 v 10 kk | 69 v | 70 v |
| 1985 | 67 v 4 kk | 69 v 8 kk | 70 v |
| 1990 | 67 v 9 kk | 70 v | |
| 1995 | 68 v 2 kk | 70 v | |
| 2000 | 68 v 7 kk | 70 v | |
| 2005 | 68 v 11 kk | 70 v |
Eläkemeno ja eläkkeiden taso
Seuraavassa eläkemenojen, eläkkeiden tason ja TyEL-maksun kehitystä tarkastellaan peruslaskelman sekä optimistisen ja pessimistisen talousskenaarion avulla. Vaihtoehdot poikkeavat toisistaan työllisyyttä, ansiotason kasvua ja eläkevarojen tuottoa koskevien oletusten osalta. Lisää tuloksia ja vaihtoehtoisia skenaarioita löytyy raportista Lakisääteiset eläkkeet – pitkän aikavälin laskelmat 2022 sekä Skeneraattori-sovelluksesta.
Työllisyysaste, ansiotason kasvu ja eläkevarojen tuotto eri vaihtoehdoissa
| Suure | Optimistinen | Perus | Pessimistinen |
|---|---|---|---|
| Työllisyysaste vuosina 2023-2090 keskimäärin | 75,4 % | 73,4 % | 71,5 % |
| Ansiotason reaalinen kasvuvauhti vuosina 2023-2090 keskimäärin | 1,71 % | 1,16 % | 0,62 % |
| Eläkevarojen reaalituotto | 1,2 %-yks. peruslaskelmaa korkeampi | 2,5 % vuosina 2023–2031, 3,5 % vuodesta 2032 alkaen | 1,2 %-yks. peruslaskelmaa matalampi |
Lakisääteiset kokonaiseläkemenot olivat 13,2 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2021. Eläkemenojen suhde bruttokansantuotteeseen nousee peruslaskelmassa 13,6 prosenttiin vuonna 2030. Vuoden 2030 jälkeen eläkeläisten määrän kasvu hidastuu ja keskimääräiset eläkkeet suhteessa ansiotasoon alenevat. Nämä tekijät kääntävät menosuhteen laskuun. Vuoteen 2045 mennessä suhde alenee peruslaskelmassa 12,7 prosenttiin. Vuoden 2050 tienoilla keskieläkkeen madaltuminen suhteessa keskiansioon hidastuu ja eläkkeensaajien määrän kasvu jatkuu. Eläkemenojen suhde bruttokansantuotteeseen alkaa näistä syistä nousta ja tämä nousu jatkuu vuosisadan loppupuolelle saakka. Laskentajakson lopussa vuonna 2090 peruslaskelman eläkemenot ovat 14,4 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Optimistisessa talousskenaariossa nopeampi talouskasvu hillitsee menosuhteen kasvua. Eläkemenojen suhde bruttokansantuotteeseen laskee 11,7 prosenttiin vuoteen 2045 mennessä. Laskentajakson lopussa vuonna 2090 optimistisen skenaarion eläkemenot suhteessa bruttokansantuotteeseen jäävät 13,6 prosenttiin. Pessimistisessä talousskenaariossa menosuhde nousee 2030-luvun puoliväliin asti, saavuttaen 14,4 prosentin tason. 2040-luvulla se laskee 13,8 prosenttiin ja nousee sitten 15,5 prosenttiin laskentaperiodin lopussa.
Laskentajakson aikana keskimääräisen eläkkeen ostovoima nousee jatkuvasti ansiotason kasvun seurauksena. Vuoden 2022 voimakkaan inflaation seurauksena eläkkeisiin tehdään vuoden 2023 alussa suuri indeksikorotus, joka kasvattaa keskieläkettä suhteessa keskiansioon. Vuonna 2024 keskieläke on noin 55 prosenttia keskiansiosta, minkä jälkeen suhde laskee peruslaskelmassa koko laskentajakson ajan, päätyen noin 46 prosentin tasolle vuonna 2090. Tärkein syy suhteellisen eläketason alenemiselle on pidentyvä elinajanodote sekä elinaikakerroin, joka sopeuttaa etuustason vastaamaan muutoksia elinajanodotteessa.
Eläkkeiden ostovoima on korkein optimistisessa vaihtoehdossa ja matalin pessimistisessä vaihtoehdossa, koska työeläke määräytyy työansioiden perusteella. Suhteessa yleiseen ansiotasoon eläkkeiden taso on korkein pessimistisessä vaihtoehdossa, koska tällöin työeläkeindeksi ja palkkakerroin jäävät vähiten jälkeen ansiotason kasvusta.
Lakisääteiset eläkemenot, prosenttia BKT:sta
Keskieläke, prosenttia keskipalkasta
TyEL-maksu
Peruslaskelmassa TyEL-maksu pysyy alle 25 prosentissa vuoteen 2050 asti. Vuosisadan jälkimmäisellä puoliskolla TyEL-maksua on korotettava TyEL:n menoprosentin kasvaessa väestörakenteen muutoksista johtuen. Peruslaskelmassa TyEL-maksu on laskentajakson lopussa 26,2 prosenttia palkkasummasta. Tämä on riittävä maksutaso myös siitä eteenpäin. Optimistisessa talousskenaariossa TyEL-maksu jää vuoteen 2040 mennessä 2,6 prosenttiyksikköä perusvaihtoehtoa matalammaksi ja pessimistisessä vaihtoehdossa se nousee 2,8 prosenttiyksikköä perusvaihtoehtoa korkeammaksi. Vuoteen 2090 mennessä maksu jää optimistisessa vaihtoehdossa 7,5 prosenttiyksikköä perusvaihtoehtoa matalammaksi ja pessimistisessä vaihtoehdossa se nousee 6,4 prosenttiyksikköä korkeammaksi.
TyEL-maksu, prosenttia palkoista
Oikopolut: