Työkyvyttömyyseläkkeet ja työkyky
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on vähentynyt viime vuosikymmeninä. Siitä huolimatta monen työura katkeaa edelleen ennenaikaisesti työkyvyttömyyden takia. Työkyvyn tukeminen eri keinoin on lisääntynyt, jotta työssä jatkaminen työkykyongelmista huolimatta olisi aikaisempaa useammin mahdollista.
Työkyvyttömyyseläkkeiden ja työkyvyn tukemisen tutkimus tuottaa tärkeää tietoa eläketurvan ja kuntouksen kehittämiseen sekä laajemmin julkiseen keskusteluun.
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy nykyisin noin 20 000 henkilöä vuosittain. Heistä noin 5 000 siirtyy osatyökyvyttömyyseläkkeelle. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä on tärkeää tutkia väestöryhmittäin, jotta eläkkeelle siirtymiseen vaikuttavia tekijöitä voidaan tunnistaa.
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on viimeisen 15 vuoden aikana vähentynyt selvästi. Lasku on ollut voimakkaampaa fyysiseen terveyteen liittyvistä syistä kuin mielenterveyssyistä myönnetyissä eläkkeissä.
Viime vuosina kehitys on ollut vaihtelevaa. Vuosina 2018 ja 2019 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä lisääntyi, mikä johtui suurelta osin mielenterveyseläkkeiden kasvusta. Vuosina 2020 ja 2021 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä puolestaan väheni voimakkaasti, mikä todennäköisesti liittyy tavalla tai toisella koronapandemiaan. Sen jälkeen siirtyneiden määrä on jälleen hieman lisääntynyt.
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on vähentynyt erityisesti yli 55-vuotiailla. Yli 60-vuotiailla työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on kuitenkin lisääntynyt, mikä johtuu pääosin osatyökyvyttömyyseläkkeiden yleistymisestä. Kuitenkin myös osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on vähenemässä nuoremmissa ikäluokissa. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on lykkääntynyt entistä vanhempaan ikään. Vanhuuseläkkeen alaikärajan nousu tulee lisäämään työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä vanhimpien työikäisten joukossa.
Naisten osuus työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä on noussut. Vuosituhannen alussa työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien määrä oli miehillä korkeampi kuin naisilla, mutta nykyisin selvä enemmistö työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvistä on naisia.
Aiheesta muualla:
Julkaisut:
- Laaksonen & Rantala 2023. Mistä työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrän väheneminen johtuu? (Julkari)
- Laaksonen 2024. Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus 50 vuotta täyttäneillä syntymäkohorteittain (Julkari)
- Laaksonen 2020. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen: trendit, tilannekuva, tulevaisuus (Julkari)
- Laaksonen & Nyman 2019. Työttömien ja ikääntyneiden siirtyminen työkyvyttömyyseläkkeelle on vähentynyt selvästi (Julkari)
- Laaksonen ym. 2019. Työttömyysturvan aktiivimallin vaikutus työkyvyttömyyseläkkeen hakemiseen ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen (Julkaisuarkisto Valto)
2000-luvun alussa sekä mielenterveyden ongelmiin että fyysisiin sairauksiin perustuva työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen vähentyi selvästi. Viime vuosina mielenterveyssyistä johtuva työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on kuitenkin taas lisääntynyt. Siten mielenterveyden ongelmat ovat aikaisempaa keskeisempi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy.
Nykyisin mielenterveyden perusteella myönnetään noin kolmannes kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä. Mielenterveysongelmiin perustuvat eläkkeet myös tyypillisesti alkavat keskimääräistä nuorempana. Jo yli puolet työkyvyttömyyseläkettä saavista saa työkyvyttömyyseläkettä mielenterveysongelmien perusteella.
Mielenterveysongelmien kirjo on moninainen. Masennukseen ja ahdistuneisuuteen perustuvat työkyvyttömyyseläkkeet ovat yleistyneet, kun taas psykoottisten sairauksien perusteella työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on vähentynyt.
Pidemmällä aikavälillä mielenterveysperusteiset työkyvyttömyyseläkkeet ovat vähentyneet vanhemmissa ikäryhmissä, mutta nuoremmilla ne ovat lisääntyneet tasaisesti koko 2000-luvun. Ei ole varmaa tietoa siitä, ovatko nuorten mielenterveysongelmat lisääntyneet vai johtavatko mielenterveysongelmat syystä tai toisesta aikaisempaa useammin eläkkeelle.
Julkaisut:
- Laaksonen 2020. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen : trendit, tilannekuva, tulevaisuus (Julkari)
- Laaksonen ym. 2021. Mielenterveyssyistä alkavat eläkkeet ovat yleistyneet nuorilla mutta vähentyneet vanhemmissa ikäryhmissä (Julkari)
- Laaksonen ym. 2015. Sickness allowance histories among disability retirees due to mental disorders: A retrospective case–control study (Julkari)
- Pirkola ym. 2015. The importance of clinical and labour market histories in psychiatric disability retirement. Analysis of the comprehensive Finnish national level RETIRE data (SpringerLink)
- Laaksonen & Nyman 2019. Työttömien ja ikääntyneiden siirtyminen työkyvyttömyyseläkkeelle on vähentynyt selvästi (Julkari)
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen painottuu kokonaisuutena selkeästi vanhimpiin ikäryhmiin siten, että eläkkeelle siirtyminen lisääntyy erityisesti 50 ikävuoden jälkeen. Nuorten työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on kuitenkin kiinnittänyt paljon huomiota ja herättänyt huolta, sillä toisin kuin vanhemmissa ikäryhmissä, nuorilla työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on koko 2000-luvun ajan tasaisesti lisääntynyt.
Nuorten työkyvyttömyyseläkkeissä mielenterveyden häiriöt ovat selkeästi yleisin sairausryhmä. Masennuksen osuus lisääntyy ja psykoottisten häiriöiden osuus vähenee, mitä vanhemmasta ikäryhmästä on kyse.
Nuorten työkyvyttömyyseläkkeiden lisääntymisen taustalla on erityisesti mielialahäiriöiden (masennuksen ja ahdistuneisuuden) perusteella myönnettyjen eläkkeiden lisääntyminen.
Valtaosa nuorten työkyvyttömyyseläkkeistä myönnetään määräaikaisina kuntoutustukina. Kuntoutustuen muuttuminen pysyväksi työkyvyttömyyseläkkeeksi on nuorilla harvinaisempaa kuin vanhemmissa ikäryhmissä. Sen sijaan kuntoutustuet jatkuvat nuorilla pidempään kuin vanhemmilla.
Mielenterveyden ongelmiin perustuvien työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus alle 35-vuotiailla miehillä / 10 000 henkilövuotta
| Diagnoosi | 2007 | 2011 | 2015 | 2019 |
|---|---|---|---|---|
| Masennus | 3,2 | 3,6 | 4,5 | 5,9 |
| Mania ja kaksisuuntainen mielialahäiriö | 1,3 | 1,4 | 1 | 0,9 |
| Ahdistuneisuus | 1,3 | 1,2 | 1,7 | 2,3 |
| Psykoottiset häiriöt | 7,1 | 6,6 | 6,6 | 6,8 |
| Muut mielenterveysongelmat | 2,7 | 4 | 4,6 | 4,7 |
| Yhteensä | 15,6 | 16,7 | 18,4 | 20,7 |
Mielenterveyden ongelmiin perustuvien työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus alle 35-vuotiailla naisilla / 10 000 henkilövuotta
| Diagnoosi | 2007 | 2011 | 2015 | 2019 |
|---|---|---|---|---|
| Masennus | 5,7 | 5,9 | 7,7 | 10,6 |
| Mania ja kaksisuuntainen mielialahäiriö | 2 | 2 | 1,9 | 2,5 |
| Ahdistuneisuus | 1,3 | 1,8 | 2,4 | 3,1 |
| Psykoottiset häiriöt | 4,3 | 4 | 4 | 3,7 |
| Muut mielenterveysongelmat | 2 | 2,3 | 3,2 | 3,3 |
| Yhteensä | 15,4 | 16,1 | 19,3 | 23,1 |
Julkaisut:
- Laaksonen ym. 2021. Mielenterveysperusteiset eläkkeet ovat yleistyneet nuorilla mutta vähentyneet vanhemmissa ikäryhmissä (Julkari)
- Laaksonen 2020. Work resumption after a fixed-term disability pension: changes over time during a period of decreasing incidence of disability retirement (Julkari)
- Koskenvuo ym. 2021. Selvitys kuntoutustukea saaneista. Aiempi tutkimus ja rekisteriseuranta vuonna 2015 kuntoutustuen aloittaneista (Helda)
Työkyvyttömyyseläkkeelle ei siirrytä tasaisesti kaikista sosioekonomisista ryhmistä. Työntekijöiden työkyvyttömyyseläkeriski on selvästi korkeampi kuin toimihenkilöiden. Myös matala koulutustaso ja pienet tulot ovat yhteydessä korkeampaan työkyvyttömyyseläkeriskiin. Alempien sosiaaliryhmien suurempaa työkyvyttömyyseläkeriskiä selittää pitkälti se, että työntekijöillä on ylempiä toimihenkilöitä useammin fyysisesti vaativammat työolot sekä usein myös heikompi terveydentila.
2000-luvulla sosioekonomiset erot työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä ovat kuitenkin pienentyneet, kun eläkkeelle siirtyminen on vähentynyt enemmän alemmissa kuin ylemmissä sosiaaliryhmissä. Sosioekonomiset erot työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä ovat suuremmat fyysisistä sairauksista kuin mielenterveyssyistä johtuvissa työkyvyttömyyseläkkeissä.
Julkaisut:
- Polvinen 2016. Socioeconomic status and disability retirement in Finland. Causes, changes over time and mortality (Julkari)
- Laaksonen & Nyman 2019. Työttömien ja ikääntyneiden siirtyminen työkyvyttömyyseläkkeelle on vähentynyt selvästi (Julkari)
- Polvinen ym. 2016. Socioeconomic Differences in Cause-Specific Disability Retirement in Finland, 1988 to 2009 (Julkari)
- Polvinen ym. 2014. The contribution of major diagnostic causes to socioeconomic differences in disability retirement (Scandinavian Journal of Work, Environment & Health)
- Polvinen ym. 2013. Socioeconomic differences in disability retirement in Finland: The contribution of ill-health, health behaviours and working conditions (Scandinavian Journal of Public Health)
- Kiander ym. 2021. Työkyvyttömyyden kehitys ja eläkkeiden rahoitus (Julkari)
Vuonna 2023 uusista työkyvyttömyyseläkehakemuksista 37 prosenttia hylättiin. Useimmiten syynä on se, että hakijaa ei pidetä tarpeeksi työkyvyttömänä tai että työkyvyttömyys ei ole jatkunut tarpeeksi pitkään. Työkyvyttömyyseläkkeen myöntäminen edellyttää vähintään vuoden yhtäjaksoista työkyvyttömyyttä.
2000-luvulla työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäysosuus on kasvanut. Työkyvyttömyyseläkettä hakeneiden taustatekijöissä tapahtuneet muutokset eivät selitä työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäysosuuden kasvua. Mielenterveysongelmiin perustuvien työkyvyttömyyseläkehakemusten osuus on kuitenkin noussut, ja mielenterveyssyistä haettujen eläkkeiden hylkäysosuus on keskimääräistä korkeampi.
Suuri osa hylätyn työkyvyttömyyseläkepäätöksen saaneista päätyy kuitenkin työkyvyttömyyseläkkeelle seuraavien vuosien kuluessa. Myös työttömyys- ja sairauspäivärahan saaminen on yleistä hylkäyksen jälkeen. Monilla hylkäyspäätöksen saaneilla hakijoilla toimeentulon lähteet vaihtelevat seuraavien vuosien aikana. Tämä viittaa siihen, että hakijalla on tyypillisesti ainakin jonkinasteisia työkykyongelmia, vaikka työkyvyttömyyseläkehakemusta ei hyväksyttäisikään.
Julkaisut:
- Laaksonen & Nyman 2018. Työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäysosuuden kasvu 2007–2016 (Julkari)
- Laaksonen 2020. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen: trendit, tilannekuva, tulevaisuus (Julkari)
- Laaksonen ym. 2017. Labor market position after a rejection of a disability pension application: a register-based cohort study (Julkari)
- Perhoniemi ym. 2019. Determinants of disability pension applications and awarded disability pensions in Finland, 2009 and 2014 (Scandinavian Journal of Public Health)
- Perhoniemi ym. 2019. Sources of income following a rejected disability pension application: a sequence analysis study (Disability & Rehabilitation)
- Perhoniemi ym. 2018. Mitä hylkäävän työkyvyttömyyseläkepäätöksen jälkeen? Työttömyys-, sairauspäiväraha- ja kuntoutusrahaetuudet sekä uudet eläkepäätökset neljän vuoden seurannassa (Julkari)
Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää, jos työkyky on alentunut yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajaksi. Tätä lyhyemmän työkyvyttömyyden aikana ansionmenetystä korvataan yleensä sairauspäivärahalla. Mitä pidempään sairauspäiväraha on jatkunut, sitä suurempi on riski siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle.
Sairauspäivärahakauden aikana pyritään selvittämään kuntoutustarvetta ja tukemaan työhön paluuta. 70 prosenttia niistä, jotka ovat saaneet sairauspäivärahaa noin vuoden kestävän maksimiajan, siirtyy suoraan työkyvyttömyyseläkkeelle. Lopuista hieman yli puolet hakee työkyvyttömyyseläkettä, mutta sitä ei heille tässä vaiheessa myönnetä. Vajaa puolet ei hae työkyvyttömyyseläkettä. Eläkettä hakematta jättäneet palaavat usein ansiotyöhön. Hylkäävän eläkepäätöksen saaneilla työttömyysetuuksien saaminen on yleistä.
Työttömyys ja työkyvyttömyys kietoutuvat monin tavoin yhteen. Työttömyysetuuksien saaminen ennen työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä on yleistä. Vaikka kuntoutus on työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen nähden ensisijainen vaihtoehto, on työkyvyttömyyseläkettä edeltävä ammatillinen kuntoutus melko vähäistä ja painottuu viimeisiin työkyvyttömyyseläkettä edeltäviin vuosiin.
Julkaisut:
- Laaksonen ym. 2023. Impact of a Finnish reform adding new sickness absence checkpoints on rehabilitation and labor market outcomes: an interrupted time series analysis (Scandinavian Journal of Work, Environment & Health)
- Blomgren ym. 2023. Sairauspäivärahakausien tarkistuspisteet : Kuntoutuksen ja työhön paluun toteutuminen (Julkaisuarkisto Valto)
- Laaksonen ym. 2014. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden sairauspäiväraha-, kuntoutus- ja työttömyyshistoria. Rekisteripohjainen tarkastelu (Julkari)
- Laaksonen ym. 2016. Sickness allowance trajectories preceding disability retirement: a register-based retrospective study (Julkari)
- Salonen ym. 2020. From long-term sickness absence to disability retirement: diagnostic and occupational class differences within the working-age Finnish population (BMC Public Health)
- Perhoniemi ym. 2021. Mitä sairauspäivärahan enimmäisajan täytyttyä? Toimeentulon lähteet kahden vuoden seurannassa (Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti)
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on yleisempää julkisella sektorilla kuin yksityisellä sektorilla. Julkiselta sektorilta siirrytään useammin osatyökyvyttömyyseläkkeelle kuin yksityiseltä sektorilta. Sen sijaan täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä sektorien väliset erot ovat vähäisiä.
Julkisen ja yksityisen sektorin erot työntekijöiden ikä- ja sukupuolirakenteessa selittävät osittain sitä, miksi julkiselta sektorilta siirrytään useammin työkyvyttömyyseläkkeelle. Julkisen sektorin työntekijät ovat yksityisen sektorin työntekijöitä iäkkäämpiä, ja valtaosa julkisen sektorin työntekijöistä on naisia.
Sen sijaan sektoreiden väliset erot ammattirakenteissa eivät näyttäisi juuri selittävän sektoreiden välisiä alkavuuseroja. Julkisen ja yksityisen sektorin välillä on kuitenkin sellaisia eroja työkyvyttömyyseläkkeiden rahoituksessa ja työkyvyttömyyden määrittelyssä, jotka voivat osittain selittää julkisen sektorin korkeampaa työkyvyttömyyseläkealkavuutta.
Lue lisää Etk.fi:ssä:
Julkaisut:
- Polvinen 2021. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen erot kunta-alan ja yksityisen sektorin palkansaajilla (Julkari)
- Polvinen & Laaksonen 2023. The contribution of age, gender and occupational group to the higher risk of disability retirement among Finnish public sector employees (Julkari)
- Laaksonen 2020. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen: trendit, tilannekuva, tulevaisuus (Julkari)
Työkyvyn tukeminen ja työssä jatkaminen
Työssä jatkamisen tukeminen ammatillisen kuntoutuksen keinoin on yleistynyt viime vuosikymmeninä. Sairauspäivärahan tai kuntoutustuen aikana pyritään mahdollistamaan työhönpaluu hoidon tai kuntoutuksen avulla, vaikka työkyvyttömyys pitkittyisi. Osatyökyvyttömyyseläkkeet mahdollistavat osa-aikaisen työssä jatkamisen työkykyongelmista huolimatta.
Työkykyongelmia kokevalla henkilöllä on oikeus saada työeläkelaitoksen rahoittamaa ammatillista kuntoutusta eli työeläkekuntoutusta, jos todetaan, että hänellä on todennäköinen riski päätyä työkyvyttömyyseläkkeelle lähivuosien aikana.
Yleisintä on työpaikalla tapahtuva ammatillinen kuntoutus, mikä tarkoittaa usein työkokeilua omalla työpaikalla tai uusissa tehtävissä. Jos työpaikalla tapahtuvaa kuntoutusta ei katsota tarkoituksenmukaiseksi, työeläkelaitos voi rahoittaa myös uudelleenkoulutusta toiseen ammattiin.
Työeläkelaitosten järjestämä ammatillinen kuntoutus on selvästi yleisempää naisilla kuin miehillä. Sukupuolten välinen ero on erityisen suuri mielenterveyssyistä alkaneessa kuntoutuksessa. Ammatillinen kuntoutus on yleisempää suuremmilla työnantajilla. Tätä voi selittää se, että suuremmilla työnantajilla on paremmat mahdollisuudet osa-aikatyöhön ja muihin työjärjestelyihin kuin pienemmillä työnantajilla.
Tutkimuksissa ei ole saatu selvää näyttöä siitä, että työeläkekuntoutuksella olisi merkittäviä työllisyyttä edistäviä tai työkyvyttömyyseläkkeelle päätymistä ehkäiseviä vaikutuksia ainakaan pitkällä aikavälillä. Kuntoutuksen käytännöt ovat olleet viime vuosina muutoksessa, minkä vuoksi tämänhetkisestä tilanteesta ei ole vielä saatavilla tutkimustietoa.
Julkaisut:
- Laaksonen ym. 2022. The impact of vocational rehabilitation on employment outcomes: A regression discontinuity approach (Julkari)
- Laaksonen ym. 2019. Individual- and company-level predictors of receiving vocational rehabilitation: a multilevel study of Finnish private sector workplaces (Julkari)
- Leinonen ym. 2020. Työeläkekuntoutukseen osallistumisen vaikutus työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen (Duodecim)
- Leinonen ym. 2019. The effectiveness of vocational rehabilitation on work participation : a propensity score matched analysis using nationwide register data (Scandinavian Journal of Work, Environment & Health)
Kuntoutusprosessien toimivuutta on tutkittu muun muassa kuntoutuksen ammattilaisten ja kuntoutujien haastatteluiden avulla. Tärkeänä tekijänä kuntoutuksen toimivuudelle pidetään riittävää tukea ja seurantaa koko kuntoutusprosessin ajan. Lisäksi sekä ammattilaiset että kuntoutujat pitävät kuntoutuksen onnistumisen edellytyksinä
- kuntoutuksen huolellista suunnittelua ja oikea-aikaisuutta
- kuntoutujan motivaatiota
- toimivaa yhteistyötä kuntoutukseen osallistuvien tahojen välillä
- kuntoutujan mahdollisuuksia vaikuttaa kuntoutuksen sisältöön
- kuntoutujan yksilöllisten tarpeiden huomioimista.
Työeläkelaitosten rahoittamien työkokeilujen jälkeiseen aikaan ja työllistymiseen tulisi tutkimusten mukaan kiinnittää aiempaa enemmän huomiota. Lyhyt työkokeilu ei välttämättä yksin riitä varmistamaan työhön paluuta.
Työhön paluun prosessien ymmärtäminen ja kuntoutuksen lopputuloksen arviointi edellyttävät kuntoutujien seuraamista riittävän pitkällä aikavälillä.
Tutkimusten perusteella kuntoutusprosesseja ei ole mielekästä arvioida vain yhden järjestelmän, kuten pelkästään työeläkekuntoutuksen, näkökulmasta. Monet kuntoutujat tarvitsevat vuoron perään tai samanaikaisesti useiden eri toimijoiden palveluja. Eri toimijoiden yhteistyössä ja vastuunjaossa on haasteita, ja tieto ei aina kulje sujuvasti esimerkiksi työeläkejärjestelmän ja työvoimapalvelujen välillä.
Lue lisää Etk.fi:ssä:
Julkaisut:
- Liukko & Pasanen & Sten-Gahmberg 2024. Kuntoutujien näkemyksiä työeläkekuntoutuksen hyödyistä ja kehittämiskohteista: Työkokeiluun osallistuneiden kuntoutujien haastatteluihin perustuva tutkimus (Julkari)
- Liukko & Pasanen & Sten-Gahmberg 2023. Kuntoutujien näkökulma työeläkekuntoutuksen suunnitteluun : Työkokeiluun osallistuvien kuntoutujien haastatteluihin perustuva tutkimus (Julkari)
- Liukko 2021. Työeläkekuntoutuksen vaikuttavuuden kehittäminen ja työkykyajattelu : työeläkelaitosten asiantuntijoiden haastatteluihin perustuva tutkimus (Julkari)
- Liukko 2020. Työeläkekuntoutuksen ratkaisukäytännöt sekä kuntoutuksen toimivuus ja vaikuttavuus (Julkari)
- Liukko & Kuuva 2016. Cooperation of return-to-work professionals : the challenges of multi-actor work disability management (Julkari)
- Liukko & Kuuva 2015. Toimijoiden yhteistyö työkykyongelmien hallinnassa: ammattilaisten haastatteluihin perustuva tutkimus (Julkari)
Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää määräaikaisena kuntoutustukena tai toistaiseksi voimassa olevana työkyvyttömyyseläkkeenä. Työkyvyttömyyseläke myönnetään kuntoutustukena, jos työhön paluuseen katsotaan olevan vielä mahdollisuuksia eläkkeen alkamisen jälkeen. Kuntoutustukien osuus kaikista uusista työkyvyttömyyseläkkeistä on lisääntynyt, ja nykyisin selvästi yli puolet työkyvyttömyyseläkkeistä alkaa kuntoutustukena.
Suuri osa kuntoutustukena alkaneista työkyvyttömyyseläkkeistä muuttuu myöhemmin toistaiseksi voimassa oleviksi eläkkeiksi. Vuonna 2015 alkaneista työeläkejärjestelmän kuntoutustuista 41 prosenttia muuttui toistaiseksi voimassa olevaksi työkyvyttömyyseläkkeeksi neljän vuoden kuluessa. Työhön palanneita vastaavana aikana oli 30 prosenttia.
Kuntoutustukea saaneiden työhön paluu on lisääntynyt ja toistaiseksi voimassa olevalle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen vähentynyt viime vuosina. Entistä suurempi osuus kuntoutustuista myös jatkuu pidempään kuin neljä vuotta.
Kuntoutustuen jälkeisessä työhön paluussa on eroja diagnoosiryhmien välillä. Erityisesti mielenterveysongelmista kärsivien työhön paluun kehitys on ollut heikkoa. Vaikka he siirtyvät pysyvälle työkyvyttömyyseläkkeelle aiempaa harvemmin, työhön paluu ei ole lisääntynyt juuri lainkaan.
Julkaisut:
- Laaksonen 2021. Work Resumption after a Fixed-Term Disability Pension: Changes over Time during a Period of Decreasing Incidence of Disability Retirement (Julkari)
- Laaksonen & Gould 2014. Return to work after temporary disability pension in Finland (Julkari)
- Koskenvuo ym. 2021. Selvitys kuntoutustukea saaneista : Aiempi tutkimus ja rekisteriseuranta vuonna 2015 kuntoutustuen aloittaneista (Helda)
Osatyökyvyttömyyseläkkeiden osuus kaikista uusista alkaneista työkyvyttömyyseläkkeistä on kasvanut viime vuosina. Nykyisin lähes joka kolmas työeläkejärjestelmän työkyvyttömyyseläke myönnetään osatyökyvyttömyyseläkkeenä. Valtaosa (n. 80 %) osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä jatkaa työntekoa eläkkeen ohessa. Osatyökyvyttömyyseläkkeen pituus on keskimäärin hiukan alle kolme vuotta, ja suurin osa osatyökyvyt-tömyyseläkkeensaajista työskentelee koko eläkkeelläoloajan.
Osatyökyvyttömyyseläkkeensaajat eroavat monien tekijöiden suhteen täyden työkyvyttömyyseläkkeen saajista. Lähes 70 prosenttia osatyökyvyttömyyseläkkeen saajista on naisia, ja moni on siirtynyt eläkkeelle tuki- ja liikuntaelinten sairauksien vuoksi.
Osatyökyvyttömyyseläkkeensaajista lähes puolet on julkisen sektorin työntekijöitä, kolmasosa yksityisen sektorin työntekijöitä ja noin viisi prosenttia on yrittäjätaustaisia. Vajaa viidennes on ollut työttömänä ennen osatyökyvyttömyyseläkkeen alkua. Valtaosalla osatyökyvyttömyyseläkkeensaajista on vähintään keskiasteen koulutus ja korkea-asteen suorittaneita on kolmasosa.
Osatyökyvyttömyyseläkkeeltä siirrytään kohtalaisen harvoin täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle. Neljän vuoden seuranta-aineiston mukaan kolmasosa 20–58-vuotiaista osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä siirtyi neljän vuoden seurannan aikana täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle, ja noin puolella osatyökyvyttömyyseläke jatkui koko seurannan ajan. Loput siirtyivät pääasiassa joko työhön tai työttömäksi.
Osatyökyvyttömyyseläkkeen muuttuminen täydeksi työkyvyttömyyseläkkeeksi tai muuhun tilaan neljän vuoden seurannan aikana, %
| Diagnoosi | Osatyökyvyttömyyseläke jatkuu | Täysi työkyvyttömyyseläke | Työ | Työttömyys | Vanhuuseläke | Muu |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Kaikki | 52 | 33 | 9 | 3 | 1 | 1 |
| Tuki- ja liikuntaelinsairaudet | 56 | 32 | 7 | 3 | 1 | 1 |
| Mielenterveyssyyt | 41 | 37 | 16 | 5 | 1 | 0 |
| Muut sairaudet | 53 | 33 | 8 | 3 | 1 | 3 |
Lue lisää Etk.fi:ssä:
Julkaisut:
- Polvinen ym. 2023. Osatyökyvyttömyyseläkeläisten työssäkäynti ja ansiotyön merkitys toimeentulossa (Julkaisuarkisto Valto)
- Polvinen 2021. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen erot kunta-alan ja yksityisen sektorin palkansaajilla (Julkari)
- Polvinen & Laaksonen 2022. Determinants of transition from partial to full disability pension: a register study from Finland (Julkari)
- Polvinen ym. 2018. Working while on a disability pension in Finland: Association of diagnosis and financial factors to employment (Scandinavian Journal of Public Health)
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen ei välttämättä tarkoita kokonaan työnteon lopettamista. Täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä saa ansaita enintään 40 prosenttia ja osatyökyvyttömyyseläkkeellä 60 prosenttia eläkettä edeltäneestä vakiintuneesta keskiansiosta.
Kun työkyvyttömyyseläke myönnetään osatyökyvyttömyyseläkkeenä, katsotaan, että työntekijällä on työkykyä jäljellä ja että hän voi jatkaa työntekoa eläkkeen ohessa. Velvoitetta työntekoon ei kuitenkaan ole. Lähes 80 prosenttia osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevista työskentelee eläkkeen ohessa.
Sen sijaan täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden työkyky on osatyökyvyttömyyseläkkeensaajia heikompi ja työssäkäynti harvinaisempaa. Täyden työkyvyttömyyseläkkeen saajista runsas kymmenen prosenttia työskentelee eläkkeen rinnalla.
Korkeammin koulutetut ja hiljattain työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet työskentelevät eläkkeen ohessa useammin kuin matalammin koulutetut ja pidemmän aikaa työkyvyttömyyseläkkeellä olleet.
Lue lisää Etk.fi:ssä:
Julkaisut:
Vuonna 2023 työkyvyttömyyseläkkeensaajien kokonaiseläke oli keskimäärin 1276 euroa kuukaudessa. Tämä on selvästi vähemmän kuin vanhuuseläkettä saavilla. Työkyvyttömyyseläkettä saavien toimeentulo onkin usein niukkaa.
2000-luvulla työkyvyttömyyseläkkeet ovat keskimäärin hieman pienentyneet. Tämä johtuu siitä, että työkyvyttömyyseläkkeensaajat ovat aikaisempaa nuorempia ja aikaisempaa nuorempana eläkkeelle tulleita.
Vain kansaneläkkeenä työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus on kasvanut, kun taas työeläkettä saavien osuus on pienentynyt. Vuonna 2011 voimaan tullut takuueläke on parantanut monien työkyvyttömyyseläkkeensaajien asemaa, sillä työkyvyttömyyseläkkeensaajien joukossa on paljon takuueläkettä saavia.
Työkyvyttömyyseläkeläisten välillä on myös tuloeroja. Työssäkäyvillä ja työstä eläkkeelle siirtyneillä työkyvyttömyyseläkkeensaajilla on muita korkeammat nettotulot. Toimihenkilö- ja yrittäjätaustaisten työkyvyttömyyseläkeläisten tulotaso on myös keskimäärin muita korkeampi.
Työkyvyttömyyseläkkeensaajien toimeentulo säilyy keskimääräistä matalampana myös vanhuuseläkkeellä, sillä työkyvyttömyyseläke muutetaan samansuuruiseksi vanhuuseläkkeeksi eläkkeensaajan tullessa vanhuuseläkeikään. Työkyvyttömyyseläkkeen kautta vanhuuseläkkeelle siirtyneet henkilöt kertovat kokevansa enemmän taloudellisia vaikeuksia esimerkiksi asumis- ja terveydenhoitomenojen kattamisessa kuin sellaiset vanhuuseläkeläiset, joilla ei ole työkyvyttömyyseläketaustaa.
Julkaisut:
- Rantala ym. 2024. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden tulot ja tulorakenne vuonna 2020 (Julkari)
- Rantala ym. 2017. Työkyvyttömyyseläkkeensaajien eläketurva ja toimeentulo 2000-luvulla (Julkari)
- Kuivalainen ym. 2022. Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo: kehitys vuosina 1995–2020 (Julkari)
- Rantala & Laaksonen 2022. Ovatko työkyvyttömyyseläkeläisten eläkkeet pienentyneet? (Julkari)
- Polvinen ym. 2019. Explanations for economic difficulties among old-age pensioners previously on disability pension (European Journal of Public Health)
