Suomen heikosta talouskehityksestä huolimatta työeläkejärjestelmän rahoitus säilyi kohtuullisen hyvänä vuonna 2024. Indeksitarkastukset nostivat työeläkkeitä, mutta myös työeläkevarat kasvoivat. Syntyvyys jatkui matalana, mutta nettomaahanmuutto pysyi korkeana. Ikääntyneiden työllisyysaste säilyi hyvänä, ja eläkkeellesiirtymisikä nousi.

Eläketurvan kannalta vuoden keskeiseksi asiaksi nousi eläkeuudistus. Eläketurvakeskus tuki uudistuksen valmistelua asiantuntijatiedon ja erilaisten laskelmien avulla.

Eläketurvakeskuksen kulut olivat 37,6 miljoonaa euroa, ja ne laskivat 0,3 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Henkilöstökulut olivat yhteensä 22,7 milj. euroa ja ne nousivat 0,4 milj. euroa edellisestä vuodesta. Ulkopuoliset palvelut ja IT-kulut, kuten työeläkealan yhteisten tietojärjestelmien kulut, olivat yhteensä 10,7 milj. euroa. Ne laskivat 0,7 milj. euroa.

Eläketurvakeskuksessa työskenteli vuoden 2024 lopussa 290 henkilöä, määrä pysyi edellisvuoden tasolla. Naisten osuus henkilöstöstä oli 76 prosenttia.

---

Toimitusjohtajan katsaus 2024

Suomen talouskehitys kompuroi vuonna 2024. Vaikka kasvua oli etukäteen ennakoitu, bruttokansantuote supistui edellisvuodesta, työllisyysaste laski noin prosenttiyksiköllä ja työttömyys kasvoi. Inflaatio kuitenkin hellitti, korot kääntyivät laskuun ja palkansaajien ostovoiman kehityksessä nähtiin laskun jälkeen käänne.

Työeläkejärjestelmän rahoituksen kannalta vuosi oli silti kohtuullisen hyvä. Työeläkemeno nousi yli kahdella miljardilla 36,3 miljardiin euroon, toisaalta palkkasumma ja sen myötä vakuutusmaksutulo kasvoi hieman edellisvuodesta. Suurin muutos nähtiin sijoitustuotoissa. Hyvän tuottovuoden ansiosta työeläkevarat kasvoivat 275 miljardiin euroon.

Syntyvyys jatkui matalana, mutta toisaalta nettomaahanmuutto Suomeen pysyi korkealla tasolla. Työmarkkinoilla ikääntyneiden työllisyysaste säilyi hyvänä ja eläkkeellesiirtymisikä nousi 63,1 vuoteen. Vuoden 2017 eläkeuudistus on toiminut, kun ollaan 0,7 vuotta vuodelle 2025 asetettua tavoitetta korkeammalla tasolla.

Työeläkeuudistuksen valmistelun vuosi

Vuosi 2024 oli työeläkealalle eläkeuudistuksen valmistelun vuosi. Uudistuksessa etsittiin keinoja parantaa työeläkejärjestelmän rahoituksellista kestävyyttä tavalla, joka vahvistaa julkista taloutta pitkällä aikavälillä. Toinen tavoite oli löytää keinot eläkevakuutusmaksutason pitkän aikavälin vakauttamiseen sääntöpohjaisen vakautusjärjestelmän avulla.

Eläketurvakeskus tuki uudistustyötä.

Eläketurvakeskus tuki kolmikantaisen uudistamistyöryhmän työtä tuottamalla mm. väliarvion edellisen eläkeuudistuksen vaikutuksista. Kaksikantaista neuvotteluryhmää ETK tuki tuottamalla lukuisia arvioita ja laskelmia erilaisista uudistamisvaihtoehdoista. Neuvottelut päättyivät sopimukseen, ja kolmikantaryhmän loppuraportti sisältää ETK:n arvion uudistuksen vaikutuksista. Eläketurvakeskus on asiantuntijana mukana myös säädösmuutoksissa ja muissa ratkaisun toteuttamistöissä.

ETK tuotti useita tutkimuksia, tilastoraportteja ja muita arvioita eläkepolitiikan arvioinnin ja kehittämisen kannalta tärkeistä kysymyksistä. ETK osallistui myös eläkesäätiöiden ja -kassojen lainsäädäntöä selvittävän työryhmän työhön ja etsi sosiaali- ja terveysministeriön valmistelun tueksi työkyvyttömyyseläkkeensaajien työntekoa parantavia ratkaisuja.

Tietojärjestelmien kehitystyötä, kampanjoita ja asiakaslähtöistä palvelumuotoilua

Eläketurvakeskus, työeläkevakuuttajat ja Arek jatkoivat yhteisten eläkkeen laskennan ja vakuuttamisen järjestelmien uudistamista monivuotisessa Vala-hankkeessa. Eläketurvakeskus ryhtyi koordinoimaan käynnissä olevien työeläkealaan vaikuttavien kansallisten ja kansainvälisten digitalisaatiohankkeiden seurantaa. Systemaattisemman seurannan avulla haetaan alan yhteisiä näkökantoja ja parempaa vaikuttamista.

Kansalaisille kampanjoitiin sähköisestä työeläkeotteesta Eläkepäivä-kampanjan jatko-osalla ja lykkäyskorotuksesta Vuosi lisää -kampanjalla. Molemmat kampanjat tavoittivat hyvin kansalaisia: vierailut sähköiseen työeläkeotteeseen kasvoivat ja myös lykkäyskorotuksen tuntemus parani. Nuorille tuotettiin Turvaa eläkkeistä -oppimispeli. Vierailut Työeläke.fi-palvelussa kasvoivat, ja Eläketurvakeskuksen medianäkyvyys oli poikkeuksellisen korkea.

Eläketurvakeskus uudisti Etk.fi -palvelun kansainvälisiä vakuuttamis- ja hakemusasioita koskevat osiot asiakaslähtöisemmiksi. Vakuuttamisen valvonnan puolella käynnistimme uuden työsuhteiden valvonnan, joka perustuu Tulorekisterin vakuutusnumerottomiin palkkatietoilmoituksiin. Yrittäjien valvonnassa aloitimme osakeyhtiöiden osakkaiden valvonnan. Yrittäjien YEL-vakuuttamisen valvonta on tämän myötä kattavampaa kuin koskaan aikaisemmin, ja uusia YEL-vakuutusvelvollisia löytyi aikaisempaa enemmän.

Eläketurvakeskuksen oman toiminnan kehittämisen isoin kohde oli tiedonhallinta. Hankkeessa kuvattiin tiedonhallinnan tavoitetilat, uudistettiin tiedonohjaussuunnitelma ja käynnistettiin paperiarkiston seulonta ja kirjaamotoimen selvitys. Toimilla valmistauduttiin uuden asianhallintajärjestelmän kilpailutukseen ja mm. haettiin parempia valmiuksia tekoälyn hyödyntämiseen.

ETK:n kuluissa pientä laskua, asiakastyytyväisyys korkealla

Eläkeuudistuksen valmistelun yhteydessä oli jonkin verran keskustelua hajautetun työeläkejärjestelmän kustannuksista. Työeläkealan hoitokulut ovat laskeneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Työeläketurvan toimeenpanokulut säilyivät viime vuonna nimellisesti jotakuinkin edellisvuoden tasolla. Vakuutettujen ja työeläkkeensaajien lukumäärään suhteutettuna työeläkejärjestelmän hoitokulut laskivat edellisvuodesta. Eläketurvakeskuksen kulut olivat 37,6 miljoonaa euroa, ja ne laskivat 0,3 miljoonaa euroa edellisestä vuodesta.

Toiminnasta erinomainen kokonaisarvio.

Kokonaisuudessaan Eläketurvakeskuksen vuosi 2024 toteutui pitkälti tavoitteiden mukaisesti. Etenimme strategian vaikuttavuustavoitteita kuvaavien mittareiden valossa tavoiteltuun suuntaan. Myös tulostavoitteet toteutuivat kokonaisuutena hyvin. Palvelutoiminta asiakkaiden suuntaan sujui suunnitellusti. Asiakkaamme ja sidosryhmämme antoivat asiakastyytyväisyystutkimuksessa Eläketurvakeskuksen toiminnasta erinomaisen kokonaisarvion 3,51/4.

Kiitos kumppaneillemme ja henkilöstölle hyvästä yhteistyöstä!

Mikko Kautto
Toimitusjohtaja