Eläketurvakeskus selvittelee vuosittain YEL-eläkkeiden kustannustenjaossa kuinka eläkkeensaajille maksettujen YEL:n mukaan karttuneiden eläkkeiden kustannukset jakautuvat eläkelaitosten kesken.

YEL-eläkettä karttuu yrittäjälle vahvistetun YEL-työtulon perusteella. Myös YEL-vakuutusmaksut  määrätään työtulon pohjalta. YEL-vakuutusmaksun taso määräytyy keskimääräisen TyEL-maksun perusteella. YEL-eläkkeitä voivat maksaa kaikki viimeisen eläkelaitoksen periaatteessa mukana ovat eläkelaitokset, ja ne ovat siten mukana YEL-eläkkeiden kustannustenjaossa. YEL-eläkkeet kustannetaan yhteisesti jakojärjestelmällä, eli YEL-eläkkeitä ei rahastoida. Eläkkeiden kustantamiseen osallistuvat YEL:n mukaista eläketurvaa vakuuttavat eläkelaitokset eli YEL-eläkelaitokset. Valtio kustantaa sen osuuden YEL-eläkkeistä, johon yrittäjien YEL-eläkelaitoksille maksamat vakuutusmaksut eivät riitä. YEL-eläkkeiden kustannustenjaossa selvitellään myös YEL-lisäeläketurvan kustannukset.

Valtio kustantaa sen osuuden YEL-eläkkeistä, johon vakuutusmaksurahastot eivät riitä. Valtion osuus määräytyy YEL:n mukaisen eläkemenon ja YEL:n kustantamiseen käytettävissä olevan vakuutusmaksurahaston erotuksena. Alla olevassa taulukossa on listattu viime vuosien valtionosuuksia miljoonina euroina.

VuosiMilj. euroa
200038,5
200531,9
201096,6
201144,1
201222,9
201368,4
201466,8
201582,5
2016143,1
2017188,9
2018246,2
2019294,5
2020349,0
2021377,2
2022402,3
2023504,5

Valtio on osallistunut YEL:n kustantamiseen vuodesta 1979 lähtien. Poikkeuksena on vuosi 1990, jolloin valtion osuutta ei tarvittu. YEL:n valtion osuus nousi 1990-luvun laman aikaan. Vuosina 2011–2012 valtion osuus pieneni hetkellisesti YEL:n toimintapiirin laajennuksen vuoksi. Sen jälkeen valtion osuus on alkanut jälleen nousta.

YEL:n eläkemeno ja valtion osuus vuosina 1990–2029

Aiheesta muualla:

Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.