Eläketurvakeskus jakaa vuosittain eläkelaitosten kesken kustannukset maksetuista TyEL:n, MEL:n ja TEL-lisäturvan mukaisista eläkkeistä sekä eläkelaitosten toistensa puolesta maksamista eläkkeistä tai eläkeosista. Selvittelyä kutsutaan TyEL-MEL-VILMA-eläkeselvittelyksi.  Selvittely tehdään sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamien kustannustenjakoperusteiden mukaisesti viimeisen eläkelaitoksen periaatteessa mukana olevien eläkelaitosten kesken.

Miksi TyEL-MEL-VILMA-eläkeselvittely tehdään

Selvittelyt tehdään, koska

• työntekijä on voinut olla työuransa aikana vakuutettuna useassa eri eläkelaitoksessa, ja hänen eläkkeensä maksaa kuitenkin kokonaisuudessaan se eläkelaitos, jossa hän on vakuutettuna eläkkeelle jäädessään. Muiden eläkelaitosten osuudet tästä eläkkeestä on selvitettävä.
• varat osaan maksettavasta eläkkeestä saadaan eläkkeen maksuvuoden vakuutusmaksuista ja kustannukset näistä eläkeosista on jaettava eläkelaitosten kesken.
• Suomen työeläkejärjestelmä on hallinnoltaan hajautettu siten, että työeläketurvaa hoitamassa on kaikkiaan nelisenkymmentä eläkelaitosta. Niinpä Eläketurvakeskus toimiessaan työeläkejärjestelmän yhteiselimenä hoitaa kustannusten selvittelyn keskitetysti.

Mitä TyEL-MEL-VILMA-eläkeselvittelyssä tehdään

Selvittelyssä

• jaetaan eläkelaitosten kesken kustannukset niistä TyEL:n, MEL:n ja TEL-lisäeläketurvan mukaisista eläkeosista, joita ei ole rahastoitu ennakkoon
• eläkelaitokset perivät muilta eläkelaitoksilta niiden puolesta maksamansa eläkkeet.

Miten TyEL-MEL-VILMA-eläkeselvittely tehdään

Selvittelyn tekemistä varten eläkelaitokset antavat kalenterivuosittain Eläketurvakeskukselle tarkat tiedot maksamistaan eläkkeistä jaoteltuina tarpeellisiin osiin. Samoin eläkelaitokset antavat Eläketurvakeskukselle vakuutettujen palkkasummaan pohjautuvat maksutiedot, joiden perusteella kustannukset ennakkoon rahastoimattomista eläkeosista jaetaan eläkelaitosten kesken. Alla olevassa kuvassa näkyy TyEL- ja MEL-eläkemenon kehitys vuodesta 2001 lähtien.

Eläkelaitoksen hyvitys

Eläketurvakeskus laskee kullekin eläkelaitokselle siltä saamiensa tietojen perusteella hyvityksen, joka muodostuu:

• eläkelaitoksen maksamista TyEL:n, MEL:n ja TEL-lisäeläketurvan mukaisista eläkkeistä, joita ei ole ennakkoon rahastoitu
• eläkelaitoksen muiden puolesta maksamista eläkkeistä.

Eläkelaitoksen maksu

Eläketurvakeskus laskee kullekin eläkelaitokselle siltä saamiensa tietojen perusteella maksun, joka muodostuu:

• eläkelaitoksen osuudesta ennakkoon rahastoimattoman eläkemenon kustannuksiin
• niistä eläkkeistä, jotka jokin muu eläkelaitos on maksanut tämän kyseisen eläkelaitoksen puolesta.

Ennakkoon rahastoimaton eläkemeno jaetaan eläkelaitosten kesken pääpiirteissään vakuutettujen palkkasummien suhteessa.

Hyvityksen ja maksun erotuksena saadaan eläkelaitoksen osuus kunkin vuoden kustannustenjakoon. Hyvityksen ollessa maksua suurempi Eläketurvakeskus maksaa erotuksen eläkelaitokselle. Päinvastaisessa tilanteessa eläkelaitos maksaa erotuksen Eläketurvakeskukselle.

Ennakkoerät

Selvittelyssä liikkuvat euromäärät ovat suuria, ja tästä johtuen selvittelyyn liittyy ennakkokäytäntö. Kalenterivuotta edeltävänä syksynä Eläketurvakeskus laskee eläkelaitoksilta saamiensa arviotietojen perusteella kunkin eläkelaitoksen seuraavan vuoden kustannustenjakoerän ja sen perusteella kyseisen vuoden ennakkoerät. Eläkelaitokset maksavat tai saavat kalenterivuoteen kohdistuvia tasasuuria kuukausiennakoita aina jo kyseisenä vuonna. Kuukausiennakot tarkennetaan eläkelaitosten antamien arvioiden pohjalta lokakuun alusta. Lopullisen tarkistuserän laskennassa ennakot otetaan huomioon korkoineen.

Aiheesta muualla:

• Julkaisu: Työeläkkeiden kustannustenjako -käsikirja (www.julkari.fi)
• Julkaisu: Työeläkkeiden kustannustenjako -raportti (www.julkari.fi)
• Kustannustenjakoperusteet (Työeläkelakipalvelu)
• ETK:n soveltamisohjeet eläkkeen jakamisesta osiin kustannustenjakoa varten (Työeläkelakipalvelu)
• Kustannustenjaon q-kertoimien aikasarja ja laskentamuistiot (Työeläkelakipalvelu)