Eläkeuudistus 2025

Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan uusi ehdotettu eläkeuudistus vahvistaa eläkkeiden rahoitusta. Maksutasolla arvioituna uudistuskokonaisuuden vaikutus on keskimäärin noin 1,5 prosenttiyksikköä TyEL-maksua alentava. Osakepaino nousee, mikä oletusarvoisesti kasvattaa työeläkevaroja.

Eläkkeiden määräytyminen ja ikärajat pysyvät ennallaan, eläkemaksu säilyy nykytasolla vuoteen 2030.

Keskeiset toimet 

Eläkeuudistus

  • tähtää eläkevarojen sijoitustuottojen parantamiseen muuttamalla yksityisten alojen työeläkelaitosten sijoitustoiminnan sääntelyä
  • sisältää sopimuksen yksityisten alojen työeläkemaksun (TyEL) 24,4 prosentin maksutasosta vuosiksi 2026–2030 asti
  • sisältää inflaatiovakauttajan, joka hillitsee työeläkkeisiin tehtäviä indeksikorotuksia, jos työeläkeindeksi nousee palkkakerrointa nopeammin kahden vuoden ajanjaksolla
  • ei muuta nykyisiä eläke-etuuksia, kuten eläkeikiä ja -karttumia.
Lue kysymyksiä ja vastauksia eläkeuudistuksesta (Työeläke.fi)

Sijoitusuudistus 

  • on osa eläkeuudistusta, joka parantaa yksityisten alojen työeläkelaitosten mahdollisuuksia tavoitella parempia tuottoja eläkevaroille 
  • nostaa osaketuottosidonnaisen lisävakuutusvastuun (OLV) 30 prosenttiin, mikä osaltaan mahdollistaa sijoitusten osakepainon kasvattamisen maksimissaan 85 prosenttiin  
  • laskee vakavaraisuusrajan turvaavuustason 95 prosenttiin, mikä vähentää sijoitusten pakkomyyntiä epäsuotuisina aikoina 
  • laajentaa velkavivun käyttömahdollisuuksia kiinteistösijoituksissa ja rajoittaa yritysten maksamien eläkemaksujen takaisinlainausta 
  • lisää eläkevarojen sijoitusten riskipitoisuutta ja tuottovaihtelua niin hyvässä kuin pahassa 
  • ei muuta lakiin kirjattua perusperiaatetta, jonka mukaan eläkevarat on sijoitettava tuottavasti ja turvaavasti. 

Inflaatiovakauttaja

  • on uusi työeläkkeiden indeksitarkistuksen määräytymiseen vaikuttava mekanismi
  • hillitsee työeläkkeisiin tehtäviä vuotuisia indeksikorotuksia, jos kuluttajahinnat nousevat palkkoja nopeammin kahden vuoden ajanjaksolla
  • sidotaan teknisesti työeläkeindeksin ja palkkakertoimen kehitykseen
  • tulee voimaan aikaisintaan vuoden 2030 jälkeen
  • voidaan laskea automaattiseksi vakauttajaksi. Sellainen tuli ensi kerran Suomen eläkejärjestelmään vuoden 2005 eläkeuudistuksessa. Tuolloin sovittiin eläkkeitä sopeuttavasta elinaikakertoimesta. Vuoden 2017 uudistuksessa vanhuuseläkeikä sidottiin elinajanodotteeseen.

Eläkeuudistuksen valmistelu 2023–2025

Uudistusta ja ehdotuksia on valmisteltu kahdessa työryhmässä työmarkkinoiden keskusjärjestöjen, sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja valtiovarainministeriön (VM) yhteistyönä. Toimeksiantona on laatia ehdotus uudistustoimista hallitukselle 31.1.2025 mennessä. Tämän jälkeen ehdotus kootaan hallituksen esitykseksi.

Työmarkkinajärjestöt asettivat erillisen ehdotusta valmistelevan eläkeneuvotteluryhmän, jossa olivat edustettuina Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK, Akava ja STTK. Keskusjärjestöt saavuttivat neuvottelutuloksen 19.1.2025. Järjestöjen hallinnot käsittelevät neuvottelutulosta viikolla 4.

Myös ministeriöiden asettamassa kolmikantaryhmässä ovat STM:n ja VM:n lisäksi edustettuina EK, KT, SAK, Akava ja STTK. Lisäksi ryhmässä on asiantuntija Eläketurvakeskuksesta (ETK).

Syntyvyyden lasku, huoltosuhteen heikkeneminen ja heikko talouskasvu haastavat eläkejärjestelmän rahoituksellista kestävyyttä.

Hallituksen asettamana tavoitteena on tammikuun 2025 loppuun mennessä selvittää tarvittavat konkreettiset työeläkejärjestelmän muutokset rahoituksellisen kestävyyden varmistamiseksi ja riittävän etuustason turvaamiseksi. Muutosten tulee vahvistaa julkista taloutta pitkällä aikavälillä noin 0,4 prosenttiyksiköllä suhteessa bruttokansantuotteeseen, mikä vastaa noin miljardia euroa.

Lisäksi tulee löytää keinot eläkevakuutusmaksutason pitkän aikavälin konkreettiseen vakauttamiseen, jossa työeläkejärjestelmä sopeutuu mahdollisiin shokkeihin sääntöpohjaisen vakautusjärjestelmän avulla.

Hallitusohjelmassa on myös muita suoraan eläkejärjestelmää koskevia kirjauksia, jotka koskevat muun muassa työkyvyttömyyseläkkeitä.

Aiheesta muualla:

Alkuperäinen aikataulu

20.6.2023:
Hallitusohjelma julkaistiin

18.10.2023:
Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ja ministeriöt perustivat työryhmänsä

31.1.2025:
Hallitukselle esitetään ehdotus uudistustoimista, takaraja työryhmien työlle

Tilanne tammikuussa 2025

19.1.2025:
Työmarkkinoiden keskusjärjestöt saavuttivat neuvottelutuloksen. Järjestöjen hallinnot käsittelevät neuvottelutulosta viikolla 4.

23.1.2025:
Eläkeuudis­tuksen neuvottelutulos julki.
Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta keskusteli neuvottelutuloksesta.

Työmarkkinajärjestöjen ehdotusta valmisteleva eläkeneuvotteluryhmä

Työmarkkinajärjestöt asettivat 18.10.2023 erillisen eläkeneuvotteluryhmän valmistelemaan ehdotusta uudistustoimista. Ryhmän koollekutsujana toimi johtaja Ilkka Oksala (EK).

Ryhmä kuuli asiantuntijoita mm. STM:stä, VM:stä, ja ETK:sta sekä työeläkealalta.

Ryhmän jäsenet:

  • Ilkka Oksala, EK, koollekutsuja
  • Minna Ahtiainen, STTK
  • Mika Juutinen, KT
  • Ilkka Kaukoranta, SAK
  • Eugen Koev, Akava
  • Samppa Koskela, STTK
  • Juha Knuuti, KT
  • Sinikka Näätsaari, SAK
  • Katri Ojala, Akava
  • Vesa Rantahalvari, EK
  • Antti Tanskanen, EK

Eläkeneuvotteluryhmän työtä seurasi ja ohjasi järjestöjen toimitusjohtajista ja puheenjohtajista koostuva ryhmä.

Aiheesta muualla:

Ministeriöiden työryhmä

STM ja VM asettivat 18.10.2023 työryhmän selvittämään työeläkejärjestelmän uudistamista. Työryhmän puheenjohtajana toimii osastopäällikkö Liisa Siika-aho (STM). Työryhmän toimikausi päättyy 31.1.2025.

Eläketurvakeskuksen asiantuntijana ryhmässä on johtaja Allan Paldanius.

Ryhmän jäsenet:

  • Liisa Siika-aho, STM, puheenjohtaja
  • Juha Knuuti, KT
  • Olli Kärkkäinen, VM
  • Sinikka Näätsaari, SAK
  • Katri Ojala, Akava
  • Vesa Rantahalvari, EK
  • Jaana Rissanen, STM
  • Samppa Koskela, STTK
  • Antti Tanskanen, EK

Työryhmä raportoi työn etenemisestä talouspoliittiselle ministerivaliokunnalle.

Aiheesta muualla:

Eläketurvakeskus (ETK) tarjoaa objektiivista asiantuntija- ja tutkimustietoa eläkeuudistukseen liittyvistä teemoista.

Hyödynnämme viestinnässämme ETK:ssa aiemmin tuotettuja tutkimuksia, tilastoja, raportteja ja selvityksiä. Tietoa on tarjolla myös Etk.fi-blogikirjoituksissa, Eläkekomitea-podcastissa sekä Työeläke-lehdessä.

ETK:n asiantuntijana STM:n ja VM:n asettamassa Työeläkejärjestelmän uudistamista selvittävässä työryhmässä on johtaja Allan Paldanius. Teemme työryhmien pyynnöstä räätälöityä tilastotiedon keruuta ja selvityksiä.

Uudistuvasta eläketurvasta ETK:n kanavissa:

Kokonaisarvio Suomen eläkejärjestelmästä

Rahoitusta koskevia ETK:n julkaisuja

Tutkittua tietoa eläketurvasta

Etk.fi-blogikirjoituksia

Eläkekomitea-podcasteja

Työeläke-lehden artikkeleita

Eläkeuudistuksiin ja niiden valmistelua koskeviin kysymyksiin vastaa toimitusjohtaja Mikko Kautto.

ETK:n tilastotiedon, skenaarioiden, rahoituslaskelmien ja muiden selvitysten osalta voit olla yhteydessä osastopäällikkö Ismo Riskuun.

ETK:n tutkimustiedon osalta voit olla yhteydessä osastopäällikkö Susan Kuivalaiseen.

Aiheesta muualla

 

Aiheen asiantuntija

Mikko Kautto

Toimitusjohtaja

Valtiotieteiden tohtori (VTT), dosentti

Puh. 029 411 2185 | 040 740 8095

Arek Oy:n hallituksen puheenjohtaja.

Etk.fi-blogi
Lue lisää

Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.