Kansaneläke-etuudet
Kansaneläke ja takuueläke turvaavat perustoimeentulon, jos työeläketurva jää pieneksi tai sitä ei ole karttunut ollenkaan. Kela maksaa kansaneläkettä vanhuuseläkkeenä tai työkyvyttömyyseläkkeenä. Kela maksaa takuueläkettä, jos kokonaiseläke jää alle takuueläkkeen täyden määrän.
Kelan etuuksiin kuuluvat myös perhe-eläke omaisen menettäneelle leskelle ja lapsille sekä kuntoutusetuudet työkyvyn heiketessä.
Lisäksi eläkkeensaaja voi saada asumistukea ja eläkkeensaajan hoitotukea sekä lapsikorotusta. Myös leski voi saada asumistukea perhe-eläkkeeseensä. Sotien veteraanit voivat saada rintamalisää ja ylimääräistä rintamalisää.
Kelan eläkkeensaajia on reilu kolmannes kaikista eläkkeensaajista. Täysimääräisen kansaneläkkeen ja takuueläkkeen taso on noin neljännes Suomen palkansaajien keskiansioista. Kansaneläkkeensaajien lukumäärä on vähentynyt lainmuutosten ja työeläkkeen tason nousemisen seurauksena.
Aiheesta muualla:
Eläkkeen määrä
Kansaneläke ja työeläke sovitetaan yhteen. Jokainen työeläke-euro pienentää täyttä kansaneläkettä 50 sentillä, kunnes tietyn suuruisella työeläkkeen tasolla kansaneläkettä ei myönnetä lainkaan. Vanhuuseläke ja työkyvyttömyyseläke määräytyvät samalla tavalla.
Täysi kansaneläke (e/kk) 1.1.2024
| Asumismuoto | Täysi kansaneläke | Työeläke, jolla ei saa kansaneläkettä |
|---|---|---|
| Yksin asuva | 775,70 | 1 601,21 |
| Avo- tai avioliitossa | 692,54 | 1 434,88 |
Kansaneläkettä vähentävät työeläkkeen lisäksi muun muassa:
- työnantajan järjestämät vapaaehtoiset eläkejärjestelyt
- tapaturma- ja ammattitautilain, liikennevakuutuslain ja sotilastapaturmalain mukaiset korvaukset
- ulkomailta maksettavat eläkkeet ja korvaukset.
Kansaneläkettä laskettaessa ei oteta huomioon kaikkia työeläkkeen osia. Tällaisia etuoikeutettuja tuloja ovat muun muassa:
- työeläkkeen lykkäyskorotus
- opiskelun ja alle 3-vuotiaan lapsen hoidon ajalta karttunut etuus (VEKL)
- työkyvyttömyyseläkkeeseen viiden vuoden jälkeen maksettava kertakorotus
- työeläkkeen kuntoutuskorotus.
Kansaneläkejärjestelmän leskeneläkettä laskettaessa lesken omasta työeläkkeestä otetaan huomioon vastaavat eläkkeen osat kuin omaa kansaneläkettä laskettaessa. Työeläkejärjestelmän perhe-eläkkeestä kuitenkin otetaan huomioon koko maksettava määrä lukuun ottamatta opiskelun ja alle 3-vuotiaan lapsen hoidon ajalta karttunutta osaa sekä edunjättäjän kertakorotusta.
Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen jälkeiseen vanhuuseläkkeeseen sisältyvä varhennusvähennys otetaan kansaneläkkeessä tulona huomioon. Toisin sanoen kansaneläke ei kompensoi työeläkkeen varhennusta.
Jos osittaisen vanhuuseläkkeen saaja saa Kelasta varhennetun vanhuuseläkkeen tai vanhuuseläkkeen, otetaan kansaneläkkeen määrässä huomioon varhentamaton osittainen vanhuuseläke ja lisäksi ennakoidun työeläkkeen (alimpaan eläkeikään karttunut työeläke) ja osittaisen vanhuuseläkkeen erotus.
Aiheesta muualla:
- Kuinka paljon voit saada vanhuuseläkettä (Kela)
- Laskukaava kansaneläkkeen laskemiseen (Kela)
- Kelan tarvitsema työeläkkeen määrä (Työeläkelakipalvelu)
Kansaneläkkeen saamisen edellytykset
Kansaneläkettä voi saada Suomessa asuva henkilö, jos hän on 16 vuotta täytettyään asunut Suomessa vähintään kolmen vuoden ajan. Myös muussa maassa karttuneet vakuutuskaudet otetaan tarvittaessa huomioon, kun sovelletaan EU:n sosiaaliturva-asetusta.
Jos asumisaikavaatimukset täyttyvät mutta hakija tai edunjättäjä on asunut Suomessa alle 80 prosenttia 16 vuoden iän täyttämisen ja eläkkeen alkamisen välisestä ajasta, suhteutetaan kansaneläke sekä perhe-eläke Suomessa asuttuun aikaan. Ulkomailta maksettavat eläkkeet ja korvaukset pienentävät tietyin edellytyksin kansaneläkettä ja perhe-eläkettä.
Aiheesta muualla:
Vanhuuseläke kansaneläkejärjestelmässä
Työeläkkeen voi saada ikäluokan mukaisessa vanhuuseläkeiässä, mutta kansaneläkejärjestelmässä vanhuuseläkkeen ikäraja on 65 vuotta. Kansaneläkejärjestelmän vanhuuseläkeikä seuraa työeläkejärjestelmän alinta vanhuuseläkeikää, kun työeläkejärjestelmän alin vanhuuseläkeikä sidotaan elinajanodotteeseen vuonna 1965 syntyneistä alkaen.
Varhennettuun vanhuuseläkkeeseen on oikeus vielä vuosina 1959–1961 syntyneillä 64-vuotiaana. Kansaneläkkeen varhennusvähennys on 0,4 prosenttia kuukautta kohti. Jos esimerkiksi 64 vuoden ja 6 kuukauden iässä työeläkkeelle jäävä haluaa samaan aikaan myös kansaneläkkeen, voi hän saada sen vain varhennettuna. Varhennettu vanhuuseläke poistuu kokonaan vuonna 1962 syntyneistä alkaen, kun työeläkelakien mukainen vanhuuseläkeikä saavuttaa 65 vuotta.
Jos vanhuuseläke alkaa myöhemmin kuin 65 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta, kansaneläkettä korotetaan 0,6 prosenttia kuukautta kohti. Korotus lasketaan jokaiselta kuukaudelta, jolla eläkkeen alkaminen lykkääntyy eikä sillä ole ylärajaa. Vuonna 1962 syntyneistä alkaen lykkäyskorotus on 0,4 prosenttia.
Aiheesta muualla:
Työkyvyttömyyseläke 16–64-vuotiaalle
Työkyvyttömyyseläkettä voi hakea 16–64-vuotias ja se myönnetään toistaiseksi tai kuntoutustukena määräajaksi. Kansaneläke myönnetään yleensä yhtä aikaa työeläkkeen kanssa, mutta ikärajoissa on eroa. Työeläkettä ei voi saada ennen 17 vuoden ikää ja työeläke myönnetään alimman vanhuuseläkeiän täyttämisen jälkeen vanhuuseläkkeenä.
Lyhytaikaisen sairauden ja kuntoutuksen aikainen toimeentulo on turvattu Kelan maksamalla sairauspäivärahalla ja kuntoutusrahalla 68 ikävuoteen asti.
Kansaneläkejärjestelmässä ei ole mahdollista saada työkyvyttömyyseläkettä osittaisena kuten työeläkejärjestelmässä.
Aiheesta muualla:
Pitkäaikaistyöttömän oikeus varhennettuun vanhuuseläkkeeseen
Työttömyysturvalain lisäpäivillä olevilla pitkäaikaistyöttömillä on oikeus saada kansaneläke ilman varhennusvähennystä 64 vuoden iästä alkaen. Vuonna 1962 tai myöhemmin syntyneillä pitkäaikaistyöttömillä ei ole oikeutta vähentämättömään vanhuuseläkkeeseen ennen vanhuuseläkeikää.
Työttömyyseläkettä ei enää myönnetä. Työttömyyseläkkeeseen oli kansaneläkejärjestelmässä oikeus ennen vuotta 1950 syntyneillä kuten työeläkejärjestelmässäkin.
Aiheesta muualla:
Perhe-eläke leskille ja lapsille
Leskeneläke
Kansaneläkelain mukaiseen leskeneläkkeeseen on oikeus alle 65-vuotiaalla laskellä. Leskeneläkettä maksetaan tietyin edellytyksin aviopuolisolle ja avopuolisolle. Avopuolisolla on oikeus leskeneläkkeeseen, jos huollettavana on kuolleen puolison kanssa yhteinen lapsi ja avoliitto oli jatkunut vähintäään viisi vuotta.
Vuonna 2022 perhe-eläkkeisiin tuli uudistus, joka rajaa leskeneläkkeen keston 10 vuoteen vuonna 1975 ja sen jälkeen syntyneille. Leskeneläkettä maksetaan kuitenkin vähintään siihen asti, kun nuorin lapseneläkkeen saaja täyttää 18 vuotta. Ennen vuotta 1975 syntyneille leskeneläkettä maksetaan edelleen 65 vuoden täyttämiseen asti. Avopuolison leskeneläke jatkuu siihen asti, kun nuorin edunjättäjän kanssa yhteinen lapsi täyttää 18 vuotta.
Leskeneläke muodostuu alku- ja jatkoeläkkeestä. Leskellä on oikeus alkueläkkeeseen kuuden kuukauden ajan puolison kuoleman jälkeen. Alkueläkkeeseen eivät vaikuta lesken omat tulot tai omaisuus, vaan se on tasasuuruinen.
Jos leskellä ei ole huollettavanaan alle 18-vuotiasta lasta, jatkoeläkkeenä voidaan maksaa vain tuloista riippuvaa täydennysmäärää. Täydestä täydennysmäärästä vähennetään puolet niistä tuloista, jotka ylittävät 65,62 euroa kuukaudessa. Leskeneläkettä ei jää maksettavaksi, jos tulot ylittävät 1 296,05 euroa/kk (avo- tai avioliitossa olevalla 1 128,13 euroa/kk).
Jos leskellä on huollettavanaan alle 18-vuotias lapsi, lesken jatkoeläke on vähintään perusmäärän (120,06 euroa) suuruinen. Lisäksi voidaan maksaa täydennysmäärää tulojen mukaan. Täydennysmäärää ei jää maksettavaksi, jos tulot ylittävät 1 311,80 euroa/kk (avo- tai avioliitossa olevalla 1 143,88 euroa/kk).
Lapseneläke
Lapseneläkettä maksetaan alle 18-vuotiaalle edunjättäjän omalle lapselle, ottolapselle tai lapselle, jonka elatuksesta edunjättäjä vastasi. Päätoimisesti opiskeleva 18–20-vuotias lapsi voi hakea Kelalta ns. koululaiseläkettä. Siihen kuuluu vain lapseneläkkeen perusmäärä. Jos lapsen molemmat vanhemmat tai huoltajat ovat kuolleet, lapseneläke maksetaan kummankin jälkeen erikseen.
Lapseneläkkeeseen kuuluu tuloista riippumaton perusmäärä (70,53 euroa/kk) sekä täydennysmäärä (106,68 euroa/kk), jota maksetaan, jos muut kuin Kelan maksamat perhe- tai huoltoeläkkeet ovat alle 278,96 euroa kuukaudessa.
Aiheesta muualla:
Takuueläke
Takuueläke turvaa Suomessa asuvalle henkilölle vähimmäiseläkkeen, joka on 976,59 e/kk. Jotta saa takuueläkettä, voivat kaikki eläkkeet ennen verotusta olla yhteensä enintään 968,70 e/kk. Jos eläkkeensaajan kansaneläke ja työeläke jäävät tämän alle, puuttuva osa maksetaan takuueläkkeenä.
Takuueläkettä saa noin 116 000 eläkeläistä, mikä on noin 7 % eläkkeensaajista.
Takuueläkkeeseen on oikeus
- 62 vuotta täyttäneellä henkilöllä, joka saa vanhuuseläkettä tai varhennettua vanhuuseläkettä
- 16 vuotta täyttäneellä henkilöllä, joka saa työkyvyttömyyseläkettä
- henkilöllä, joka saa eläkettä maatalousyrittäjien luopumistukijärjestelmästä
- 16 vuotta täyttäneellä työkyvyttömällä maahanmuuttajalla
- 65 vuotta täyttäneellä maahanmuuttajalla.
Jos vanhuuseläke on myönnetty varhennettuna vanhuuseläkkeenä, myös takuueläkkeeseen tehdään varhennusta vastaava vähennys.
Takuueläkettä vähentävät muut eläketulot sataprosenttisesti. Eläketuloja otetaan kattavammin huomioon takuueläkettä vähentävänä kuin kansaneläkkeessä.
Perhesuhteet eivät vaikuta takuueläkkeen määrään: täysimääräinen takuueläke on yhtä suuri riippumatta siitä, onko henkilö avo- tai avioliitossa vai asuuko hän yksin. Ainoastaan eläketulo vaikuttaa takuueläkkeen määrään.
Aiheesta muualla: