Tiedote

Kaikissa Euroopan maissa työelämässä jatketaan entistä pidempään. Kuitenkin vähemmän koulutetut jättävät työmarkkinat aiemmin kuin korkeasti koulutetut. Suomessa työmarkkinoilta poistumisikä eli työnjättöikä on noussut verrattain paljon.

Juuri ilmestynyt Työeläke-lehti keskittyy rahaan ja puhuu eläkejärjestelmän kriisinkestävyydestä. Rahavirtojen kiertokulkua kuvaavan kaavion avulla lehti visualisoi, mistä eläkeraha tulee ja minkä verran eläkkeisiin yhtenä vuonna rahaa tarvittiin.

Ruotsi, Suomi ja Tanska erottuvat Pohjoismaat ja Viro -vertailussa muita korkeammalla eläkkeellesiirtymisiällä. Vaikka suomalaisten eläkkeelle siirtyminen on myöhentynyt reippaasti 2010-luvulla, työnteko lopetetaan edelleen vertailumaita nuorempana. Pisin eläkeaika on naisilla Islannissa, Norjassa ja Suomessa.

Kolmasosa 63–80-vuotiaista eläkeläisistä työskentelee tai on kiinnostunut työskentelemään vanhuuseläkkeellä, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimuksesta.

Yksityisellä alalla työskenteleville postitse jaettava työeläkeote sisältää vastaisuudessa vain viimeisimpien vuosien tiedot. Koko työhistorian tiedot sisältävä työeläkeote on katsottavissa eläkevakuuttajien verkkopalveluista.

Suurin osa vertailun eläkerahastoista ylsi 10–20 prosentin reaalituottoon vuonna 2021. Erityisen hyvin pärjäsivät Ruotsin työeläkejärjestelmän AP-rahastot, jotka veivät kaikki vertailun mitalisijat. Vuosi oli hyvä myös suomalaisille eläkesijoittajille, erityisesti Varma erottui edukseen.

Suomalaisten eläkkeistä vajaa kolmannes on yli 2 000 euron suuruisia. Alle 1 250 euron kuukausieläke on joka kolmannella. Sukupuolten välinen eläke-ero pysyi ennallaan, ja se korostuu etenkin Etelä-Suomen hyvätuloisissa kunnissa. Yli puolessa kunnista eläkkeensaajia on jo yli 40 prosenttia työikäisestä väestöstä.

Työeläke-lehti keskittyy maaliskuun numerossaan työhön ja etenkin osatyökykyisten työllistämiseen. Valtion omistama uusi erityistehtäväyhtiö Työkanava ryhtyy edistämään vaikeimmin työllistyvien vammaisten ja osatyökykyisten työhön pääsemistä.

Uusien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä laski reilut 8 prosenttia vuonna 2021. Lasku jakautui tasaisesti yleisimpien sairauspääryhmien kesken. Mielenterveyden sairaudet ovat edelleen yleisin syy uusiin työkyvyttömyyseläkkeisiin. Suurin yksittäinen syy on masennus, joka vie eläkkeelle keskimäärin yhdeksän ihmistä päivässä.

Lähes kolme neljästä työnantajasta katsoo, että työpaikan tyypillisissä töissä voi jatkaa 65-vuotiaaksi. Enemmistö työnantajista ei kuitenkaan usko työurien pitenevän omalla työpaikallaan, kertoo Eläketurvakeskuksen (ETK) uusi tutkimus.