Tiedote

Suomalaiset jatkavat työntekoa vanhuuseläkkeelle siirtymiseen asti selvästi aiempaa useammin. Työstä vanhuuseläkkeelle siirtyminen on yleistynyt kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä vuosina 2006–2017, mutta erityisesti matalasti koulutetuilla, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimuksesta.

Reilut 60 prosenttia suomalaisista pitää työperäistä maahanmuuttoa hyvänä keinona, jos eläkkeiden rahoitusta pitäisi vahvistaa. Toiseksi myönteisimmin suhtauduttiin eläkemaksujen nostoon. Sitä kannattaa reilu kolmannes. Vain neljännes kannattaa eläkevarojen tuottojen kasvattamista sijoitustoiminnan riskinottoa lisäämällä, kertoo Eläketurvakeskuksen (ETK) tuore eläkebarometri.

Kaikissa Euroopan maissa työelämässä jatketaan entistä pidempään. Kuitenkin vähemmän koulutetut jättävät työmarkkinat aiemmin kuin korkeasti koulutetut. Suomessa työmarkkinoilta poistumisikä eli työnjättöikä on noussut verrattain paljon.

Juuri ilmestynyt Työeläke-lehti keskittyy rahaan ja puhuu eläkejärjestelmän kriisinkestävyydestä. Rahavirtojen kiertokulkua kuvaavan kaavion avulla lehti visualisoi, mistä eläkeraha tulee ja minkä verran eläkkeisiin yhtenä vuonna rahaa tarvittiin.

Ruotsi, Suomi ja Tanska erottuvat Pohjoismaat ja Viro -vertailussa muita korkeammalla eläkkeellesiirtymisiällä. Vaikka suomalaisten eläkkeelle siirtyminen on myöhentynyt reippaasti 2010-luvulla, työnteko lopetetaan edelleen vertailumaita nuorempana. Pisin eläkeaika on naisilla Islannissa, Norjassa ja Suomessa.

Kolmasosa 63–80-vuotiaista eläkeläisistä työskentelee tai on kiinnostunut työskentelemään vanhuuseläkkeellä, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimuksesta.

Yksityisellä alalla työskenteleville postitse jaettava työeläkeote sisältää vastaisuudessa vain viimeisimpien vuosien tiedot. Koko työhistorian tiedot sisältävä työeläkeote on katsottavissa eläkevakuuttajien verkkopalveluista.

Suurin osa vertailun eläkerahastoista ylsi 10–20 prosentin reaalituottoon vuonna 2021. Erityisen hyvin pärjäsivät Ruotsin työeläkejärjestelmän AP-rahastot, jotka veivät kaikki vertailun mitalisijat. Vuosi oli hyvä myös suomalaisille eläkesijoittajille, erityisesti Varma erottui edukseen.

Suomalaisten eläkkeistä vajaa kolmannes on yli 2 000 euron suuruisia. Alle 1 250 euron kuukausieläke on joka kolmannella. Sukupuolten välinen eläke-ero pysyi ennallaan, ja se korostuu etenkin Etelä-Suomen hyvätuloisissa kunnissa. Yli puolessa kunnista eläkkeensaajia on jo yli 40 prosenttia työikäisestä väestöstä.

Työeläke-lehti keskittyy maaliskuun numerossaan työhön ja etenkin osatyökykyisten työllistämiseen. Valtion omistama uusi erityistehtäväyhtiö Työkanava ryhtyy edistämään vaikeimmin työllistyvien vammaisten ja osatyökykyisten työhön pääsemistä.