Työeläke-lehti: YEL-kohu herätti yrittäjät
Harmillisen monella yrittäjällä tuntuu olevan kielteinen käsitys YEL-vakuutuksesta. Moni pitää sitä niin kalliina, ettei sellaista lahjaa pysty itselleen edes hankkimaan.
Harmillisen monella yrittäjällä tuntuu olevan kielteinen käsitys YEL-vakuutuksesta. Moni pitää sitä niin kalliina, ettei sellaista lahjaa pysty itselleen edes hankkimaan.
Eläketurvakeskus vertaili eläkkeiden maksutasoa kahdeksassa Euroopan maassa. Vähiten kokonaiseläketurva maksaa Ruotsissa ja Suomessa, reilut 12 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT). Eniten eläkkeisiin laitetaan rahaa Italiassa ja Tanskassa. Työnantaja maksaa suurimman osuuden eläkkeistä kaikissa muissa maissa paitsi Tanskassa.
Eläkkeiden pitkän aikavälin rahoitusnäkymät ovat parantuneet merkittävästi hyvien sijoitustuottojen ansiosta. Samalla epävarmuus tulevasta eläkemaksusta on kasvanut. Jos syntyvyys pysyy matalana, yhä suurempi osuus kasvavasta eläkemenosta on katettava eläkevarojen tuotoilla.
Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat sopineet ehdotuksesta vuoden 2023 yksityisalojen työeläkevakuutusmaksuksi. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa työeläkevakuutusmaksun perusteet työeläkevakuutusyhtiöiden hakemuksesta.
Suomen eläkejärjestelmä sijoittui viidenneksi kansainvälisessä Global Pension Index -vertailussa. Suomen sijoitus parani kaksi sijaa viime vuodesta, kun vertailun laskentatapaa muutettiin. Suomalainen eläketurva valittiin jälleen kerran maailman luotettavimmaksi ja läpinäkyvimmäksi.
Kannustaako eläkkeen osittainen varhentaminen työuralla jatkamiseen? Vai avaako se lepsun reitin osaeläkkeelle? Lokakuun Työeläke-lehdessä aiheesta keskustelemassa kaksi eläkepolitiikan päätöksentekijää työmarkkinoiden keskusjärjestöistä.
Noin puolet työnantajista arvioi, että yli 55-vuotiaiden työntekijöiden kyky ratkaista ongelmia sekä tiedot ja taidot ovat paremmat kuin työntekijöillä keskimäärin, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) uudesta tutkimuksesta.
Enemmistö vanhuuseläkeläisistä kokee taloudellisen tilanteensa säilyneen hyvänä vuosien 2017 ja 2020 välillä, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimuksesta. Kuitenkin noin viidenneksellä vanhuuseläkeläisistä on pitkittyneitä toimeentulovaikeuksia.
Suomalaiset jatkavat työntekoa vanhuuseläkkeelle siirtymiseen asti selvästi aiempaa useammin. Työstä vanhuuseläkkeelle siirtyminen on yleistynyt kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä vuosina 2006–2017, mutta erityisesti matalasti koulutetuilla, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimuksesta.
Reilut 60 prosenttia suomalaisista pitää työperäistä maahanmuuttoa hyvänä keinona, jos eläkkeiden rahoitusta pitäisi vahvistaa. Toiseksi myönteisimmin suhtauduttiin eläkemaksujen nostoon. Sitä kannattaa reilu kolmannes. Vain neljännes kannattaa eläkevarojen tuottojen kasvattamista sijoitustoiminnan riskinottoa lisäämällä, kertoo Eläketurvakeskuksen (ETK) tuore eläkebarometri.
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.