Keskieläke nousi lähes 2 000 euroon
Suomalaisten keskieläke kehittyi vuonna 2023 myönteisesti. Samalla kokonaiseläkemenot kasvoivat – eläkkeitä maksettiin lähes 38 miljardia euroa.
Maassa oli viime vuonna 1,6 miljoonaa eläkkeensaajaa.
Tiedote
Eläkekomitea: Miten miljardin euron eläkesopeutus tehdään?
Eläkeuudistuksen neuvottelut ovat käynnissä. Mistä päätetään ja kuka kantaa riskit? Keskustelemassa Finanssialan johtaja Mikko Kuusela, VATT:n tutkimusjohtaja Tuulia Hakola-Uusitalo ja Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Mikko Kautto. Podcastin juontaa taloustoimittaja Alma Onali.
Eläkekomitea palaa raikkaana ja ajankohtaisena
Palkitussa ohjelmassa keskustellaan kevään aikana muun muassa eläkeuudistuksesta ja maahanmuutosta. Ohjelman juontajana jatkaa Helsingin Sanomista tuttu taloustoimittaja Alma Onali. Ensimmäinen jakso julkaistaan 20.3.2024.
Työeläke-lehti alustataloudesta: yrittäjän vai rengin työtä?
”Aina on joku, joka hyötyy siitä, että toinen tekee halvemmalla duunia”, sanoo PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen. Alustatalous kasvaa ilmiömäisesti. Ovatko ruokalähetit yrittäjiä vai työntekijöitä?
Elämänlaatu kohenee eläkkeelle siirtymisen jälkeen, vaikka toimeentulon koetaan heikkenevän
Suurin osa kokee elämänlaatunsa paranevan vanhuuseläkkeelle siirtymisen jälkeen, sillä vapaa-aika lisääntyy ja jaksaminen kohentuu. Sen sijaan toimeentulon koetaan heikentyvän, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) kyselytutkimuksessa, johon vastasivat hiljattain työstä vanhuuseläkkeelle jääneet.
Aiempaa kattavampi laskelma eläkevaroista: kasvu jatkuu maltillisena
Työeläkejärjestelmän varojen kasvu jatkuu lähivuosina melko hitaana, mutta kiihtyy vuoden 2040 paikkeilla. Keskimääräisen eläkemaksun nousupaine on noin yhden prosenttiyksikön suuruinen, arvioi Eläketurvakeskus (ETK) raportissaan. Uusi raportti laajentaa vuoden 2022 laskelmia.
Eläkkeellesiirtymisikä ylitti tavoitteen
Suomalaiset venyttävät työuraansa entistä pidemmäksi. Viime vuonna työeläkkeelle siirryttiin keskimäärin 62,8-vuotiaana. Samalla eläkkeelle siirtyneiden määrä putosi huomattavasti.
Mikä saisi eläkkeelle siirtyvät jatkamaan töissä? – sekä raha että työnantajan asenteet painavat
Taloudelliset kannustimet ovat vaikuttaneet työssä jatkamiseen noin kolmanneksella, kun asiaa kysyttiin vastikään vanhuuseläkkeelle siirtyneiltä. Vajaan kolmanneksen mielestä taas työnantajan kannustus, johtamistapojen parantaminen tai ikääntyneiden työntekijöiden arvostaminen olisivat saaneet jatkamaan työssä.
Suurin osa ei vähennä työskentelyä osittaisen vanhuuseläkkeen rinnalla
Moni osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen ottaneista jatkaa työskentelyä tavalliseen tapaan eikä heidän palkkatasossaan tapahdu muutoksia. Vain noin viidennes eläkkeen nostaneista näyttää vähentävän työntekoa, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimuksesta.
Rekrytointivaikeudetkaan eivät saa kaikkia työnantajia harkitsemaan iäkkäämpien työntekijöiden palkkaamista
Vaikka työnantajilla olisi rekrytointivaikeuksia, he eivät välttämättä ole muita työnantajia halukkaampia palkkaamaan yli 55-vuotiaita. Rekrytointivaikeuksia kokevat työnantajat panostavat iäkkäämpien työntekijöiden palkkaamiseen vain, jos heillä on keskimääräistä myönteisempi käsitys vanhemmista työntekijöistä. Tämä käy ilmi Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimusartikkelissa.