Tiedote

Reilut 60 prosenttia suomalaisista pitää työperäistä maahanmuuttoa hyvänä keinona, jos eläkkeiden rahoitusta pitäisi vahvistaa. Uuden Eläkebarometrin mukaan toiseksi mieluisin vaihtoehto on eläkemaksujen korottaminen. Sen sijaan nykyisten ja tulevien eläkkeiden leikkauksia vastustaa valtaosa vastaajista.

Miltä eläkeläisten toimeentulo näyttää nyt ja tulevaisuudessa? Entä miesten ja naisten eläkkeet? Miten käy eläkkeiden, jos Suomen heikko talouskasvu pitkittyy? Studiossa rahasta keskustelemassa Tampereen yliopiston professori Lasse Koskinen, STM:n erityisasiantuntija Milla Sandt ja Eläketurvakeskuksen ekonomisti Juha Rantala.

Osittaisen vanhuuseläkkeen suosiossa ja rahamäärässä on merkittäviä alueellisia eroja. Todennäköisimmin eläkkeen ottavat maksuun Pohjois-Suomessa asuvat. Eläke nostetaan useimmiten puolikkaana, ja se oli Suomessa viime vuonna keskimäärin 853 euroa kuukaudessa.

Jopa puolet eläkeläisistä on kiinnostunut tekemään töitä eläkkeellä. Työeläke-lehden kesäkuun lehti kurkistaa eläkeläisten lompakkoon ja luo kuvan suomalaisesta eläkkeensaajasta.

Työeläkekuntoutukseen osallistuvien lukumäärä on laskenut nopeasti kymmenen vuoden takaiselle tasolle. Muutos johtuu kuntoutushakemusten määrän vähenemisestä sekä hylkäävien päätösten kasvusta.

Mistä kipinä oman talouden suunnitteluun ja fiksuun rahankäyttöön? Tarvitseeko eläkkeen lisäksi muuta vanhuuden turvaa? Studiossa keskustelemassa vuoden sijoittaja Esa Juntunen, Finanssiala ry:n kehityspäällikkö Jussi Karhunen ja Eläketurvakeskuksen ekonomisti Sanna Tenhunen.

Kevytyrittäjien määrä on kasvanut nopeasti viime vuosina. Samaan aikaan kevytyrittäjien profiili näyttää muuttuneen: he ovat entistä nuorempia, yhä useampi on ulkomaalaistaustainen ja suorittanut vain perusasteen koulutuksen. Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimuksessa on tarkasteltu ensi kertaa kevytyrittäjien urapolkuja, tuloja ja eläkekertymää usean vuoden ajanjaksolla.

Eläkerahastojen sijoitusvuosi 2023 oli haastava eri puolilla maailmaa. Eläkesijoittajien keskimääräinen reaalituotto jäi vain kahteen prosenttiin. Suomalaisten eläkerahastojen sijoitukset sujuivat sitäkin heikommin. Reaalituotto painui meillä korkean inflaation vuoksi negatiiviseksi ja oli keskimäärin -0,2 prosenttia. Ruotsalaisten eläkerahastojen reaalituotto oli keskimäärin -1,2 prosenttia.

Romuttaako hallituksen nihkeä politiikka työperäisen maahanmuuton? Pelastavatko maahanmuuttajat eläkejärjestelmän ja millaisia eläkkeitä heille itselleen on luvassa? Aiheesta keskustelemassa työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntija Katri Niskanen, Espoon maahanmuuttojohtaja Teemu Haapalehto ja Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Heikki Tikanmäki.

Miten myyttinen nuoriso ja sporttiset eläkeläiset suhtautuvat työelämään? Kenen työuria pitäisi pidentää? Onko Suomea uhkaava työvoimapula uhka vai mahdollisuus nuorille? Aiheesta keskustelemassa tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta, Tampereen yliopiston nuorisotutkija Susanna Ågren ja Eläketurvakeskuksen erikoistutkija Ilari Ilmakunnas.