Tuorein Työeläke-lehti kokosi koronapandemian vaikutuksia eläkejärjestelmään. Akuuttia vaikutusta ei ole, vaan eläkkeet maksetaan tileille normaalisti taloutta ja yhteiskuntaa juuri nyt lamaannuttavista poikkeustoimista huolimatta.
Vuoden 2019 lopussa osittaisella vanhuuseläkkeellä oli 25 000 henkilöä, 6 000 enemmän kuin vuonna 2018. Lähes kaikki ottavat osittaisen vanhuuseläkkeen 50 prosentin suuruisena. Keskimääräinen osittainen vanhuuseläke oli 800 euroa ja mediaani 720 euroa kuukaudessa, käy ilmi Eläketurvakeskuksen tilastoista.
Suomalaisten keskimääräinen kuukausieläke nousi ensimmäistä kertaa yli 1 700 euron. Se on noussut reaalisesti lähes 200 euroa vuosikymmenessä. Lähes 40 prosentilla eläke jäi alle 1 250 euron kuukaudessa. Eläkkeensaajien osuus kasvoi kaikissa muissa maakunnissa paitsi Uudellamaalla. Siellä maksettiin myös maan suurimmat eläkkeet, pienimmät maksettiin Etelä-Pohjanmaalla.
Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan suomalaiset jäivät työeläkkeelle viime vuonna keskimäärin 61,5-vuotiaana, runsaat kaksi kuukautta myöhemmin kuin vuonna 2018. Vanhuuseläkkeelle siirtyi 44 500 henkilöä, lähes 10 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2018.
Finanssivalvonta (Fiva) tarkastaa tänä vuonna työeläkevakuutusyhtiöitä tiheällä kammalla. Tarkastuksilla se haluaa selvittää, käyttävätkö yhtiöt työhyvinvointipalveluja asiakashankinnan välineenä.
OECD kehuu tuoreessa katsauksessaan Suomea eläkeläisten matalista tuloeroista. OECD esittää myös huolen Suomen yrittäjien eläkkeiden riittävyydestä ja ehdottaa toimenpiteitä yrittäjien eläketurvaan. Eläkkeiden taso suhteessa ansioihin pienenee tulevaisuudessa useimmissa OECD-maissa, myös Suomessa.
Osa Suomen matalasta syntyvyydestä voi selittyä lasten saannin lykkäämisellä, käy ilmi Eläketurvakeskuksen, Helsingin yliopiston ja Max Planck -instituutin yhteistyöhankkeesta. Jos väestötieteilijöiden hedelmällisyysskenaario toteutuisi, eläkemaksujen pitkän aikavälin korotuspaine puolittuisi.
Vuoden 2018 alussa voimaan tullut työttömyysturvan aktiivimalli lisäsi selvästi työkyvyttömyyseläkkeen hakemista ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrää. Työkyvyttömyyseläkkeen hakeminen lisääntyi eniten eläkeikää lähestyvillä työttömillä, käy ilmi Eläketurvakeskuksen tutkimuksesta.
Naisten työeläkevakuutetun kuukausiansion mediaani oli viime vuonna 610 euroa alhaisempi kuin miesten. Yksityisellä sektorilla ero oli 850 ja julkisella sektorilla 330 euroa kuukaudessa. Naisten eläkevakuutettu kuukausiansio oli 80 prosenttia miesten kuukausiansiosta.
Työelävakuuttajien etujärjestön Telan puheenjohtaja Satu Huber suhtautuu kriittisesti työeläkealan keskittymiseen yhä harvempien käsiin. Uusimmassa Työeläke-lehdessä Huber puolustaa hajautuksen etuja.
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.