Tiedote

Suurin osa vertailun eläkerahastoista ylsi 5–10 prosentin reaalituottoon poikkeusvuodesta huolimatta. Ylivoimaisesti suurimmat, lähes 20 prosentin tuotot keräsi pelkästään osakkeisiin sijoittava ruotsalainen puskurirahasto AP6. Suomalaiset eläkesijoittajat selvisivät erikoisesta vuodesta vaihtelevalla menestyksellä.

Eläkesäästäminen on muita yleisempää yrittäjillä, miehillä ja 55–64-vuotiailla. Naiset ja työttömät kokevat muita useammin taloudelliset syyt esteeksi säästämiselle. Tiedot ilmenevät Eläketurvakeskuksen (ETK) uudesta tutkimuksesta.

Moni palkansaaja aikoo jatkaa työssä yli vanhuuseläkkeen alaikärajan. Miehet ja korkeasti koulutetut aikovat siirtyä eläkkeelle muita myöhemmin, kertoo Eläketurvakeskuksen (ETK) uusi tutkimus.

Mielenterveyden sairaudet ovat edelleen yleisin syy siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle. Suurin yksittäinen syy on masennus, ja se vie joka päivä kymmenen ihmistä työkyvyttömyyseläkkeelle. Kaksi kolmesta masennusperusteisesta työkyvyttömyyseläkkeestä myönnetään naiselle.

Suomalaisten keskimääräinen kuukausieläke nousi lähes 50 euroa vuonna 2020. Reaalisesti eläke on noussut reilut 200 euroa vuosikymmenessä. Joka kolmannen eläke jäi silti alle 1 250 euron kuukaudessa. Yli puolessa kunnista eläkkeensaajia on jo yli 40 prosenttia 16 vuotta täyttäneistä asukkaista.

Alkavien osittaisten vanhuuseläkkeiden määrä kasvoi vain hieman poikkeusvuonna. Vuoden lopussa osittaisella vanhuuseläkkeellä oli 29 000 henkilöä. Heistä reilu kolmannes on vähentänyt työskentelyä, käy ilmi Eläketurvakeskuksen tilastoista.

Tilastojen valossa meitä odottaa lapseton maa. Alue- ja väestötutkija Timo Aro vetoaa Työeläke-lehdessä päättäjiin, jotta he ottaisivat vakavasti käynnissä olevan lapsikadon ja maan sisäisen muuttoliikkeen vaikutukset.

Vuonna 2020 suomalaiset siirtyivät työeläkkeelle viisi kuukautta edellisvuotta myöhemmin. Keskimäärin eläkkeelle jäätiin 61,9-vuotiaana. Vanhuuseläkkeelle siirtyi 42 000 henkilöä, hieman edellisvuotta vähemmän. Työssä jatkaminen nosti ikääntyneiden työllisyysasteen ennätyslukemiin.

Kuolevuuden kehityksellä on merkittävä vaikutus eläkelaskelmien lopputulokseen. Eurostatin väestöennusteen mukaan erot EU-maiden elinajanodotteissa supistuvat pitkällä aikavälillä. Suomen elinajanodotteen odotetaan kasvavan hitaammin kuin Tilastokeskuksen ennusteessa. Kehitys hidastaisi eläkeiän nousua ja parantaisi eläke-etuuksia kansallisiin oletuksiin verrattuna.

Valtaosa nuorista työskentelee ikävuosina 18-22. Samalla he kartuttavat itselleen eläkkeen alun. Joka kymmenennellä 18–22-vuotiaalla on lähes 120 euron eläkekarttuma ansiotuloista. Tiedot ilmenevät Eläketurvakeskuksen (ETK) uudesta tutkimuksesta.