Tiedote

Suomalaisten kiinnostus hakea osittaista vanhuuseläkettä on yhteydessä heidän vanhempiensa elinikään, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) tuoreesta tutkimuksesta. Mitä lyhyemmäksi henkilö arvioi oman elinikänsä, sitä todennäköisemmin hän hakee osittaista vanhuuseläkettä.

Joka toinen suomalainen kannattaa työperäisen maahanmuuton lisäämistä, jos maamme eläkejärjestelmää pitäisi muuttaa rahoituksen takia. Sen sijaan eläkkeiden leikkaamista suomalaiset vastustavat jyrkästi, kertoo Eläketurvakeskuksen (ETK) tuore eläkebarometri.

Työmarkkinajärjestöjen eläkeneuvotteluryhmä esittää sosiaali- ja terveysministeriölle, että tämä käynnistäisi työryhmätyön, jossa arvioitaisiin yksityisen sektorin palkansaajien työeläkelain TyEL:n rahoitusta koskevia sääntöjä. Arviointi koskisi TyEL:n rahoitustekniikkaa sekä hoitokustannusten ja hyvitysten määräytymistapaa.

Työeläke-lehti analysoi työeläketoimijoiden tilinpäätökset kesäkuun koosteessaan. Työeläkevaroja hallinnoivat eläkelaitokset saivat 223 miljardin sijoitusvaroille viime vuonna keskimäärin 4,8 prosentin keskituottoa.

Työstä eläkkeelle siirtyneen nettotulot ovat keskimäärin 79 prosenttia aktiiviajan nettotuloista. Eläkkeelle siirtymisestä aiheutuva tulomuutos on pysynyt ennallaan 2000-luvun alusta, käy ilmi Eläketurvakeskuksen uudesta tutkimuksesta.

Suurin osa vertailun eläkerahastoista ylsi 5–10 prosentin reaalituottoon poikkeusvuodesta huolimatta. Ylivoimaisesti suurimmat, lähes 20 prosentin tuotot keräsi pelkästään osakkeisiin sijoittava ruotsalainen puskurirahasto AP6. Suomalaiset eläkesijoittajat selvisivät erikoisesta vuodesta vaihtelevalla menestyksellä.

Eläkesäästäminen on muita yleisempää yrittäjillä, miehillä ja 55–64-vuotiailla. Naiset ja työttömät kokevat muita useammin taloudelliset syyt esteeksi säästämiselle. Tiedot ilmenevät Eläketurvakeskuksen (ETK) uudesta tutkimuksesta.

Moni palkansaaja aikoo jatkaa työssä yli vanhuuseläkkeen alaikärajan. Miehet ja korkeasti koulutetut aikovat siirtyä eläkkeelle muita myöhemmin, kertoo Eläketurvakeskuksen (ETK) uusi tutkimus.

Mielenterveyden sairaudet ovat edelleen yleisin syy siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle. Suurin yksittäinen syy on masennus, ja se vie joka päivä kymmenen ihmistä työkyvyttömyyseläkkeelle. Kaksi kolmesta masennusperusteisesta työkyvyttömyyseläkkeestä myönnetään naiselle.

Suomalaisten keskimääräinen kuukausieläke nousi lähes 50 euroa vuonna 2020. Reaalisesti eläke on noussut reilut 200 euroa vuosikymmenessä. Joka kolmannen eläke jäi silti alle 1 250 euron kuukaudessa. Yli puolessa kunnista eläkkeensaajia on jo yli 40 prosenttia 16 vuotta täyttäneistä asukkaista.