Tiedote

Eläkeuudistuksen ratkaisijana Ilkka Oksalalla oli kaksoisrooli eläkeneuvotteluissa: toinen käsi heilutti uskollisesti elinkeinoelämän sauvaa ja toinen tahditti osapuolia keskinäiseen sopimukseen. Oksalan henkilöhaastattelun lisäksi Työeläke-lehti avaa tuoreeltaan eläkeuudistukseen liittyviä monia näkökulmia.

Suomalaiset venyttävät työuriaan arvioitua ripeämmin. Viime vuonna työeläkkeelle siirryttiin keskimäärin 63,1-vuotiaana. Vuodelle 2025 asetettu tavoite on jo saavutettu, ja ohitettu yli puolella vuodella.

Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan uusi ehdotettu eläkeuudistus vahvistaa eläkkeiden rahoitusta. Maksutasolla arvioituna uudistuskokonaisuuden vaikutus on keskimäärin noin 1,5 prosenttiyksikköä TyEL-maksua alentava. Osakepaino nousee, mikä oletusarvoisesti kasvattaa työeläkevaroja. Eläkkeiden määräytyminen ja ikärajat pysyvät ennallaan, eläkemaksu säilyy nykytasolla vuoteen 2030.

Vuonna 2017 eläkeuudistuksessa käyttöön otettu työuraeläke näyttää toimivan suunnitellulla tavalla: erityiseläkkeenä pitkään raskasta työtä tehneille. Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimus osoittaa, että työuraeläkkeensaajat ovat tehneet keskimäärin 44 vuoden työuran 63 vuoden ikäisenä ja altistuneet fyysiselle rasitukselle työuransa aikana.

Eläkeläisten työ on usein epäsäännöllistä ja osa-aikaista. Työstä kertynyttä uutta eläkettä on haettava erikseen, muistuttaa asiantuntija.

Työurien kokonaispituus kasvaa melko hitaasti. Enemmistöllä suomalaisista työurat ovat pidentyneet, mutta osalla työurat ovat jopa aikaisempaa lyhyemmät, kertoo Eläketurvakeskuksen (ETK) uusi tutkimus.

Joulukuun Työeläke-lehdessä puheenaiheena on valtion ja työeläkejärjestelmän suhde. Lehdessä ekonomistikolmikko perustelee, mikä rooli työeläkevaroilla on julkisen talouden tasapainottajana.

Palkansaajien mediaaniansio oli viime vuonna 3 105 euroa kuukaudessa, nousua edellisvuodesta 4,1 prosenttia. Miesten mediaaniansio oli yli 3 400 euroa ja naisten yli 2 800 euroa, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) tuoreesta työeläkevakuutettujen palkkatilastosta.

Työikäisten omaishoitajien määrä on kasvanut noin 60 prosenttia vuosina 2005–2023. Omaishoitajien työuria ja ansioita on tutkittu ensimmäistä kertaa kattavasti. Eläketurvakeskuksen tutkimuksen mukaan he ovat heikommassa työmarkkina-asemassa kuin muu väestö jo ennen omaishoidon virallista alkua.

Suurin osa vanhuuseläkeläisistä piti toimeentuloaan helppona, käy ilmi Eläketurvakeskuksen kyselytutkimuksessa, jossa on seurattu samoja vastaajia vuosina 2017, 2020 ja 2023. Kuitenkin noin joka kymmenes koki toimeentulovaikeuksia kaikkina kyselyvuosina, mikä kertoo vaikeuksien pitkittymisestä.