Tiina Palotie-Heino
Vanhuuseläkkeen suuruus vaihtelee eläköitymisreitin mukaan
Pääosa työeläkkeestä kertyy työstä. Eläkettä kertyy myös ansiosidonnaisilta sosiaalietuusjaksoilta, kuten työttömyys- ja vanhempainpäivärahakausilta sekä suoritetuista tutkinnoista. Työkyvyttömyyseläkkeeseen sisältyy lisäksi ns. tulevan ajan karttuma. Eläkkeeseen saa myös lykkäyskorotuksen, jos jatkaa työskentelyä yli alimman vanhuuseläkeikänsä.
Eläkkeensaajien määrä noussut 40 vuodessa miljoonasta 1,5 miljoonaan
Suomessa on ollut 40 vuotta käytössä kattava ja monipuolinen tilasto Suomen eläkkeensaajista. Tänä aikana eläkkeensaajien määrä on kasvanut 50 prosentilla. Samalla kansaneläkkeen merkitys on vähentynyt. Nykyään yhä useampi nauttii oman työuransa hedelmiä vanhuuseläkkeenä.
Mistä vuonna 2019 vanhuuseläkkeelle jääneiden eläke koostuu?
Pääosa työeläkkeestä kertyy työstä, mutta vuodesta 2005 eläkettä on kertynyt myös ansiosidonnaisilta sosiaalietuusjaksoilta, kuten työttömyys- ja vanhempainpäivärahakausilta. Mikä on uusien eläke-etuuksien merkitys alkavissa vanhuuseläkkeissä? Selvitimme asiaa tutkimalla vuonna 2019 eläköityneitä.
Koronavuosi käänsi työeläkekuntoutujien määrän laskuun
Työeläkekuntoutujien määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta 1992 lähtien. Vuonna 2019 kuntoutujien määrän kehitys hiipui ja viime vuonna heidän määränsä kääntyi pieneen laskuun. Samaan aikaan työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on laskenut. Yrittäjillä kehitys on hieman erilainen.
Työkyvyttömyyseläkettä saavien määrä vähentynyt kolmanneksella kymmenessä vuodessa
Työkyvyttömyyseläkettä saavien määrä on vähentynyt merkittävästi kymmenessä vuodessa. Eniten on vähentynyt tuki- ja liikuntaelinsairauksien sekä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden perusteella myönnetyt eläkkeet. Poikkeuksen muodostavat 25–39-vuotiaat naiset. Tässä ikäryhmässä työkyvyttömyyseläkkeensaajien määrä on kasvanut.
Työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen ajankohta on muuttunut vuosien myötä
Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään nykyään melko tasaisesti ympäri vuoden. Aiemmin hajontaa oli enemmän. Osatyökyvyttömyyseläkkeissä sen sijaan on edelleen havaittavissa selvä trendi. Miehillä suosituin kuukausi jäädä osatyökyvyttömyyseläkkeelle on aina ollut tammikuu. Naisilla suosituimmat kuukaudet ovat elo- ja syyskuu tammikuun ohella. Tammikuussa sekä elo-syyskuussa alkaneet työkyvyttömyyseläkkeet olivat aiemmin keskimäärin korkeammat kuin muina kuukausina alkaneet.
Onko työeläkekuntoutus vaikuttavaa?
Työeläkekuntoutuksen vaikutus työkykyyn ja työurien pituuksiin on viime aikoina noussut entistä useammin otsikoihin. Kysymys kuuluu, auttaako työeläkekuntoutus jaksamaan työelämässä pidempään.
