Tenhunen Sanna
Eläkevarojen sijoitustoiminta heijastuu suomalaisten luottamukseen eläkejärjestelmää kohtaan
Yksi eläkejärjestelmän rahoituksen ja tulevaisuudennäkymien kulmakivistä muodostuu eläkevarallisuudesta ja sen hoitamisesta. Eläkevarojen sijoitustoimintaan, kuten mihin tahansa sijoituksiin, liittyy kuitenkin riskejä. Ovatko suomalaiset huolissaan näistä riskeistä? Entä kuinka paljon suomalaiset luottavat sijoitustoimintaan ja onko sillä merkitystä eläkejärjestelmää kohtaan koettuun luottamukseen?
Eläkkeiden leikkaus, eläkeiän nosto vai eläkemaksujen nosto?
Jos eläkejärjestelmän rahoitusta pitäisi vahvistaa, otsikon kolmesta vaihtoehdosta mieluisin olisi eläkemaksujen korottaminen. Lähes puolet eläkeikää lähestyvistä suomalaisista pitää eläkemaksujen nostoa perusteltuna vaihtoehtona järjestelmän rahoituksen vahvistamiseksi. Eläkeiän nostoa kannattaa reilu kolmannes ja kuukausieläkkeen pienentämistä viidennes.
Eläkkeelle ennen, jälkeen vai täsmälleen omassa eläkeiässä?
Aikeet lykätä tai varhentaa eläkkeelle siirtymistä pyörivät epäilemättä monen eläkeikää lähestyvän mielessä. Vaikka eläkeuudistuksen myötä eläkeikä nousee ikäluokittain, on vanhuuseläkkeelle siirtymisen ajankohdassa joustavuutta.
Mikä selittää maatalousyrittäjien matalia työtuloja?
Eläketurvan perustana oleva työtulo jää maatalousyrittäjillä keskimäärin matalaksi. Keskiarvon takana on sekä pieniä että suuria työtuloja. Selitys matalille työtuloille voi löytyä sivutoimisuudesta. Työskentely maatilan ulkopuolella on yleistä, ja matala työtulo voi kertoa maataloustoiminnan pienimuotoisuudesta.
