Väänänen Niko

Usein sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus kuvataan kahden ryhmän – nuorten ja ikääntyneiden – vastakkainasetteluna. Mutta onko tämä todella paras tapa analysoida asiaa? Yhdysvaltalaisen filosofin Norman Danielsin ”järkevän elinkaaren malli” (prudential lifespan account) tarjoaa kysymykseen toisenlaisen näkökulman. 

Suomen lakisääteisten työeläkkeiden rahoitus on omalaatuinen, koska osa työeläkemaksusta rahastoidaan. Kansantalouden tilinpidossa Suomen työeläkelaitosten ylijäämä huomioidaan julkisyhteisöjen rahoitustasapainossa. Työeläkelaitosten ylijäämä pienentää julkisyhteisöjen alijäämää. Euroopan komissio muutti hiljattain pitkän aikavälin velkalaskelmiaan, eikä työeläkelaitosten ylijäämän enää oleteta vähentävän julkista velkaantumista. Mistä tässä oikein on kyse?

Eläkeikiä nostetaan Euroopassa. Monissa Euroopan maissa on kuitenkin henkilöitä, jotka pääsevät eläkkeelle aiemmin kuin muut. Heille myönnetään työn raskauteen perustuva työuraeläke. Tarvitaanko tällaista eläkelajia? 

Saksalainen sosiaalipolitiikan professori Karl Hinrichs on kirjoittanut, että eläkejärjestelmät ovat norsuja. Ne ovat isoja ja niitä on vaikea liikuttaa. Iso uutinen on, että Saksassa norsu on laitettu liikkeelle.

Helmikuun ajan Ranskassa on osoitettu mieltä eläkeuudistusta vastaan. Liikkeellä on ollut iso joukko eri ikäisiä ja taustaisia ihmisiä. Eri lähteiden mukaan osallistujia on ollut vajaasta miljoonasta reiluun kahteen miljoonaan. Olisiko tällainen eläkkeisiin liittyvä liikehdintä Suomessa mahdollinen?

Eläkkeet ovat työuran aikana ansaittu etuus. Eläkkeiden maksamiseen tarvitaan rahaa. Mutta kuinka paljon sitä tarvitaan, ja kuka sen maksaa? Keskustelemme eläkemaksutuloon kohdistuvasta eurooppalaisesta vertailustamme Työeläkepäivässä.

Kukaan meistä ei tiedä elinikäänsä etukäteen. Tarvitaan eläke, joka turvaa toimeentulon elämän loppuun saakka sen pituudesta riippumatta. Miksi ikäluokalla on sama eläkeikä? Voisiko eri ryhmillä olla eri eläkeikä?