Mikko Kautto

Moni maa vaihtaisi akuutit ongelmansa Suomen kanssa. Voimme olla tyytyväisiä, että eläketurvaa koskeva keskustelu koskee 2060-luvulla nähtävissä olevaa laskennallista maksunkorotustarvetta eikä leikkaustarpeita tässä ja nyt.

Työeläkkeiden korottaminen ja työeläkeindeksin parantaminen pulpahtivat taas voimalla julkisen keskustelun aiheeksi. Keskustelu käynnistyi SDP:n 23 kansanedustajan tekemästä kirjallisesta kysymyksestä. Kirjallisessa kysymyksessä on yhdistetty kaksi aloitetta, joista kumpikaan ei ole aikaisemmin saanut riittävästi kannatusta edetäkseen. Niiden näkyvä yhteinen nimittäjä on halu parantaa työeläkkeiden tasoa, ja toisaalta tästä seuraava iso eläkemenon kasvu.

Viime vuoden tilinpäätöksen jälkeen mietimme seuraavien vuosien tehtäviämme tavallista syvällisemmin ja pidemmällä perspektiivillä, kun Eläketurvakeskukselle on hyväksytty uusi strategia. Menneen ja tulevan lomaan mahtuu tietysti tämän vuoden töistä huolehtiminen, toivottavasti syntymäpäiväjuhlatkin.

Kuuntelin hiljan Nordnetin rahapodia eläkejärjestelmästä. Nordnet on osake- ja rahastovälittäjä, ja sen podcastissa tausta ja tulokulma tietysti näkyvät. Jakson argumentti oli lyhyesti tämä: suomalainen eläkejärjestelmä on kallis ja tehoton, maksu 25 prosenttia palkasta menee ”kankkulan kaivoon”, eikä eläkeläinen saa järjestelmästä mitään ulos. Puolta halvemmalla on kuulemma mahdollista saada huomattavasti suurempi eläke kaikille. Käytännön esimerkkinä kerrottiin, että keskituloinen palkansaaja saisi maksut itse sijoittamalla keskimäärin kahden miljoonan euron eläkepotin.

Korona-aika on heikentänyt työeläkejärjestelmän rahoitustasapainoa tälle vuodelle. Maksutulon ja työeläkemenon erotus voi nousta 3,7 miljardiin ja puskureita on käytettävä ajateltua enemmän. Vaikutus jatkuu lähivuosina ainakin maksutasossa. Pidemmän aikavälin vaikutusta ei vielä tiedetä. Riskejä on mutta voi käydä hyvinkin.

Olen tämän poikkeuksellisen alkuvuoden aikana miettinyt tulevaisuuden näkymien vaikutusta kansalaisten luottamukseen eläketurvaan. Meillä on tunnetusti pitkän aikavälin rahoitushaasteita matalan syntyvyyden takia. Koronakevät on heikentänyt työllisyys- ja talousnäkymiä. Myös julkisen sektorin kasvava alijäämä, roima velanotto sekä menoleikkaus- ja veronkorotuspuheet ovat voineet nakertaa luottamusta eläketurvaan ja sen näkymiin.

Koronakriisi näkyy ja pahenee kaikissa maissa. Tartuntojen määrä kasvaa ja terveydenhuoltojärjestelmät ovat lujilla. Pandemiavalmiuksia testataan nyt todellisissa oloissa.