Heikki Tikanmäki
Miten uusi väestöennuste vaikuttaa eläkkeiden rahoitusnäkymiin?
Eläketurvakeskus laatii pitkän aikavälin laskelmia eläkejärjestelmän kestävyydestä noin kolmen vuoden välein. Yksi keskeisimmistä oletuksista laskelmien taustalla on oletus tulevasta väestön kehityksestä.
Eläkejärjestelmä on mainettaan parempi myös nuorille
Nuorten ja nuorehkojen eläkekeskustelua leimaa usein epäily, mahtaako eläkettä saada lainkaan tai onko eläkeikä jo lähempänä sataa vuotta. Eläkejärjestelmän tulevaisuus näyttää kuitenkin nuorillekin ikäluokille varsin kohtuulliselta.
Mitä voimme oppia muiden maiden eläkelaskelmista?
Suomessa eläkkeiden pitkän ajan näkymiä arvioidaan Eläketurvakeskuksen laatimien pitkän aikavälin laskelmien avulla. Mutta miten laskelmia tehdään muissa maissa? Esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa ja Kanadassa tehdään kehittyneitä eläkelaskelmia hyvin eri tavoin organisoituna. Eroja on muun muassa avoimuudessa, julkaisuväleissä ja politiikkavaikutuksissa.
Skeneraattori avaa yhteisvaikutuksia eläkelaskelmissa
Eläketurvakeskus julkaisi syyskuussa Skeneraattori-sovelluksen. Skeneraattorilla voi generoida erilaisia skenaarioita yhdistelemällä pitkän aikavälin laskelmien herkkyystarkastelujen oletuksia. Eri oletusten yhteisvaikutus ei ole aina ilmeinen.
Miksi eläkelaskelmissa käytetään Tilastokeskuksen väestöennustetta?
Eläketurvakeskus julkaisi 30.1. raportin ”Syntyvyysskenaarioiden vaikutukset työeläkkeiden rahoitukseen”. Raportissa esitettävien syntyvyysskenaarioiden perusteella näyttää todennäköiseltä, että nykyinen ennätyksellisen matala syntyvyyden taso (kokonaishedelmällisyysluku 1,35) ei jäisi pysyväksi. Eläkkeiden rahoituksen kannalta skenaariolaskelmat näyttävät siis selvästi optimistisemmilta kuin Tilastokeskuksen tuoreimpaan väestöennusteeseen perustuva eläkelaskelma.
Voisiko työeläkkeen indeksikorotus olla euromääräinen?
Työeläkkeen tavoitteena on kulutustason kohtuullinen säilyminen eläkeaikana. Kansan- ja takuueläkkeiden tarkoituksena on turvata riittävä vähimmäiseläketaso. Eläkkeiden indeksoinnin tarkoituksena on varmistaa näiden tavoitteiden saavuttaminen hinta- ja ansiotason muuttuessa. Mitä seuraisi, jos osa indeksikorotuksista kohdistettaisiin euromääräisesti pientä eläkettä saaville sen sijaan, että jokainen saa prosentuaalisesti yhtä suuren korotuksen?
Eläketurvakeskus ei tee ehdotuksia maahanmuuton määristä
Samuli Salminen lyttää Suomen Perusta -ajatushautomon sivulla Eläketurvakeskuksen laskelman. Salminen myöntää itsekin, ettei ole edes nähnyt varsinaista laskelmaa, jonka Helsingin Sanomat tilasi uutista (22.3.) varten. Suuruusluokkalaskelma on virheellisesti tulkittu Eläketurvakeskuksen ehdotukseksi.
