Talouselämä on niin Suomessa kuin globaalisti ollut viime kuukausia ison myllerryksen kourissa. Nyt ollaan palaamassa kohti normaalia, ja moni yrittäjä voi taas käynnistää toimintansa uudestaan. Kaikkien akuuttien asioiden rinnalla yrittäjän kannattaa pitää huoli siitä, että sosiaaliturvan turvaverkot ovat hänen kohdallaan kunnossa vastaisten riskien varalle.
Laki yrittäjien eläkevakuutuksesta eli YEL täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Laki tuli voimaan vuonna 1970 samaan aikaan kuin laki maatalousyrittäjien eläkkeistä. 1960-luvun alussa perustetun työeläkejärjestelmän laajentaminen koskemaan palkansaajien lisäksi myös yrittäjiä oli merkittävä laajennus. Uudistuksen tavoitteena oli yrittäjien sosiaaliturvan parantaminen ja samalla työeläkejärjestelmän kattavuuden parantaminen.
Yrittäjien eläkevakuuttamisessa eri maiden välillä on selkeitä eroja. Suomen vahvuus on eläketurvan kattavuus. Kriittisiä huomioita Suomelle OECD antoi vuoden 2019 maa-arviossaan yrittäjien vapaudesta määritellä itse työtulonsa suuruus, koska tästä voi aiheutua yrittäjien eläketurvan matala taso, myös palkansaajiin verrattuna.
Korona on hiljentänyt monen yrittäjän bisneksen, eikä normaalien YEL-maksujen maksaminen ole silloin välttämättä mahdollista. Tässä kirjoituksessa on esitelty muutamia joustokeinoja yrittäjien tueksi.
Vuoden 2019 loppuun mennessä kaikkiaan 224 000 yrittäjää on jäänyt työeläkkeelle. Noin kahdella viidestä näistä eläkeaika on jo päättynytkin. Työkyvyttömyys päättää joka kymmenennen yrittäjän työuran.
OECD on tuoreeltaan arvioinut Suomen eläketurvaa ja yrittäjien vakuuttamista. Arvion mukaan YEL-työtulo on vaikeasti todennettavissa. Se taas johtaa matalaan työtuloon ja palkansaajia heikompaan eläketurvaan. OECD kysyy arviossaan, miksei Suomi hyödynnä verotietoja kuten useimmat muut maat ja pohtii myös työtulon alarajan matalaa tasoa.
Monilla on epäselvyyttä siitä, miten työskentely ja ansiot vakuutetaan. Työeläkelakien mukaan asia on kuitenkin yksinkertainen: ansiotyötä tekevät työnsuorittajat vakuutetaan joko työntekijöinä tai yrittäjinä.
Osittainen vanhuuseläke tuli voimaan 1.2.2017. Hiljattain ilmestyneessä osittaista vanhuuseläkettä koskevassa raportissa tarkasteltiin eläkkeen ottajia eläkelajin ensimmäisen puolentoista vuoden ajalta. Tutkimuksessa pääasiallisena kiinnostuksen kohteena oli, onko osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle siirtyminen joissakin ryhmissä erityisen yleistä tai erityisen harvinaista.
Yrittäjän työeläkevakuutusta sanotaan byrokraattiseksi ja kankeaksi. Muutosten tekeminen vakuutukseen koetaan vaikeaksi ja kaikista muutoksista annetaan erillinen päätös. YEL-työtulokin on vaikea käsite. Tuntuu siltä, että muutoksia työtulon määrään on hankala tehdä ja kaveri sanoo, että työtulo kannattaisi laittaa tämän vuoksi mahdollisimman alhaiseksi. Mikä järki tässä kaikessa byrokratiassa on?
Osakeyhtiössä johtavassa asemassa työskentelevältä edellytetään YEL-vakuutusta, mikäli omistusosuus on vähintään 30 prosenttia. Kaikista YEL-vakuutetuista onkin tällaisia osakeyhtiöosakkaita noin 40 prosenttia. Tässä kirjoituksessa esittelen osakeyhtiöyrittäjien piirteitä ja pohdin, pitäisikö YEL-vakuuttamiseen vaadittua omistusosuusrajaa laskea nykyisestä.
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.