Vakuuttaminen ja valvonta

Maaliskuu 2020 on varmasti jäänyt kaikille suomalaisille mieleen. Korona-pandemia levisi Suomeenkin, maat sulkivat ulko-ovensa ja liikkuminen maasta toiseen vaikeutui.

Suomelta päättyi viime vuoden lopussa puolivuotinen EU:n puheenjohtajuuskausi. Siihen liittyen sain olla mukana monissa sosiaaliturvaan liittyvissä yhteistyökuvioissa. Kulissien takana teimme paljon sellaista työtä, joka ei julkisuudessa näy, mutta lujitti hyvää yhteistyötämme.

Kuntoutuksen yhteistyössä parannettavaa on edelleen tiedonkulussa ja eri kuntoutuksen toimijoiden kuntoutustoimenpiteiden yhteensovittamisessa. Myös työttömien ohjautuminen ajoissa ammatilliseen kuntoutukseen voisi olla nopeampaa.

Monilla on epäselvyyttä siitä, miten työskentely ja ansiot vakuutetaan. Työeläkelakien mukaan asia on kuitenkin yksinkertainen: ansiotyötä tekevät työnsuorittajat vakuutetaan joko työntekijöinä tai yrittäjinä.

”Olen freelancer ulkomailla, miten saan A1-todistuksen?” Tätä kysytään Eläketurvakeskuksen lakiosastolta lähes päivittäin.

Tulorekisterin myötä sen tietojen hyödyntäjät saavat nykytilaan verrattuna ajantasaisempaa tietoa käyttöönsä. Työnantajalle siirtyminen yhteen luukkuun palkkailmoituksissa on myös tervetullut muutos.

Suomi on EU-vertailussa yrittäjien eläkevakuutuksen kattavuudessa kärkimaita. Aivan aukotonta ei YEL-turva ja sitä kautta muu sosiaaliturva kuitenkaan Suomessakaan ole. Eläketurvan kannalta huono kehityskuva olisi, että YEL:n ulkopuolelle jäisi nykyistä useampi.

Ihminen on pohjimmiltaan optimisti ja vähän myös hetken lapsi. Jos eläkevakuuttaminen olisi vapaaehtoista, moni jättäisi varautumatta vanhuuteen tai riskeihin elämässä ja luottaisi yhteiskunnan turvaverkkoihin. Kun jokainen maksaa eläkemaksuja ja samalla saa turvaa ikääntymisen ja työkyvyn menettämisen varalle, kannetaan ja jaetaan eläkevakuuttamisella katetut riskit tasapuolisesti. Riskiä kantavan joukon suuruus auttaa myös pitämään maksutason kohtuullisena.

Miten käy sosiaaliturvan, jos työskentelee samaan aikaan kahdessa maassa? Tarkastelen asiaa kuvitteellisen sairaanhoitaja Tuiskun tarinan avulla. Esimerkkitapauksessa sairaanhoitaja käy säännöllisesti keikkatöissä Norjassa ja tekee virkasuhteessa töitä kuitenkin Suomessa.

Pohjoismaiden välisen liikkuvuuden esteitä eli ns. rajaesteitä pohdittaessa on kiinnitetty huomiota siihen, että Ruotsista takaisin Suomeen muuttavan henkilön työeläketurva jää sairauden sattuessa heikommaksi kuin koko työuransa Suomessa tehneen henkilön työeläketurva. Suomen ja Ruotsin viranomaiset ovat selvittäneet, millaisilla keinoilla tilannetta voitaisiin helpottaa.