Työurat ja työkyky

Väestö ikääntyy ja eläkkeellä olevien osuus väestöstä kasvaa. Tämä rasittaa paitsi eläkejärjestelmää myös julkista taloutta. Väestön vanheneminen ei ole ohimenevä ilmiö, vaan jatkuu elinikien pidentyessä.

Keskustelu vakuutuslääkärien roolista käy kuumana. Sama tarina toistuu eri muodoissa: hoitavan lääkärin mielestä potilas on työkyvytön, mutta vakuutusyhtiön lääkäri toteaa (potilasta näkemättä), että työkykyä on vielä rutkasti ja eläkkeelle ei siis ole asiaa.

Aikeet lykätä tai varhentaa eläkkeelle siirtymistä pyörivät epäilemättä monen eläkeikää lähestyvän mielessä. Vaikka eläkeuudistuksen myötä eläkeikä nousee ikäluokittain, on vanhuuseläkkeelle siirtymisen ajankohdassa joustavuutta.

Työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäysprosentti on viimeisen 15 vuoden aikana noussut. Nykyisin 28 prosenttia uusista työkyvyttömyyseläkkeen hakijoista saa kielteisen päätöksen. Mitä hakijoille tapahtuu kielteisen päätöksen saamisen jälkeen?

Toisinaan sattuu inhimillinen tragedia, jossa parhaassa työiässä oleva ihminen joutuu tapaturman vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle. Esimerkissä nuori mies putoaa kesämökin katolta kesken vapaa-ajan remonttiprojektin ja halvaantuu. Toisinaan tätä tapausta voi seurata myös taloudellinen tragedia nuoren miehen työnantajalle, joka joutuu eläketapauksen vuoksi maksamaan korkeampaa työeläkemaksua kaikista työntekijöistään.

Eläketurvan perustana oleva työtulo jää maatalousyrittäjillä keskimäärin matalaksi. Keskiarvon takana on sekä pieniä että suuria työtuloja.  Selitys matalille työtuloille voi löytyä sivutoimisuudesta. Työskentely maatilan ulkopuolella on yleistä, ja matala työtulo voi kertoa maataloustoiminnan pienimuotoisuudesta.

Yksityinen ja julkinen sektori muodostavat toisistaan poikkeavan työympäristön ikääntyvien työssä jatkamiselle. Yksityisellä sektorilla työurat katkeavat huomattavasti julkista aikaisemmin. Ovatko tavoitteet työurien pidentämisestä vaarassa romuttua?

Ilta-Sanomat nosti esille Eläketurvakeskuksen (ETK) arviot eläkeuudistuksen vaikutuksista ikääntyneiden työllisyyteen. Eläkeuudistuksen vaikutusarvioita ei voi perustaa erityisen optimistisiin oletuksiin. Liian myönteiset laskelmat nostaisivat riskiä eläkekustannusten nousulle.

Mielenterveysongelmien vuoksi myönnetyt eläkkeet alkavat tyypillisesti nuorempana kuin somaattisten sairauksien vuoksi myönnetyt. Siksi niistä aiheutuu suhteessa enemmän työkyvyttömyyseläkeaikaa.

Työurat ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana pidentyneet. Samaan aikaan työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on vähentynyt. Onko näiden muutosten välillä yhteyttä?