Reilut kymmenen vuotta sitten asetettiin tavoitteeksi myöhentää suomalaisten eläkkeelle siirtymistä kolmella vuodella. Maali asetettiin vuoteen 2025. Lähes mahdottomalta tuntunut tavoite näyttää nyt ihan mahdolliselta. Viime vuonna eläkkeellesiirtymisikä nousi 61,9 vuoteen. Matkaa on puoli vuotta, aikaa viisi vuotta.
Työttömyysturvan lisäpäivien, joita on julkisuudessa kutsuttu myös työttömyys- tai eläkeputkeksi, tavoitteena on ikääntyvien työttömien toimeentulon turvaaminen, mutta sen on havaittu myös lisäävän työttömyyttä.
Työllisyysasteen parantaminen on nostettu keskeiseksi keinoksi korjata julkista taloutta ja saada velkaantuminen taittumaan. Valtionvarainministeriön työllisyyspaketissa esitettiin varttuneen työvoiman työllisyysasteen nostamisen välineeksi osittaisen vanhuuseläkkeen poistamista. Se ei kuitenkaan välttämättä johtaisi haluttuun lopputulokseen.
Suomalaisten työllisyysaste laahaa tunnetusti muiden Pohjoismaiden alapuolella. Ero korostuu lähellä eläkeikää olevien työllisyydessä. Vaikka Suomessa 55–64-vuotiaiden työllisyys on kehittynyt merkittävästi 2010-luvulla, olimme edelleen viime vuonna Pohjoismaiden hännänhuippu.
Viime viikonloppuna moni nuori valmistui ammattiin tai ylioppilaaksi suvivirren soidessa taustalla tavallista vaimeammin. Kevät veti monet heistä vakavaksi. Ylioppilaskirjoitukset toteutettiin nopeutettuna, näyttökokeita peruttiin, pääsykoekäytäntöjä muutettiin, työnantajat ilmoittivat lomautuksista ja peruivat kesätyöpaikkoja.
Epidemia koskee meitä kaikkia, mutta sen vaikutukset jakautuvat suomalaisten kesken hyvin epätasaisesti. Olemme erilaisessa ja eriarvoisessa asemassa koronan suhteen. Niin kuin yleensä aina, makroshokit kohdistuvat voimakkaimmin niihin, jotka ovat valmiiksi jo heikoimmassa asemassa. Yksi tällainen ryhmä on vähävaraiset ja hauraassa asemassa olevat lapset. Sosiaalihuollon kantokyky on nyt turvattava.
Yritysten välisiin eroihin ammatillisen kuntoutuksen käytössä vaikuttaa voimakkaasti se, minkälaisia työntekijöitä niissä työskentelee. Mutta onko yritysten välillä eroja ammatillisen kuntoutuksen käytössä, kun työntekijöiden yksilölliset ominaisuudet on huomioitu? Minkälaiset yritystason tekijät vaikuttavat ammatillisen kuntoutuksen yleisyyteen? Entä miten yritysten välinen vaihtelu kuntoutuksen käytössä suhteutuu yritysten välisiin eroihin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä? Tarkastelen tässä blogikirjoituksessa edellä mainittuja kysymyksiä kahden tuoreen …
Joulukuun puoliväliin mennessä 34 500 henkilöä oli valinnut osittaisen vanhuuseläkkeen. Vuoden 2017 eläkeuudistuksessa tullut uusi eläkelaji kiinnostaa siis suuresti kansalaisia. Nyt kolme vuotta myöhemmin voidaan jo arvioida, mitä OVE:lle siirtyneet ovat valinneet sittemmin.
Kuntoutuksen yhteistyössä parannettavaa on edelleen tiedonkulussa ja eri kuntoutuksen toimijoiden kuntoutustoimenpiteiden yhteensovittamisessa. Myös työttömien ohjautuminen ajoissa ammatilliseen kuntoutukseen voisi olla nopeampaa.
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen väheni neljänneksen vuosien 2007 ja 2016 välillä. Suurin osa laskusta keskittyi työttömien kaltaisiin väestöryhmiin, joissa työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus on muita yleisempää. Laskun myötä väestöryhmien väliset erot alkavuuksissa ovat tasoittuneet ja vuonna 2018 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen kääntyi taas nousuun. Onko työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen väheneminen päättynyt?
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.