Työkykyisiä, työkyvyttömiä vai jotain siltä väliltä?
Lähes 40 prosenttia työeläkejärjestelmän työkyvyttömyyseläkehakemuksista hylätään. Monilla hylkäävän päätöksen saaneilla on huonompi sidonnaisuus työelämään kuin myönteisen päätöksen saaneilla.
Työurat ja työkyky
Vain harva jää eläkkeelle ylimmässä eläkeiässä
Julkisuudessa on viime aikoina väläytelty työllisyyden kasvukeinoksi vanhuuseläkkeen yläikärajan nostoa nykyisestä 68 vuodesta 75 vuoteen. Tässä blogissa tarkastelen, kuinka moni jää eläkkeelle vanhuuseläkkeen yläikärajalla ja millaisia nämä henkilöt ovat. Pohdin myös, millainen vaikutus vanhuuseläkkeen yläikärajan nostolla olisi työllisyyteen.
Miksi julkiselta sektorilta siirrytään työkyvyttömyyseläkkeelle yleisemmin kuin yksityiseltä sektorilta?
Julkiselta sektorilta siirrytään yksityistä sektoria yleisemmin työkyvyttömyyseläkkeelle. Erot yksityisen ja julkisen sektorin välillä ovat erityisen suuria osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä. Lisäksi erot vaihtelevat ammattiryhmittäin.
Eläkeiän nousu ei näy täysimääräisesti työuran pidentymisenä
Useissa maissa on nostettu lakisääteistä vanhuuseläkeikää viimeisten 15 vuoden aikana. Tutkimusten perusteella nämä uudistukset ovat myöhentäneet eläkkeelle siirtymistä. Työllisyys ei kuitenkaan ole useimmiten kasvanut täysimääräisesti, koska samaan aikaan myös työttömyys ja työkyvyttömyys ovat lisääntyneet.
Vanhuuseläkkeelle siirtyminen noudatti poikkeuksellista kaavaa vuonna 2022
Tammikuu on tyypillisesti ollut kalenterikuukausi, jolloin tavallisimmin siirrytään vanhuuseläkkeelle. Vuonna 2022 yleisin eläkkeellesiirtymiskuukausi oli kuitenkin joulukuu eli kuukausi, jolloin on tavallisesti jääty kaikista harvimmin vanhuuseläkkeelle.
Eläkeikä nousee, riittääkö terveys?
Vuoden 2017 eläkeuudistuksessa vanhuuseläkeikää sovittiin nostettavaksi vähitellen ylöspäin. Koska erilaiset terveysongelmat lisääntyvät iän myötä, keskeinen kysymys on, miten terveydentila mahdollistaa työssä jatkamisen vanhuuseläkeiän noustessa. Tutkimuksemme mukaan terveet työssäolovuodet 50–65-vuotiailla ovat lisääntyneet vuosien 2000 ja 2017 välillä. Myös työskentely terveysongelmista ja heikosta työkyvystä huolimatta on yleistynyt.
Työstä eläkkeelle – ihana vai kamala muutos?
Millaisia syitä eläkkeelle jäämisen taustalla on ja miltä muutos tuntuu? Mitä tekijöitä eläkkeelle siirtymisessä pitäisi huomioida? Eläketurvakeskuksen Työstä eläkkeelle -kyselytutkimuksessa tiedustellaan näitä asioita kokemusasiantuntijoilta – eli vastikään eläkkeelle siirtyneiltä.
Vuoden 2005 eläkeuudistus pidensi työuria – mutta ei superkarttuman vuoksi
Vuoden 2005 eläkeuudistuksen keskeisimpiä tavoitteita oli työurien pidentäminen. Tähän pyrittiin esimerkiksi sulkemalla varhaiseläkereittejä ja luomalla taloudellisia kannustimia työssä jatkamiseen. Nyt voidaan katsoa taaksepäin ja arvioida, miten kävi.
Suomessa Pohjoismaiden matalin työnjättöikä
Suomen eläkkeellesiirtymisikä on noussut yhdeksi korkeimmista Pohjoismaissa. Silti työnteko lopetetaan nuorempana kuin naapurimaissa. Miten ihmeessä näin? Syitä on useita, joista ehkä tärkein on naapurimaiden joustavat työmarkkinat.
Miksi työkyvyttömyyseläkkeet ovat pienentyneet?
Työkyvyttömyyseläkeläisten keskimääräinen eläke on kymmenessä vuodessa pienentynyt noin kolmella prosentilla. Työkyvyttömyyseläkkeitä on kuitenkin korotettu säännöllisesti työ- ja kansaneläkeindekseillä, eikä merkittäviä heikennyksiä ole tehty. Pienentymisen syynä onkin työkyvyttömyyseläkkeen saajien ikärakenteen nuorentuminen ja eläkeaikojen pidentyminen.