Tilastot kertovat

Tänä vuonna työkyvyttömyyseläkkeelle on hakeuduttu aikaisempaa vähemmän. Poikkeuksellinen aika on saanut uusien eläkkeiden määrän 15 prosentin laskuun. Mielenterveysperusteisissa eläkkeissä pudotus on lähes viidesosan. On epätodennäköistä, että suomalaisten terveystilanne olisi kohentunut niin merkittävästi kuin tilastot tällä hetkellä näyttävät.

Työeläkekuntoutujien määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta 1992 lähtien. Vuonna 2019 kuntoutujien määrän kehitys hiipui ja viime vuonna heidän määränsä kääntyi pieneen laskuun. Samaan aikaan työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on laskenut. Yrittäjillä kehitys on hieman erilainen.

Työkyvyttömyyseläkettä saavien määrä on vähentynyt merkittävästi kymmenessä vuodessa. Eniten on vähentynyt tuki- ja liikuntaelinsairauksien sekä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden perusteella myönnetyt eläkkeet. Poikkeuksen muodostavat 25–39-vuotiaat naiset. Tässä ikäryhmässä työkyvyttömyyseläkkeensaajien määrä on kasvanut.

Reilut kymmenen vuotta sitten asetettiin tavoitteeksi myöhentää suomalaisten eläkkeelle siirtymistä kolmella vuodella. Maali asetettiin vuoteen 2025. Lähes mahdottomalta tuntunut tavoite näyttää nyt ihan mahdolliselta. Viime vuonna eläkkeellesiirtymisikä nousi 61,9 vuoteen. Matkaa on puoli vuotta, aikaa viisi vuotta.

Työllisyysasteen parantaminen on nostettu keskeiseksi keinoksi korjata julkista taloutta ja saada velkaantuminen taittumaan. Valtionvarainministeriön työllisyyspaketissa esitettiin varttuneen työvoiman työllisyysasteen nostamisen välineeksi osittaisen vanhuuseläkkeen poistamista. Se ei kuitenkaan välttämättä johtaisi haluttuun lopputulokseen.

Suomalaisten työllisyysaste laahaa tunnetusti muiden Pohjoismaiden alapuolella. Ero korostuu lähellä eläkeikää olevien työllisyydessä. Vaikka Suomessa 55–64-vuotiaiden työllisyys on kehittynyt merkittävästi 2010-luvulla, olimme edelleen viime vuonna Pohjoismaiden hännänhuippu.

Alkuvuoden aikana eläkehakemusten määrä on noussut viime vuodesta. Tänä vuonna kesäkuun loppuun mennessä työeläkettä on hakenut yli 72 000 vakuutettua. Viime vuoteen verrattuna määrä on noussut lähes 3 000 hakemuksella ja vuodesta 2018 vajaalla 2 000 hakemuksella. Pari kuukautta sitten koronan varjossa eläkehakemusten lisääntyminen näytti suurelta. Nyt tilanne on kuitenkin tasaantunut.

Alkuvuoden aikana eläkehakemusten määrä on noussut viime vuodesta. Tänä vuonna huhtikuun loppuun mennessä työeläkettä on hakenut yli 50 000 vakuutettua. Viime vuoteen verrattuna määrä on noussut 3 000 hakemuksella ja vuodesta 2018 vajaalla 5 000 hakemuksella. Nousu kohdistuu lähinnä työkyvyttömyys- ja vanhuuseläkkeisiin.

Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään nykyään melko tasaisesti ympäri vuoden. Aiemmin hajontaa oli enemmän. Osatyökyvyttömyyseläkkeissä sen sijaan on edelleen havaittavissa selvä trendi. Miehillä suosituin kuukausi jäädä osatyökyvyttömyyseläkkeelle on aina ollut tammikuu. Naisilla suosituimmat kuukaudet ovat elo- ja syyskuu tammikuun ohella. Tammikuussa sekä elo-syyskuussa alkaneet työkyvyttömyyseläkkeet olivat aiemmin keskimäärin korkeammat kuin muina kuukausina alkaneet.

Työeläkekuntoutuksen vaikutus työkykyyn ja työurien pituuksiin on viime aikoina noussut entistä useammin otsikoihin. Kysymys kuuluu, auttaako työeläkekuntoutus jaksamaan työelämässä pidempään.