Euroopan väestö vanhenee. Pääsääntöisesti maat ovat varautuneet muutokseen uudistamalla eläkejärjestelmiään. Uudistuksissa on ollut yksi yhteinen nimittäjä: eläkeiän nosto. Puola teki lokakuussa täysin päinvastoin ja laski eläkeikää. Nyt maata uhkaa eläkeläisköyhyys.
Aika ajoin törmää väitteeseen Ruotsin työeläkemaksujen Suomea matalammasta tasosta. Pitääkö tämä paikkansa vai onko kyseessä vain eläkemyytti? Selvitän tätä vertailemalla työnantajalta ja työntekijältä perittäviä yksityisen sektorin eläkemaksuja molemmissa maissa.
Sveitsin parlamentti pääsi pitkän väännön jälkeen sopuun eläkeuudistuksesta, jonka lopullinen kohtalo ratkeaa pian järjestettävässä kansanäänestyksessä. Vaikka uudistus on kattava, se on pitkällä aikavälillä riittämätön. Uudistuspaketista puuttuvat yleisen vanhuuseläkeiän korotus ja suoraviivainen kytkös elinajanodotteeseen.
Pohjoismaiden välisen liikkuvuuden esteitä eli ns. rajaesteitä pohdittaessa on kiinnitetty huomiota siihen, että Ruotsista takaisin Suomeen muuttavan henkilön työeläketurva jää sairauden sattuessa heikommaksi kuin koko työuransa Suomessa tehneen henkilön työeläketurva. Suomen ja Ruotsin viranomaiset ovat selvittäneet, millaisilla keinoilla tilannetta voitaisiin helpottaa.
Emmanuel Macron valittiin sunnuntaina Ranskan presidentiksi. Vaalit ja kampanjointi herättivät laajaa kansainvälistä huomiota. Vaalikeskusteluissa ja kampanjoinnissa keskusteltiin paljon myös eläkkeistä ja eläkejärjestelmästä. Keväällä Macron julkaisi oman uudistusehdotuksensa koskien Ranskan eläkejärjestelmää. Mitä Macron on siis eläkejärjestelmän osalta luvannut? Kaikki Ranskan eläkejärjestelmät yhdistykää! Macron ei ole luvannut vallankumousta, vaan asteittain toteutuvan suunnitelman eläkejärjestelmän uudistamiseksi. Hän tavoittelee Ranskan …
EU-komissio järjesti Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan julkisen kuulemisen, joka päättyi joulukuun lopussa. Komissio kaipasi näkemystä siihen, kuinka EU:n, etenkin euroalueen, sosiaaliturvaa tulisi yhdenmukaistaa. Ajatus kuulemisen takana oli se, että EU:ssa, etenkin euroalueella, on rakenteellinen valuvika, joka on jättänyt sosiaalipolitiikan talouskysymysten jalkoihin. Komissio halusi tietää, olisivatko eri toimijat valmiita sopimaan EU-tason säännöistä sosiaaliturvaan liittyvissä kysymyksissä. …
Suomessa on mahdollista ottaa osa karttuneesta vanhuuseläkkeestä ennakkoon eli siirtyä osittain varhennetulle vanhuuseläkkeelle helmikuun alusta alkaen. Vastaavanlainen vanhuuseläkelaji on jo käytössä Ruotsissa ja Norjassa. Varhaiseläke on erityisesti Norjassa houkutellut miehiä ottamaan eläkkeen maksuun.
Eläketurvakeskus julkaisee Työeläkepäivässä (15.11.2016) raportin, jossa vertaillaan mitä eläketurva meillä ja muualla maksaa ja kuka sen rahoittaa. Vähimmäis- ja työeläkkeiden rahoittamiseksi perittäviä maksuja sekä niiden rahoittamiseen käytettäviä verotuloja vertaillaan yhdeksän Euroopan maan kesken. Suomen ja muiden Pohjoismaiden (Ruotsin, Norjan ja Tanskan) lisäksi vertailussa ovat mukana Keski-Euroopan maista Hollanti, Itävalta, Ranska, Saksa ja Sveitsi.
Virossa tuli 1.7.2016 voimaan laki, jonka seurauksena nykyinen työkyvyttömyyseläke lakkaa vähitellen olemasta. Tilalle tulee uusi vajaakuntoisten työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu etuus (töövõimetoetus / work ability allowance). Samalla etuuden hallinnointi ja työkyvyn arviointi siirtyy sosiaalivakuutuslaitokselta (Sotsiaalkindlustusamet) työttömyysvakuutuskassalle (Töötukassa).
Suomessa EU:sta käytävässä keskustelussa helposti unohtuu yksi asia, joka jokaisen tulisi muistaa. Nimittäin se, että Euroopan komissio on moniääninen. Kun komissio lausuu jotain jäsenvaltion tilanteesta, liittyi se sitten työmarkkinoihin tai eläkejärjestelmään, kyseessä on usein hyvin monimutkaisen neuvotteluprosessin lopputulos. Koska orkesteri haluaa välttää kakofoniaa, vaimenee polyfonia yksiääniseksi ennen kuin komissio ottaa virallisesti kantaa. Aikoinaan komission kokolattiamattoisia …
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.