Kansainväliset eläkeasiat

Suurin sukupuolten välinen ero on Luxemburgissa, missä naisen eläke on noin puolet miehen eläkkeestä. Toinen ääripää on Viro, missä sukupuolet saavat samansuuruisia eläkkeitä. Suomessa tilanne on hieman EU-maiden keskiarvoa parempi, eläke-eroa on reilu viidennes.

Eläketurvakeskuksen vuosittaisessa kansainvälisessä sijoitustuottovertailussa oli mukana 23 eläkesijoittajaa. Vuosittaiset vaihtelut ovat suuria ja kiinnostavia, mutta lopulta pitkäaikainen tuotto on tärkeintä. Viime vuosi eli koronavuosi oli suomaisille eläkelaitoksille melko vaikea, vaikka tulos olikin lopulta positiivinen.

Norjassa on korkein nettovähimmäiseläke, mutta Tanskassa se on ostovoimaltaan paras. Tanskalainen saa kuukausieläkkeellä hampurilaisen vuoden jokaisena päivänä. Suomessa on tyydyttävä puoleen kyseisestä määrästä. Ruotsalainen kansankoti tarjoaa vähiten hampurilaisia.

Vanhuuseläkeiät nousevat useassa maassa tyypillisestä 65 vuodesta kohti 67–68-vuotta. Samanaikaisesti on luotu uusia varhaiseläkereittejä, jotka kohdentuvat pitkän ja raskaan työuran tehneisiin. Eläkeiän nousua on myös jarruteltu osassa maita.

Suomalaisten työntekijöiden etätyö ulkomailla on lisääntynyt paljon viime vuosien ja erityisesti koronapandemian aikana. Mediassa on julkaistu useita juttuja siitä, miten ihanaa ja helppoa etätyön tekeminen ulkomailla on. On hyvä kuitenkin muistaa, että työnantajan näkökulmasta työntekijän etätyö ei ole aivan helppoa. Työntekoon liittyvät velvoitteet, kuten sosiaaliturva, kannattaakin selvittää etukäteen.

Eläkejärjestelmän rakenteella on suuri vaikutus siihen, mille riskeille sen jäsenet altistuvat ja ketkä kantavat riskit. Eurooppalaiset, laajat sosiaalivakuutusjärjestelmät ovat monessa kohdin onnistuneet sekä riskien vähentämisessä että niiden tasaisessa jakamisessa. Parannettavaakin tosin jää.

Suomessa eläkkeiden pitkän ajan näkymiä arvioidaan Eläketurvakeskuksen laatimien pitkän aikavälin laskelmien avulla. Mutta miten laskelmia tehdään muissa maissa? Esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa ja Kanadassa tehdään kehittyneitä eläkelaskelmia hyvin eri tavoin organisoituna. Eroja on muun muassa avoimuudessa, julkaisuväleissä ja politiikkavaikutuksissa.

Eläkejärjestelmämme seilaa parhaillaan aallokossa ja merenkäynti uhkaa vain koventua tulevaisuudessa. Synkkiä pilviä eläkejärjestelmän ylle tuovat syntyvyyden lasku ja alentunut korkotaso. Viimeisimpänä tuulenpuuskana koronapandemia on entisestään lisännyt haasteita rahoitukselle. Aaltojen läpi on kuitenkin mahdollista navigoida – vieläpä osittain automaattiohjauksella.

Muistan tehneeni maantiedon esitelmän Norjasta yläasteaikoina. Norjassa tuntui olleen Suomen kanssa jotain samankaltaista niin taloudellisesti, elämänasenteellisesti, väestöllisesti kuin suhteessa Ruotsiinkin. Sitten löydettiin öljyä, öljyrahastot kasvoivat ja hiihtomestaruustilastot täyttyivät Norjan kultamitalisteista. Kaikki tietävät, että nyt Norja on vauras, meren ja maan rikkauksista ammentava pohjoinen Huippuvuorten ja huippuhiihtäjien valtio. Mutta miten Norja on pärjännyt eläkkeissä?

Yrittäjien eläkevakuuttamisessa eri maiden välillä on selkeitä eroja. Suomen vahvuus on eläketurvan kattavuus. Kriittisiä huomioita Suomelle OECD antoi vuoden 2019 maa-arviossaan yrittäjien vapaudesta määritellä itse työtulonsa suuruus, koska tästä voi aiheutua yrittäjien eläketurvan matala taso, myös palkansaajiin verrattuna.