Pienituloisten eläkeläisten määrästä on viime aikoina esitetty erilaisia näkemyksiä. Niissä köyhiksi eläkeläiseksi on usein katsottu ne, joiden eläke jää alle Tilastokeskuksen laskeman pienituloisuusrajan. Pienituloisia eläkeläisiä on kuitenkin selvästi vähemmän kuin alle 1 185 euron kuukausieläkettä saavia, koska pientä eläkettä saava ei ole aina yhtä kuin pienituloinen eläkeläinen. Miksi niin?
Eläkeläisten toimeentuloa tarkastellaan usein eläkkeiden tason ja tulojen kautta. Entistä tärkeämmäksi arvioinnissa nousee eläkeläisten omat kokemukset toimeentulostansa. Eläkeläisryhmästä riippuen nämä voivat olla joko yhtenäisiä tulojen kanssa tai kertoa jopa päinvastaista viestiä. Kokonaiskuvan muodostamista varten tarvitaan tietoa molemmista.
Eläkkeiden tasoa ja eläkeläisten tuloja tarkasteltiin Eläkeläisten toimeentulo 1995–2015 -tutkimuksessa ensisijassa keskiarvolla. Keskiarvon on kritisoitu antavan liian myönteisen kuvan eläkeläisten taloudellisen tilanteen kehityksestä ja asemasta suhteessa palkansaajiin. Miten kuva eläkeläisten toimeentulon kehityksestä muuttuu, jos tunnuslukuna käytetään mediaania keskiarvon sijaan?
Toissa viikolla (16.1.) julkaistu tutkimuksemme osoitti suomalaisten eläkeläisten toimeentulon kehittyneen myönteisesti kahdenkymmenen viime vuoden aikana. Miltä tilanne näyttää, kun laajennamme näkökulmaa eurooppalaiseen vertailuun?
Tuoreessa tutkimuksessamme eläkeläisten käytettävissä olevien tulojen tiedotettiin olevan keskimäärin 2300 euroa kulutusyksikköä kohden. Tulojen suuruus ja niihin sisältyvä asuntotulo on ihmetyttänyt monia eläkeläisiä.
Viime aikoina on käyty keskustelua, miten vuonna 1996 käyttöön otettu työeläkeindeksi vaikuttaa eläkeläisköyhyyteen. Viekö nykyindeksi eläkeläisiä köyhyyteen? Olisiko ansiokehitystä tiiviimmin seuraavasta indeksoinnista apua?
Paljonko meillä on suurituloisia eläkeläisiä? Moniko saa isoa eläkettä? Kuulen usein näitä kysymyksiä. Vastaan niihin yleensä: mitä tarkoitat suurituloisuudella, mikä on mielestäsi iso eläke?
Pitkä kotihoidontukijakso vaikuttaa pienipalkkaisten äitien eläkkeeseen vain muutamia kymmeniä euroja. Myös koko perheen elämänlaadun kannalta pitkä hoitovapaa saattaa olla vähemmän koulutettujen äitien perheissä hyvinkin järkevä ratkaisu.
Yksityinen eläkesäästäminen on ollut kiinnostuksen kohteena kevään aikana. Kaksi pankkialan toimijaa toteutti maaliskuussa kyselyn liittyen yksityiseen varautumiseen eläkeikää varten. Syynä lienee sopivien yksityisten säästämistuotteiden markkinaraon haistelu lakisääteisen eläketurvan uudistuksen kirvoittamana. Myös Eläketurvakeskus julkaisi aiheesta tutkimuksen toukokuussa. Eri tahojen tuloksissa on jonkin verran eroja.
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.