Naisten miehiä vähäisemmät ansiot koko työuran ajan johtavat matalampaan työeläkkeeseen. Kun katsotaan viiden eri ikäluokan esimerkkitapauksia, ovat naisten ansiot ja eläkkeet kaikilla pienempiä kuin miehillä. Perhevapailta kertyy eläkettä, mutta lastenhoitovuosien ansiot jäävät myös nuoremmilla ikäluokilla selvästi miesten ansioista.
Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan ajalta eläkettä kertyy runsaan neljänneksen vähemmän kuin työssä ollessa. Työttömyysajoilta kertyvän eläkkeen osuus voi kasvaa suureksi, jos työuralla on useita työttömyysjaksoja. Työttömyysturvan lisäpäivien kautta eläkkeelle siirtyvällä pitkäaikaistyöttömällä työttömyysajalta kertyvän eläkkeen merkitys on suuri.
Kun pohditaan koronakriisin vaikutuksia työeläkkeisiin, mieleen tulevat ehkä ensimmäisenä hiipuvat sijoitustuotot ja niiden aiheuttamat vakavaraisuusongelmat tai työeläkemaksujen vähentymisen aiheuttama kassavajaus työeläkejärjestelmässä. Mutta miten käy tavallisen ihmisen eläkkeen? Miten erilaiset kriisistä aiheutuvat poissaolot työstä vaikuttavat eläketurvaamme?
Koronavirusepidemia on nyt nopeaan tahtiin ajamassa monia maita poikkeustilaan. Myös Suomessa näyttää kaikki seisahtuvan. Tämä on välttämätöntä taudin leviämisen rajoittamiseksi. Samalla eristäytymisen vaikutukset talouteen ovat tuntuvia. Tulevia ongelmia ennakoiden maailman pörssit ovat jo syöksyneet alaspäin ja sijoittajien epävarmuus näyttää jatkuvan edelleen.
Suomalaiset eläkeikäiset joutuvat luopumaan tekemisistään rahanpuutteen ja perhevelvollisuuksien vuoksi hieman useammin kuin ruotsalaiset ja tanskalaiset. Ongelmat ovat kuitenkin Pohjoismaissa huomattavasti harvinaisempia kuin Itä- ja Etelä-Euroopan maissa. Rahanpuute on perhevelvollisuuksia yleisempi syy luopua haluamiensa asioiden toteuttamisesta.
Kun verotiedot julkaistaan, julkisuudessa huomio keskittyy usein hyvätuloisiin johtajiin ja yrittäjiin. On kuitenkin yllättävää, miten erilaisia ryhmiä hyvätuloisiin palkansaajiin sisältyy. Tarkastelen tässä tekstissä hyvätuloisten ansiotuloja koulutustason näkökulmasta.
Puolisolla on merkittävä rooli eläkeläisten toimeentulossa. Monen puoliso on eläkkeellä, mutta päätoimisesti työssäkäyviäkin on. Vaikka puolison työskentely tuo talouteen tuloja, ne näyttävät heikentävän kokemusta toimeentulosta.
Julkisessa keskustelussa nousee usein esiin se, että moni eläkeläinen asuu tarpeitaan vastaamattomassa asunnossa. Asunto voi olla esteellinen, liian suuri ja työteliäs, huonokuntoinen ja sijaita kaukana kaupoista, terveyspalveluista ja lapsista. Tästä voisi ajatella, että ikääntyneillä olisi varsin korkea halu muuttaa paremmin tarpeita vastaavaan asuntoon – näin ei kuitenkaan ole.
Suomalaisten ikääntyneiden naisten pienituloisuusaste on kaksinkertainen verrattuna espanjalaisiin. Tämä voi liittyä osin suomalaisten ja espanjalaisten kotitalouksien rakenne-eroihin. Pohdin ajatusleikin avulla mitä pienituloisuudelle tapahtuisi, jos suomalaiset asuisivat kuin espanjalaiset.
Eläkkeelle ehtineiden naimissa olevien miesten elinkaaren ansiot ovat olleet lähes kaksinkertaisia verrattuna naimattomiin. Naisten väliset erot eri siviilisäädyissä ovat selkeästi pienempiä. Miksi näin on? Kysymykseen ei ole helppoa vastausta, mutta faktat ja selitys ilmiölle ovat Matin ja Tepon hallussa.
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.