Suomen työeläkevarat olivat syyskuun lopussa noin 245 miljardia euroa. Yksityisen sektorin osuus oli 153 miljardia ja julkisen sektorin 92 miljardia euroa. Asukasta kohden laskettuna varoja oli runsaat 44 tuhatta euroa, mutta tämä on ainoastaan rahamäärää havainnollistava konkretisointi. Eläkkeet tai niiden rahoitusvastuu eivät suinkaan jakaudu samansuuruisina siivuina koko väestölle.
Tuoreen tutkimuksen mukaan samaa sukupuolta olevan vanhemman elinikä on yhteydessä osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen (OVE) nostopäätöksiin. Ne, joiden vanhempi on kuollut nuorempana, nostavat OVE:a muita aktiivisemmin 61-vuotiaana. Tällä käyttäytymisellä on vaikutus eläkejärjestelmän perusoletukseen, aktuaariseen neutraaliuteen. Miksi ja miten, selviää alta.
Eläketurvakeskuksen vuosittaisessa kansainvälisessä sijoitustuottovertailussa oli mukana 23 eläkesijoittajaa. Vuosittaiset vaihtelut ovat suuria ja kiinnostavia, mutta lopulta pitkäaikainen tuotto on tärkeintä. Viime vuosi eli koronavuosi oli suomaisille eläkelaitoksille melko vaikea, vaikka tulos olikin lopulta positiivinen.
Syntyvyyden matalasta tasosta ja sen aiheuttamista ongelmista eläkkeiden rahoitukseen on puhuttu paljon. Kuitenkaan syntyvyyden matala taso ei itsessään aiheuta eläkemaksun korotuspainetta. Jos eliniät eivät pitenisi nykyisestä, eläkemaksun korotuspaine lähestulkoon poistuisi.
Yksi eläkejärjestelmän rahoituksen ja tulevaisuudennäkymien kulmakivistä muodostuu eläkevarallisuudesta ja sen hoitamisesta. Eläkevarojen sijoitustoimintaan, kuten mihin tahansa sijoituksiin, liittyy kuitenkin riskejä. Ovatko suomalaiset huolissaan näistä riskeistä? Entä kuinka paljon suomalaiset luottavat sijoitustoimintaan ja onko sillä merkitystä eläkejärjestelmää kohtaan koettuun luottamukseen?
Kuuntelin hiljan Nordnetin rahapodia eläkejärjestelmästä. Nordnet on osake- ja rahastovälittäjä, ja sen podcastissa tausta ja tulokulma tietysti näkyvät. Jakson argumentti oli lyhyesti tämä: suomalainen eläkejärjestelmä on kallis ja tehoton, maksu 25 prosenttia palkasta menee ”kankkulan kaivoon”, eikä eläkeläinen saa järjestelmästä mitään ulos. Puolta halvemmalla on kuulemma mahdollista saada huomattavasti suurempi eläke kaikille. Käytännön esimerkkinä kerrottiin, että keskituloinen palkansaaja saisi maksut itse sijoittamalla keskimäärin kahden miljoonan euron eläkepotin.
Sinun vanhuudenturvasi lymyilee työeläkerahastoissa. Mitä sille kuuluu? Eläketurvakeskuksen julkaisemien työeläkkeiden rahavirtatilastojen voisi ajatella kiinnostavan myös tavallista eläkemaksajaa. Tilastojen tulkitseminen vaatii silti melkoisesti rahoitussäännösten tuntemusta.
Eläketurvakeskus julkaisi kesäkuussa artikkelikokoelman työeläkejärjestelmän sijoitustoiminnasta. Kun kirjoitin kirjaan lukua työeläkevarojen sijoittamisesta käytännössä, koronaviruskriisi oli vasta aluillaan. Kriisin vaikutuksista ja kestosta oli tuossa vaiheessa vain alustavia arvauksia, joita kävin läpi luvun jälkikirjoituksessa. Miltä koronaviruskriisin vaikutukset näyttävät eläkesijoittajan näkökulmasta nyt puoli vuotta myöhemmin?
Aloittavien yrittäjien työtulot keskittyvät muutamaan lukuun. Näitä ovat YEL-minimi, työttömyysturvan alaraja ja niiden tuntumassa olevat tasaluvut sekä esimerkiksi 10 000, 15 000, 20 000 ja 30 000 euroa.
Suomen koronakriisin lähtölaukaus oli Pohjois-Italian hiihtokeskuksista meille levinnyt eurooppalainen koronaepidemia. Hiihtokeskukset olivat täynnä turisteja, jotka kotiin palattuaan nopeasti tartuttavat muita. Pohjois-Italian epidemia paheni nopeasti vakavaksi kriisiksi, joka alkoi pian koetella terveydenhoitojärjestelmän toimintakykyä.
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.