Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin laskelmat eivät ole ennusteita, vaan trendilaskelmia. Ne kuvaavat suunnan, johon eläkejärjestelmä etenee, jos laskelmien oletukset toteutuvat. Pohjimmiltaan laskelmien tarkoitus on tukea hyvää päätöksentekoa.
Vuorotteluvapaa tuli työvoimapoliittisena kokeiluna käyttöön vuonna 1996, ja sittemmin se monien muiden etuuksien tapaan muuttui pysyväksi. Vapaan ehtoja kiristettiin tuntuvasti vuosina 2014 ja 2016, mikä on vähentänyt vapaalle jäävien määrää selvästi. Juhana Vartiainen esitti viime vuonna vapaasta luopumista tulevan hallituksen tavoitteeksi. Tarvitaanko vuorotteluvapaata enää?
Vastikään julkaistussa Pensions Outlook 2018 -julkaisussa OECD kannustaa jäsenmaitaan kehittämään perhe-eläkkeitä. Argumentit ovat hyvin samanlaisia kuin vuonna 2017 julkaistussa sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän selvityksessä.
Kun tietosuoja-asetus julkaistiin EU:n virallisessa lehdessä, tehtäväkseni tuli työeläkealan juristiryhmän vetäminen. Tästä alkoi parin vuoden mittainen työrupeama, jonka kliimaksi piti olla tänään.
Aivojen laskentateho tai kyky muistaa ulkoa mahdollisimman monta piin desimaalia eivät ole matemaatikon tärkeimpiä ominaisuuksia. Hyvin tehty matemaattinen työ vaatii erityisesti viestintätaitoja. Tähän tulokseen tulimme työpaikkani opintopiirissä.
Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että suuri osa suomalaisista ei tunne eläketurvaa. Erityisesti nuorten tuntemus on osoittautunut heikoksi. Nämä tutkimukset ovat pääsääntöisesti analysoineet suomalaisten omia käsityksiä eläketuntemuksensa tasosta. Niissä vastaajilta on kysytty, miten hyvin he kokevat tuntevansa eläketurvaa. Vähän kuitenkin tiedetään, miten hyvin suomalaiset oikeasti tuntevat eläketurvaa. Muuttuuko kuva tuntemuksen tasosta, jos tarkastelun kohteena on koetun …
Elina Lepomäki esittää Talouselämän tuoreessa artikkelissa, että ongelmana eläkeasioissa on se, että eläkkeet eivät kiinnosta ketään. Hän sanoo olevansa ainoa ystäväpiirissään, joka menettää eläkkeiden takia yöunensa. Kiinnostavatko eläkkeet ketään? Eläketurvakeskuksen kesäkuussa julkaisema eläkebarometri tarjoaa mahdollisuuden kysymyksen tarkasteluun, sillä se sisälsi kysymyksen ”Kuinka paljon eläketurva kiinnostaa teitä?”. Vastaajia oli 1 002 ja tulokset ovat väestöä edustavia. Vanhempia eläketurva kiinnostaa enemmän …
Toisinaan sattuu inhimillinen tragedia, jossa parhaassa työiässä oleva ihminen joutuu tapaturman vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle. Esimerkissä nuori mies putoaa kesämökin katolta kesken vapaa-ajan remonttiprojektin ja halvaantuu. Toisinaan tätä tapausta voi seurata myös taloudellinen tragedia nuoren miehen työnantajalle, joka joutuu eläketapauksen vuoksi maksamaan korkeampaa työeläkemaksua kaikista työntekijöistään.
Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi 7.4. selvityksen, jossa tarkastellaan työeläkejärjestelmän perhe-eläketurvaa, sen historiaa ja kehittämisvaihtoehtoja. Yhtenä kehittämismallina tarkastellaan uutta eläke-etuutta – yhteisannuiteettimuotoista leskeneläkettä. Yhteisannuiteetti tarkoittaa mahdollisuutta muuttaa osa omasta vanhuuseläkkeestä leskeneläkkeeksi, jota maksetaan puolisolle kuoleman jälkeen.
Ilta-Sanomat nosti esille Eläketurvakeskuksen (ETK) arviot eläkeuudistuksen vaikutuksista ikääntyneiden työllisyyteen. Eläkeuudistuksen vaikutusarvioita ei voi perustaa erityisen optimistisiin oletuksiin. Liian myönteiset laskelmat nostaisivat riskiä eläkekustannusten nousulle.
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.