Eläketurvaan liittyvissä otsikoissa, tarinoissa ja mielikuvissa korostuvat usein työura, sijoitustuotot ja ikärajat. Eläketurvan karttuminen lapsen hoidosta jää usein vähemmälle huomiolle. Perhevapailta on kuitenkin kertynyt yhdenmukaisin säännöin eläkettä jo vuodesta 2005. Mutta tietävätkö ihmiset tätä seikkaa?
Eläketurvakeskus julkaisi syyskuussa Skeneraattori-sovelluksen. Skeneraattorilla voi generoida erilaisia skenaarioita yhdistelemällä pitkän aikavälin laskelmien herkkyystarkastelujen oletuksia. Eri oletusten yhteisvaikutus ei ole aina ilmeinen.
Työeläke karttuu työstä, mutta ei vain työstä. Eläke karttuu myös useiden sosiaalietuusjaksojen aikana ja työkyvyttömyyseläkkeisiin lisätään niin sanottu tulevan ajan karttuma. Selvitimme vuonna 2017 vanhuuseläkkeelle siirtyneiden eläkkeen karttumista. Vuoden 2004 jälkeen karttuneet eläkkeet perustuivat 90 prosenttisesti työansioihin. Sosiaalietuusjaksoista ansiosidonnainen työttömyysturva oli tärkein eläkettä kartuttava jakso.
Viime vuonna saavutettiin Suomen historian heikoimmat syntyvyysluvut. Lapsia syntyi alle 46 000 ja keskimääräistä lapsilukua mittaava niin sanottu hedelmällisyysluku laski Tilastokeskuksen mukaan 1,35:en. Taso on matala niin historiaan kuin muihin maihin verrattuna. Vielä kymmenen vuotta sitten lapsia syntyi vuosittain noin 60 000 ja hedelmällisyysluku oli noin 1,8.
Olen tämän poikkeuksellisen alkuvuoden aikana miettinyt tulevaisuuden näkymien vaikutusta kansalaisten luottamukseen eläketurvaan. Meillä on tunnetusti pitkän aikavälin rahoitushaasteita matalan syntyvyyden takia. Koronakevät on heikentänyt työllisyys- ja talousnäkymiä. Myös julkisen sektorin kasvava alijäämä, roima velanotto sekä menoleikkaus- ja veronkorotuspuheet ovat voineet nakertaa luottamusta eläketurvaan ja sen näkymiin.
Eläketurvakeskus julkaisi 30.1. raportin ”Syntyvyysskenaarioiden vaikutukset työeläkkeiden rahoitukseen”. Raportissa esitettävien syntyvyysskenaarioiden perusteella näyttää todennäköiseltä, että nykyinen ennätyksellisen matala syntyvyyden taso (kokonaishedelmällisyysluku 1,35) ei jäisi pysyväksi. Eläkkeiden rahoituksen kannalta skenaariolaskelmat näyttävät siis selvästi optimistisemmilta kuin Tilastokeskuksen tuoreimpaan väestöennusteeseen perustuva eläkelaskelma.
Pääministeri Antti Rinne lisäsi kierroksia eläkekeskusteluun ehdottamalla eduskuntakeskustelussa 7.11.2019 takautuvaa korotusta työeläkekarttumiin niille, jotka ovat olleet perhevapailla ennen vuotta 2005. Avaus liittyi opposition kysymykseen siitä, miten hallitus aikoo toteuttaa hallitusohjelman kirjauksen, jossa tavoitellaan alle 1 400 euron suuruisten työeläkkeiden korottamista työeläkemaksuja muuttamatta.
Tilastokeskus julkaisi uuden väestöennusteensa 30.9. Julkaisussa ovat mukana myös alueelliset ennusteet. Viime vuoden ennusteeseen verrattuna suurin muutos on syntyvyysluvuissa. Tilastokeskus olettaa nyt tämän vuosikymmenen toteutuneen kehityksen perusteella, että keskimääräistä lapsilukua mittaava kokonaishedelmällisyysluku olisi jatkossa vain 1,35. Kyseessä on merkittävä muutos, koska vielä viisi vuotta sitten luvun ajateltiin olevan 1,7. Uuden ennusteen mukaan vuosittain syntyvien lasten …
Työeläkkeen tavoitteena on kulutustason kohtuullinen säilyminen eläkeaikana. Kansan- ja takuueläkkeiden tarkoituksena on turvata riittävä vähimmäiseläketaso. Eläkkeiden indeksoinnin tarkoituksena on varmistaa näiden tavoitteiden saavuttaminen hinta- ja ansiotason muuttuessa. Mitä seuraisi, jos osa indeksikorotuksista kohdistettaisiin euromääräisesti pientä eläkettä saaville sen sijaan, että jokainen saa prosentuaalisesti yhtä suuren korotuksen?
Eläkekarttumien tai maksussa olevien eläkkeiden leikkaaminen vähentäisi luottamusta eläketurvaan. Leikkaus ei myöskään parantaisi nuorempien ikäluokkien asemaa millään tavoin.
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.