Eläketurvan arviointi ja kehittäminen

Euroopan komissio ja OECD:n kansainvälinen talousopetusverkosto (OECD/INFE) julkaisivat tammikuussa talousosaamisen viitekehyksen, joka nostaa esiin eläkeasioiden tuntemisen osana tärkeitä taloustaitoja. Useat mainituista asioista liittyvät eläkeaikaan varautumiseen, eläketuotteiden valintaan ja niihin liittyvien riskien tunnistamiseen. Suomessa työeläke, kansaneläke ja takuueläke ovat lakisääteisiä ja ne kattavat automaattisesti monet viitekehyksessä mainitut eläkeasiat.

Moni maa vaihtaisi akuutit ongelmansa Suomen kanssa. Voimme olla tyytyväisiä, että eläketurvaa koskeva keskustelu koskee 2060-luvulla nähtävissä olevaa laskennallista maksunkorotustarvetta eikä leikkaustarpeita tässä ja nyt.

Mitä mieltä nuoret ovat Suomen eläkejärjestelmästä? Mille pohjalle nuorten eläkenäkemykset rakentuvat? Tähän kysymykseen saimme vastauksia heinäkuussa, kun SuomiAreena-tapahtuman yhteydessä julkaistiin suomalaisten eläkenäkemyksiä vuosittain kartoittava Eläkebarometri.

Muutoksenhaun menettelystä säädetään entistä yksityiskohtaisemmin vuoden 2020 alusta voimaan tulleessa hallintoprosessilaissa. Etuuslaitosten vastuuta asian selvittämisestä on painotettu lain esitöissä.

Viime viikolla julkaistun eläkejärjestelmän kansainvälisen arvion mukaan Suomen eläkejärjestelmä onnistuu hyvin sen keskeisimmässä tehtävässään, toimeentulon turvaamisessa. Eläkkeelle siirryttäessä tulot muuttuvat keskimäärin verraten vähän ja vanhuuseläkeläisten köyhyys on muihin maihin verrattuna maltillista. Parin vuosikymmenen päästä tilanne voi olla kuitenkin toisenlainen. Pitääkö olla huolissaan?

Tanskalainen taloustieteen professori Torben Andersen on laatinut arvion Suomen työeläkejärjestelmän kestävyydestä ja riittävyydestä. Eläketurvakeskus julkaisi raportin 17.9. Andersenin raportti on jatkoa aiemmille, vuosina 2005 ja 2013 julkaistuille ulkoisille arvioille.

Suomessa on kaiken kaikkiaan hyvä ja kattava työeläkejärjestelmä. Ajoissa tehtävät muutokset pitävät järjestelmän hyvässä kunnossa. Meneillään on useita järjestelmää kehittäviä uusia lakihankkeita.

Suomessa eläkkeiden pitkän ajan näkymiä arvioidaan Eläketurvakeskuksen laatimien pitkän aikavälin laskelmien avulla. Mutta miten laskelmia tehdään muissa maissa? Esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa ja Kanadassa tehdään kehittyneitä eläkelaskelmia hyvin eri tavoin organisoituna. Eroja on muun muassa avoimuudessa, julkaisuväleissä ja politiikkavaikutuksissa.

Luottamus eläketurvaan on vahvaa työnantajasektorista riippumatta. Yrittäjien luottamus ei juuri eroa palkansaajista. Mielipiteet työssäkäyvien välillä ovat hämmästyttävänkin yhdenmukaisia.

Antti lähinnä surffaili aikuisikänsä, Liisa kävi pienipalkkaisissa töissä, mutta eläkkeessä se ei suuremmin näy. Onko sillä väliä? Tämä surffarin ongelma on tuttu yhteiskuntatieteissä. Viime vuosisadan merkittävimpiin filosofeihin kuuluva John Rawls vastusti perustuloa, koska ”Malibun rannoilla surffaavien tulisi elättää itsensä eikä kuluttaa yhteisiä varoja”.