Eläketurvan arviointi ja kehittäminen

Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma – Vahva ja välittävä Suomi – julkaistiin vähän ennen juhannusta. Eläkejärjestelmää koskeva raskaansarjan kirjaus löytyy luvusta ”1.5 Eläkkeet”. Hallitus haluaa valmistella kolmikantaisesti työeläkelakien muuttamista eläkevakuutusmaksutason pitkän aikavälin vakauttamiseksi sekä julkisen talouden kokonaisuuden merkittäväksi vahvistamiseksi pitkällä aikavälillä. Uudistamisesta pitäisi saavuttaa kolmikantainen yhteisymmärrys tammikuuhun 2025 mennessä.

Valtiovarainministeriö (VM) julkaisi maaliskuun alussa kaksi selvitystä, jotka käsittelevät julkisen talouden tasapainottamista. Myös eläkkeet ovat päässeet kartoituksen kohteeksi. Tämä ei ole yllättävää, koska eläkemenot ovat merkittävä osa julkisista menoistamme.

Useissa maissa on nostettu lakisääteistä vanhuuseläkeikää viimeisten 15 vuoden aikana. Tutkimusten perusteella nämä uudistukset ovat myöhentäneet eläkkeelle siirtymistä. Työllisyys ei kuitenkaan ole useimmiten kasvanut täysimääräisesti, koska samaan aikaan myös työttömyys ja työkyvyttömyys ovat lisääntyneet.

Suomen eläkejärjestelmä sijoittui tänä vuonna viidenneksi vuosittaisessa kansainvälisessä Global Pension Index -vertailussa. Saimme jo yhdeksättä kertaa vertailun parhaimmat pisteet eläkejärjestelmien hallinnon luotettavuudesta ja läpinäkyvyydestä. Mutta mitä läpinäkyvyys oikeastaan tarkoittaa?

Elinajanodote laskee jo kolmatta vuotta peräkkäin. Erityisesti iäkkäimpien kuolevuus on noussut voimakkaasti COVID-pandemian takia. Kehitys vaikuttaa erikoisella tavalla vanhuuseläkeikään tulevaisuudessa.

Pitkällä aikavälillä keskimääräisen eläkkeen ostovoima kasvaa, mutta kasvu jää jälkeen työllisten keskiansioiden kehityksestä. Keskiarvojen takana jokaisen eläkeläisen tilanne on yksilöllinen.

Työeläkejärjestelmän eläkevarat ovat paisuneet viime vuosien aikana, ja samalla parantaneet rahoitusasemaa merkittävästi. Eläkejärjestelmä ei suinkaan ole vielä valmis, sillä varojen suuren määrän alle peittyy merkittävä osa aiemmista laskelmista tuttuja haasteita. Eläkevarojen kasvun myötä myös vaihtelevien sijoitustuottojen tuomat haasteet kasvavat.

Hallitus on antanut esityksen julkisen hallinnon automaattista päätöksentekoa koskevaksi lainsäädännöksi. Osa ehdotuksista lisäisi merkittävästi julkisen hallintotehtävän toimeenpanon kustannuksia ja vaikeuttaisi palveluiden uudistamista. 

Suomessa on hyvä ja kattava työeläkejärjestelmä. Ajoissa tehtävät muutokset takaavat sen, että järjestelmä toimii yli sukupolvien ja on rahoituksellisesti kestävä. Tällä hetkellä isompia eläke-etuuksia koskevia uudistuksia ei ole valmisteilla. Näkymät tarkentuvat eläkejärjestelmän pitkän aikavälin rahoituslaskelmien valmistuttua syksyllä ja uuden hallituksen suunnitelmien myötä kevään eduskuntavaalien jälkeen.

Työmarkkinajärjestöjen suuri tavoite eläkkeelle siirtymisen myöhentymisestä saavutettiin viime vuonna. Koronan jälkeen kehityksessä voi tulla takapakkia, mutta suunta on oikea. Suomalaisten työurat pidentyvät ja 60-vuotias ei ole harvinainen näky työpaikalla.