Yrittäjä ja apurahansaaja ulkomaille
Jos olet yrittäjä tai apurahansaaja ja lähdet Suomesta tilapäisesti ulkomaille töihin, voit kuulua tiettyjen edellytysten täyttyessä Suomen sosiaaliturvaan. Suomen sosiaaliturvaan kuulumiseen vaikuttaa muun muassa se, missä maassa ja kuinka kauan työskentelet. Tilapäistä työskentelyä voi olla esimerkiksi projekti, koulutusmatka tai etätyö toisessa maassa.
EU-maissa tilapäisesti työskentelevä yrittäjä ja apurahansaaja tarvitsee Eläketurvakeskuksesta (ETK) haetun ja myönnetyn A1-todistuksen osoitukseksi Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta. Ilman A1-todistusta yrittäjä tai apurahansaaja ei voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan eikä lakisääteisiä maksuja saa maksaa Suomeen.
Sosiaaliturvasopimusmaassa tilapäisesti työskentelevän yrittäjän ja apurahansaajan pitää joihinkin maihin lähdettäessä hakea A1-todistusta vastaavaa todistusta, jotta hän voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan.
Muihin maihin lähdettäessä yrittäjän tulee tehdä ilmoitus ulkomailla työskentelystä Kelaan.
Tältä sivulta löydät tietoa yrittäjän ja apurahansaajan Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta ja ulkomaantyön vakuuttamisesta yhdessä ja useassa EU-maassa, sosiaaliturvasopimusmaassa ja sopimuksettomassa maassa työskentelyn aikana.
Yrittäjän ja apurahansaajan ulkomaantyön vakuuttamiseen vaikuttavat tekijät
Siihen, missä maassa ulkomailla tehty työ tulee vakuuttaa, vaikuttaa:
- ulkomailla työskentelyn kesto
- työskentelymaa
- missä roolissa tai rooleissa työskentelee
- missä yrityksen keskuspaikka on tai mistä maasta apuraha on myönnetty
- onko yrittäjä tai apurahansaaja kuulunut ennen ulkomailla työskentelyä Suomen sosiaaliturvaan joko asumisensa tai työskentelynsä perusteella.
Lisäksi yrittäjällä vaikuttaa
- onko yrittäjän eläkelain (YEL) mukainen vakuutus ollut voimassa vähintään 4 kuukautta ennen ulkomaantyötä toisessa EU- tai sosiaaliturvasopimusmaassa.
Lisäksi apurahansaajalla vaikuttaa
- onko maatalousyrittäjien eläkelain (MYEL) mukainen vakuutus voimassa vähintään siitä alkaen, kun työ EU- tai sosiaaliturvasopimusmaassa alkaa.
Yrittäjä on henkilö, joka tekee ansiotyötä omaan lukuunsa omalla yrittäjän riskillään, eikä työskentely tapahdu työ- tai virkasuhteessa. Kyseessä voi olla esimerkiksi freelancerina, kevytyrittäjänä tai toimeksiantosuhteessa tehty työ. Vakuuttamisvelvollisuus koskee myös sivutoimisia yrittäjiä, jos YEL-vakuuttamisvelvollisuuden edellytykset täyttyvät.
Henkilö, joka on vakuuttanut itsensä maatalousyrittäjän eläkelain (MYEL) mukaisesti ja harjoittaa maataloustoimintaa, poronhoitoa, kalastustoimintaa tai omistaa metsää, on myös yrittäjä.
Aiheesta muualla:
Apurahansaaja on henkilö, joka on saanut tieteen tai taiteen apurahan Suomesta. Hänen apurahansa vakuutetaan Melassa maatalousyrittäjien eläkelain (MYEL) mukaisesti, jos edellytykset vakuutuksen ottamiselle täyttyvät.
Aiheesta muualla:
EU-mailla tarkoitetaan:
- EU-maita: Belgia, Bulgaria, Espanja, Alankomaat, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tsekki, Unkari ja Viro.
- ETA-maita: Islanti, Liechtenstein ja Norja.
- Sveitsiä ja Isoa-Britanniaa.
Sosiaaliturvasopimusmaat:
- Australia, Chile, Etelä-Korea, Intia, Israel, Japani, Kanada, Kiina, Quebec ja Yhdysvallat.
Muut maat, ns. sopimuksettomat maat:
- Muita maita ovat muut kuin edellä mainitut maat, esimerkiksi Thaimaa, Brasilia tai Etelä-Afrikka.
Yrittäjä ja apurahansaaja EU-maassa
Jos lähdet Suomesta tilapäisesti ulkomaille töihin, esimerkiksi työmatkalle, projektityöhön tai työskentelemään etänä, voit kuulua vain yhden maan sosiaaliturvaan. Voit kuulua Suomen sosiaaliturvaan yhdessä tai useassa EU-maassa työskentelyn aikana, jos sinulle on Suomesta myönnetty A1-todistus.
Kun yrittäjä lähtee Suomesta tilapäisesti toiseen EU-maahan työskentelemään, esimerkiksi projektityöhön tai etätyöhön, yrittäjä voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan, jos hänellä on Suomesta myönnetty A1-todistus.
Yrittäjä voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan ja saada A1-todistuksen työskennellessään toisessa EU-maassa, jos hän
- työskentelee EU-maassa tilapäisesti, enintään 2 vuotta
- harjoittaa tavallisesti yritystoimintaa Suomessa
- harjoittaa ulkomailla samankaltaista yritystoimintaa kuin Suomessa.
on ennen ulkomaille lähtöään harjoittanut yritystoimintaa Suomessa ja tästä osoituksena yrittäjällä on ollut YEL-vakuutus voimassa vähintään 4 kuukautta ennen ulkomailla lähtöä.
Yrittäjän tulee hakea A1-todistusta ETK:sta. Jos edellytykset täyttyvät, voi A1-todistuksen saada osoitukseksi Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta.
Esimerkki: Henkilö on tehnyt työtä yrittäjänä Suomessa ja hän lähtee työskentelemään yrityksensä lukuun Viroon vuodeksi. Yrittäjällä on YEL-vakuutus, joka on ollut voimassa 6 kuukautta ennen kuin hän aloittaa työskentelyn Virossa. Yrittäjä hakee A1-todistusta ETK:sta. Edellytykset täyttyvät, joten ETK myöntää yrittäjälle A1-todistuksen. Todistuksen perusteella yrittäjä kuuluu Suomen sosiaaliturvaan Virossa työskentelyn aikana ja voi siten jatkaa YEL-vakuutuksen maksamista Suomeen.
Jos yrittäjä työskentelee EU-maassa yli 2 vuotta, mutta alle 5 vuotta, ja hän haluaa pitää YEL-vakuutuksen edelleen Suomessa, yrittäjän tulee hakea poikkeuslupaa ja uutta A1-todistusta ETK:sta. Poikkeuslupa edellyttää aina myös työskentelymaan suostumusta.
Kun yrittäjä työskentelee säännöllisesti kahdessa tai useassa EU-maassa, hänen tulee hakea aina A1-todistusta omasta asuinmaasta. Jos yrittäjä asuu Suomessa, hän hakee todistusta ETK:sta. Yrittäjä voi kuulua aina vain yhden maan sosiaaliturvaan kerrallaan, ja hän saa A1-todistuksen siitä maasta, jonka sosiaaliturvaan kuuluu. Yrittäjä maksaa lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut siihen maahan, josta hän saa A1-todistuksen.
Useassa maassa työskentelevä yrittäjä voi esimerkiksi käydä ulkomailla säännöllisesti lyhyillä työmatkoilla tai projektitöissä tai työskennellä välillä etänä ulkomailla ja välillä Suomessa.
Yrittäjä voi työskennellä useassa EU-maassa toistaiseksi tai tilapäisesti. A1-todistus myönnetään kuitenkin aina määräajalle, enintään 2 vuodeksi kerrallaan.
Asuinmaan merkitys yrittäjän sosiaaliturvaan
Yrittäjän asuinmaalla ja työskentelyn määrällä asuinmaassa on merkitystä siihen, minkä maan sosiaaliturvaan hän useassa EU-maassa työskennellessään kuuluu.
Yrittäjän asuinmaan määrittelyssä huomioidaan muun muassa se, missä maassa yrittäjän perhe asuu, missä maassa yrittäjällä on vakituinen asunto ja missä maassa yrittäjä viettää lomansa. Yrittäjän asuinmaata määriteltäessä otetaan huomioon asumisen kokonaistilanne.
Jos yrittäjä työskentelee asuinmaassaan vähintään 25 %, katsotaan hänen työskentelevän asuinmaassaan huomattava osa. Huomattavan osan määrittelyssä huomioidaan yrittäjän työaika ja/tai ansiotulo.
Jos yrittäjä työskentelee huomattavan osan (vähintään 25 %) asuinmaassaan: Yrittäjä kuuluu asuinmaansa sosiaaliturvaan ja maksaa lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut asuinmaahansa.
Esimerkki A: Yrittäjä asuu vakituisesti Suomessa ja työskentelee Suomessa 45 % ja Virossa 55 % työajastaan. Yrittäjän tulee hakea A1-todistusta asuinmaastaan Suomesta. Yrittäjä kuuluu Suomen sosiaaliturvaan, koska hän työskentelee huomattavan osan työajastaan asuinmaassaan Suomessa. ETK myöntää A1-todistuksen.
Esimerkki B: Yrittäjä asuu vakituisesti Suomessa. Hän työskentelee normaalisti Suomessa ja sen lisäksi hän tekee vuoden aikana useamman kerran muutaman viikon jaksoja Espanjasta käsin etätöitä Suomeen. Näiden lisäksi hänellä on asiakastapaamisia muissa EU-maissa.
Yrittäjän hakee A1-todistusta ETK:sta. Useassa maassa säännöllisesti töitä tekevälle voidaan edellytysten täyttyessä myöntää A1-todistus 2 vuodeksi kerrallaan ja sama todistus kattaa kaikki sinä aikana EU-maissa tehdyt työt. Eli yrittäjä ei tarvitse erillistä todistusta jokaista eri maata ja ulkomaantyöskentelyjaksoa varten.
Yrittäjän tulee ilmoittaa todistushakemuksella ne maat, joissa on sovittua tai suunniteltua työskentelyä seuraavan vuoden aikana. Jos kuitenkin todistuksen voimassaoloaikana työskentelymaita tulee lisää, ei niitä varten tarvitse hakea uutta A1-todistusta.
A1-todistuksen perusteella yrittäjä YEL-vakuuttaa kaikissa maissa tehdyn yrittäjätyöskentelynsä Suomessa, eikä muihin maihin tule maksaa lakisääteisiä sosiaalivakuutusmaksuja.
Jos yrittäjä ei työskentele asuinmaassaan huomattavaa osaa (vähintään 25 %): Yrittäjä vakuuttaa työskentelyn siinä maassa, jossa hänen yritystoimintansa keskuspaikka on. Yrittäjä hakee A1-todistusta asuinmaastaan.
Esimerkki C: Yrittäjä asuu vakituisesti Suomessa. Hän työskentelee Suomessa 20 % ja Ruotsissa 80 % työajastaan. Yrittäjä hakee A1-todistusta asuinmaastaan Suomesta. Yrittäjän toiminnan keskuspaikka on Suomessa. Yrittäjä kuuluu siten Suomen sosiaaliturvaan, vaikka hän ei työskentele asuinmaassaan Suomessa huomattavaa osaa työajastaan. Hän saa A1-todistuksen ETK:sta ja vakuuttaa Suomessa YEL-vakuutuksella sekä Suomessa että Ruotsissa tehdyn työn.
Kun apurahansaaja lähtee Suomesta tilapäisesti ulkomaille töihin, esimerkiksi tutkimustyöhön tai etätöihin, apurahansaaja voi kuulua tietyin edellytyksin Suomen sosiaaliturvaan. Suomen sosiaaliturvaan kuulumiseksi apurahansaaja tarvitsee ETK:sta haetun ja myönnetyn A1-todistuksen.
Apurahansaaja voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan ja saada A1-todistuksen, jos hän
- työskentelee tilapäisesti toisessa EU-maassa
- saa Suomesta myönnettyä apurahaa
- on kuulunut Suomen sosiaaliturvaan välittömästi ennen ulkomaille lähtöä
- on ottanut MYEL-vakuutuksen ulkomaantyöskentelyn ajalle.
Apurahansaaja voi työskennellä tilapäisesti yhdessä EU-maassa enintään 2 vuotta. Aikaraja on maakohtainen. Apurahansaajan tulee hakea Suomen sosiaaliturvaan kuulumista ETK:sta. Jos edellytykset täyttyvät, apurahansaaja saa A1-todistuksen osoitukseksi Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta.
Esimerkki: Apurahansaaja saa apurahan suomalaiselta säätiöltä ja lähtee työskentelemään Ranskaan vuodeksi. Apurahansaaja on MYEL-vakuuttanut apurahan ja hän kuuluu Suomen sosiaaliturvaan ennen kuin aloittaa työskentelyn Ranskassa. Apurahansaaja hakee A1-todistusta ETK:sta. ETK myöntää A1-todistuksen ja apurahansaaja kuuluu Suomen sosiaaliturvaan Ranskassa työskentelyn aikana.
Jos apurahansaaja työskentelee EU-maassa yli 2 vuotta, mutta alle 5 vuotta, ja hän haluaa järjestää sosiaaliturvansa Suomessa, hän voi hakea poikkeuslupaa ETK:sta. Poikkeuslupaa haetaan samalla A1-hakemuksella kuin alle 2 vuoden ulkomaantyöskentelyissäkin.
Aiheesta muualla:
Kun apurahansaaja työskentelee säännöllisesti useassa EU-maassa, hänen tulee hakea A1-todistusta aina omasta asuinmaasta. Jos apurahansaajan asuinmaa on Suomi, hän hakee todistusta ETK:sta.
Kahdessa tai useassa maassa työskentelevä apurahansaaja voi kuulua vain yhden maan sosiaaliturvaan kerrallaan, ja hän saa A1-todistuksen siitä maasta, jonka sosiaaliturvaan hän kuuluu.
Useassa maassa työskentelevä apurahansaaja voi esimerkiksi käydä ulkomailla säännöllisesti tutkimusprojektiin liittyen tai työskennellä välillä etänä ulkomailla ja välillä Suomessa.
Apurahansaaja voi työskennellä useassa EU-maassa toistaiseksi tai tilapäisesti. A1-todistus myönnetään kuitenkin aina määräajalle, enintään 2 vuodeksi kerrallaan, edellyttäen että MYEL-vakuutus on myönnetty samalla ajalle.
Asuinmaan merkitys apurahansaajan sosiaaliturvaan
Apurahansaajan asuinmaalla ja sillä, kuinka paljon apurahansaaja työskentelee omassa asuinmaassaan, on merkitys ratkaistaessa, minkä maan sosiaaliturvaan useassa EU-maassa työskentelevä apurahansaaja kuuluu.
Apurahansaajan asuinmaan määrittelyssä huomioidaan muun muassa se, missä maassa apurahansaajan perhe asuu, missä maassa apurahansaajalla on vakituinen asunto ja missä maassa apurahansaaja viettää lomansa. Apurahansaajan asuinmaata määriteltäessä otetaan huomioon asumisen kokonaistilanne.
Jos apurahansaaja työskentelee asuinmaassaan vähintään 25 %, hänen katsotaan työskentelevän asuinmaassaan huomattavan osan. Huomattavan osan määrittelyssä huomioidaan työaika ja/tai apurahan osuus toimeentulosta.
Jos apurahansaaja työskentelee huomattavan osan (vähintään 25 %) asuinmaassaan: Apurahansaaja kuuluu asuinmaansa sosiaaliturvaan ja hän maksaa lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut asuinmaahansa.
Esimerkki A: Apurahansaaja asuu vakituisesti Suomessa ja työskentelee Suomesta myönnetyllä apurahalla Suomessa 35 % ja Italiassa 65 % työajastaan. Apuraha on vakuutettu MYEL:in mukaan yhden vuoden ajalle. Apurahansaaja hakee A1-todistusta Suomesta. ETK myöntää A1-todistuksen vuodeksi ja apurahansaajan tulee maksaa kaikki lakisääteiset vakuutusmaksut Suomeen A1-todistuksen voimassaoloajan. Apurahansaaja kuuluu Suomen sosiaaliturvaan myös Italiassa työskentelyn ajan, koska hän työskentelee huomattavan osan työajastaan asuinmaassa Suomessa.
Esimerkki B: Apurahansaaja asuu vakituisesti Suomessa ja työskentelee normaalisti Suomessa. Apurahansaajalla on MYEL-vakuutus Suomessa. Suomen työn lisäksi apurahansaaja tekee vuoden aikana etätöitä ja koulutusmatkoja muissa EU-maissa. Apurahansaaja hakee A1-todistusta ETK:sta. Apurahansaaja kuuluu Suomen sosiaaliturvaan ja ETK myöntää A1-todistuksen vuodeksi.
Useassa maassa säännöllisesti töitä tekevälle voidaan edellytysten täyttyessä myöntää A1-todistus, joka kattaa kaikki sinä aikana EU-maissa tehdyt työt. Eli apurahansaaja ei tarvitse erillistä todistusta jokaista ulkomaantyöskentelyjaksoa varten.
Hakemuksella tulisi ilmoittaa ne maat, joissa on sovittua tai suunniteltua työskentelyä seuraavan vuoden aikana. Jos kuitenkin työskentelymaita tulee myöhemmin lisää, ei niitä varten tarvitse hakea uutta A1-todistusta.
A1-todistuksen perusteella apurahansaaja MYEL-vakuuttaa työskentelyn Suomessa, eikä muihin maihin tule maksaa lakisääteisiä sosiaalivakuutusmaksuja.
Jos apurahansaaja ei työskentele huomattavaa osaa (vähintään 25 %) asuinmaassaan: Apurahansaaja vakuuttaa työn siinä maassa, josta apuraha on myönnetty ja johon apuraha on vakuutettu.
Esimerkki C: Apurahansaaja asuu vakituisesti Suomessa ja työskentelee kahden vuoden ajan Suomesta myönnetyllä apurahalla Suomessa 15 % ja Ranskassa 85 % työajastaan. Apurahansaaja hakee A1-todistusta asuinmaastaan Suomesta. Hän kuuluu Suomen sosiaaliturvaan, vaikka hän ei työskentele huomattavaa osaa työajastaan asuinmaassaan Suomessa. Koska apuraha on myönnetty Suomesta ja apuraha on MYEL-vakuutettu Suomessa, katsotaan apurahansaajan toiminnan keskittyvän Suomeen. ETK myöntää A1-todistuksen 2 vuodeksi. Apurahansaajan tulee maksaa kaikki lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut todistuksen voimassaoloaikana vain Suomeen.
Aiheesta muualla:
Useassa eri roolissa ja useassa eri maassa työskentelevän henkilön kohdalla merkittävää on se, missä rooleissa henkilö työskentelee. Kussakin roolissa tehtävän työn määrällä ei ole merkitystä.
Yrittäjä tai apurahansaaja ja virkasuhde: Kun henkilö työskentelee yrittäjänä tai apurahansaajana yhdessä maassa ja virkasuhteessa toisessa maassa, hän kuuluu aina kaiken työn osalta sen maan sosiaaliturvaan, jossa hän on virkatyössä.
Esimerkki A: Henkilö työskentelee Suomessa apurahansaajana tutkimusprojektissa ja tämän lisäksi osa-aikaisesti Ruotsissa julkiselle työnantajalle virkasuhteessa. Henkilö hakee itse A1-todistusta ETK:sta ja ETK siirtää hakemuksen Ruotsin viranomaiselle. Ruotsi myöntää A1-todistuksen. Henkilö kuuluu Ruotsin sosiaaliturvaan ja henkilön ruotsalainen virkatyönantaja maksaa lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut Ruotsiin. Lisäksi henkilön tulee huolehtia itse apurahan vakuuttamisesta Ruotsiin.
Työntekijänä ja yrittäjänä tai apurahansaajana: Kun henkilö työskentelee työntekijänä yhdessä maassa ja yrittäjänä tai apurahansaajana toisessa maassa, hän kuuluu sen maan sosiaaliturvaan, jossa hän työskentelee työntekijänä.
Esimerkki B: Apurahansaaja asuu Suomessa ja työskentelee Suomessa tutkijana suomalaisella apurahalla. Lisäksi henkilö työskentelee työsuhteessa Saksassa. Henkilö hakee itse A1-todistusta asuinmaastaan Suomesta, ja ETK siirtää hakemuksen Saksan viranomaiselle. Saksa myöntää A1-todistuksen. Henkilö kuuluu Saksan sosiaaliturvaan ja henkilön saksalainen työnantaja maksaa lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut Saksaan. Lisäksi henkilön tulee itse huolehtia myös apurahatyön vakuuttamisesta Saksaan.
Aiheesta muualla:
Yrittäjä ja apurahansaaja sosiaaliturvasopimusmaassa
Jos työskentelet yrittäjänä tai apurahansaaja maassa, jonka kanssa Suomella on kahdenvälinen sosiaaliturvasopimus, sosiaaliturvasi ratkaistaan kyseisen sosiaaliturvasopimuksen tai Suomen ja työskentelymaan kansallisten, sosiaaliturvaa koskevien, säännösten perusteella.
Sosiaaliturvasopimukset eivät sisällä apurahaa koskevia säännöksiä. Sosiaaliturvasopimusmaassa työskennellessä apurahansaajiin sovelletaan kuitenkin sopimusten yrittäjiä koskevia säännöksiä, jollei toisin ole sovittu. Kaikki kahdenväliset sosiaaliturvasopimukset eivät kuitenkaan sisällä myöskään yrittäjiä koskevia vakuuttamissääntöjä. Tällöin tulee katsoa, mitä Suomen kansallinen lainsäädäntö määrää ulkomailla työskentelevän yrittäjän tai apurahansaajan vakuuttamisesta.
Sosiaaliturvasopimukset eivät sisällä kaikkia Suomen lakisääteisiä sosiaalivakuutusmaksuja tai -etuuksia. Jos yrittäjä tai apurahansaaja työskentelee maassa, jonka kanssa Suomella on sosiaaliturvasopimus, voi lakisääteisiä sosiaalivakuutusmaksuja siten joutua työskentelymaasta riippuen maksamaan joko toiseen tai molempiin maihin.
Alla on kerrottu sosiaaliturvasopimusten yrittäjää ja apurahansaajaa koskevista vakuuttamissäännöistä maittain.
Yrittäjä: Suomen ja Australian välisessä sosiaaliturvasopimuksessa ei ole yrittäjiä koskevia vakuuttamissäännöksiä. Kun yrittäjä lähtee työskentelemään Australiaan, yrittäjän tulee lähtökohtaisesti maksaa lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut Australiassa, Australian lainsäädännön edellyttämällä tavalla.
Koska sopimuksessa ei ole yrittäjiä koskevia säännöksiä, yrittäjä ei voi saada ETK:sta Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta todistusta, kun hän lähtee yrittäjänä töihin Australiaan.
Jos yrittäjä lähtee Australiaan töihin alle vuodeksi, voi yrittäjä kuitenkin pitää YEL-vakuutuksen Suomessa voimassa, jos
- hän asuu edelleen Suomessa Australiassa työskentelyn aikana
- hänellä on ollut YEL-vakuutus vähintään 4 kuukautta Suomessa ennen Australiaan lähtöä.
Jos yrittäjä tietää ulkomailla työskentelyn jatkuvan yli vuoden ajan, YEL-vakuutus tulee päättää jo ulkomaille lähtiessä.
Yrittäjän tulee ilmoittaa Australiassa työskentelystä omaan työeläkeyhtiöön, joka arvioi YEL-vakuutuksen voimassaolon edellytykset. Yrittäjän tulee myös ilmoittaa ulkomailla työskentelystä Kelaan.
Apurahansaaja: Kun apurahansaaja lähtee työskentelemään Australiaan, tulee hänen lähtökohtaisesti maksaa lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut Australiaan, Australian lainsäädännön edellyttämällä tavalla.
Jos apurahansaaja lähtee Australiaan töihin, tulee hänen olla yhteydessä Melaan MYEL-vakuuttamisen osalta sekä Kelaan asumisperusteisen sosiaaliturvan osalta.
Yrittäjä: Suomen ja Chilen välisessä sosiaaliturvasopimuksessa ei ole yrittäjiä koskevia vakuuttamissäännöksiä. Kun yrittäjä lähtee työskentelemään Chileen, tulee yrittäjän lähtökohtaisesti maksaa lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut Chilessä, Chilen lainsäädännön edellyttämällä tavalla.
Jos yrittäjä työskentelee Chilessä alle vuoden, voi Suomessa asuva yrittäjä hakea poikkeuslupaa Suomen sosiaaliturvaan kuulumiseksi jättämällä hakemuksen ETK:n asiointipalvelussa. Yrittäjän YEL-vakuutuksen tulee olla voimassa 4 kuukautta ennen Chilessä työskentelyn aloittamista.
Jos Chilen viranomainen hyväksyy poikkeuslupahakemuksen, ETK myöntää yrittäjälle FI/CL 1 -todistuksen osoitukseksi Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta.
Jos yrittäjä tietää ulkomailla työskentelyn jatkuvan yli vuoden ajan, tulee YEL-vakuutus päättää jo ulkomaille lähtiessä.
Apurahansaaja: Suomen ja Chilen välisessä sosiaaliturvasopimuksessa ei ole apurahansaajia koskevia säännöksiä. Kun apurahansaaja lähtee työskentelemään Chileen, tulee hänen lähtökohtaisesti maksaa lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut Chileen, Chilen lainsäädännön edellyttämällä tavalla.
Apurahansaaja, joka lähtee Chileen työskentelemään tilapäisesti, enintään 5 vuodeksi, ja jonka apuraha on Suomessa MYEL-vakuutettu, voi kuitenkin hakea poikkeuslupaa Suomen sosiaaliturvaan kuulumiseksi jättämällä ETK:lle sähköisen A1-todistushakemuksen.
Jos Chilen viranomainen hyväksyy poikkeuslupahakemuksen, ETK myöntää apurahansaajalle FI/CL 1 -todistuksen.
Yrittäjä: Kun yrittäjä lähtee työskentelemään Etelä-Koreaan, yrittäjä voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan Suomen ja Etelä-Korean sosiaaliturvasopimuksen perusteella, jos yrittäjä
- työskentelee tavallisesti Suomessa yrittäjänä
- työskentelee Etelä-Koreassa tilapäisesti enintään 5 vuotta
Yrittäjällä tulee olla ollut YEL-vakuutus voimassa vähintään 4 kuukautta ennen Etelä-Koreaan työskentelemään lähtemistä, jotta hän voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan ulkomailla työskentelyn ajan.
Yrittäjä tulee hakea Suomen sosiaaliturvaan kuulumista ETK:n sähköisestä asiointipalvelusta.
Jos edellytykset täyttyvät, ETK myöntää yrittäjälle FI/KR 1 -todistuksen Etelä-Koreassa työskentelyn ajalle.
Apurahansaaja: Suomen ja Etelä-Korean välisessä sosiaaliturvasopimuksessa ei ole apurahansaajia koskevia säännöksiä. Apurahansaajiin sovelletaan kuitenkin sopimuksen yrittäjiä koskevia säännöksiä.
Apurahansaaja voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan Etelä-Koreassa työskentelyn aikana, jos hän
- lähtee Etelä-Koreaan työskentelemään suomalaisella apurahalla enintään 5 vuodeksi
- vakuuttaa apurahan MYEL-vakuutuksessa
- on kuulunut Suomen sosiaaliturvaan ennen apurahatyöskentelyn aloittamista Etelä-Koreassa.
Apurahansaaja hakee Suomen sosiaaliturvaan kuulumiseksi ETK:n sähköisestä asiointipalvelusta.
Jos edellytykset täyttyvät, ETK myöntää apurahansaajalle FI/KR 1 -todistuksen Etelä-Koreassa työskentelyn ajalle.
Yrittäjä: Kun yrittäjä lähtee työskentelemään Intiaan, voi yrittäjä kuulua Suomen sosiaaliturvaan Suomen ja Intian sosiaaliturvasopimuksen perusteella, jos yrittäjä
- harjoittaa Suomessa tavallisesti yrittäjätoimintaa
- siirtää yritystoimintansa tilapäisesti, enintään 5 vuodeksi, Intiaan
- jatkaa Intiassa samankaltaista toimintaa kuin Suomessa.
Yrittäjällä tulee olla ollut YEL-vakuutus voimassa vähintään 4 kuukautta ennen Intiaan työskentelemään lähtemistä, jotta hän voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan ulkomailla työskentelyn ajan.
Yrittäjä hakee Suomen sosiaaliturvaan kuulumiseksi ETK:n sähköisestä asiointipalvelusta.
Jos edellytykset täyttyvät, ETK myöntää yrittäjälle FI/IN 1 -todistuksen Intiassa työskentelyn ajalle.
Apurahansaaja: Suomen ja Intian välisessä sosiaaliturvasopimuksessa ei ole apurahansaajia koskevia säännöksiä. Apurahansaajiin sovelletaan kuitenkin sopimuksen yrittäjiä koskevia säännöksiä.
Apurahansaaja voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan Intiassa työskentelyn aikana, jos hän
- lähtee työskentelemään Intiaan suomalaisella apurahalla enintään 5 vuodeksi
- vakuuttaa apurahan MYEL-vakuutuksessa
- on kuulunut Suomen sosiaaliturvaan ennen apurahatyöskentelyn aloittamista Intiassa.
Apurahansaaja hakee Suomen sosiaaliturvaan kuulumista ETK:n sähköisestä asiointipalvelusta. Todistusta haetaan samalla hakemuksella kuin A1-todistusta.
Jos edellytykset täyttyvät ETK myöntää apurahansaajalle FI/IN 1 -todistuksen.
Yrittäjä: Suomen ja Israelin välisessä sosiaaliturvasopimuksessa ei ole yrittäjän tilapäistä työskentelyä koskevia vakuuttamissäännöksiä. Kun yrittäjä lähtee työskentelemään Israeliin, tulee yrittäjän lähtökohtaisesti maksaa lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut Israeliin, Israelin lainsäädännön edellyttämällä tavalla.
Jos yrittäjä työskentelee Israelissa alle vuoden, voi yrittäjä kuitenkin hakea poikkeuslupaa Suomen sosiaaliturvaan kuulumista jättämällä hakemuksen ETK:n asiointipalvelussa. Yrittäjän YEL-vakuutuksen tulee olla voimassa 4 kuukautta ennen Israelissa työskentelyn aloittamista.
Jos Israel hyväksyy poikkeuslupahakemuksen, ETK myöntää yrittäjälle FI/ISR 1 -todistuksen.
Jos yrittäjä tietää ulkomailla työskentelyn jatkuvan yli vuoden ajan, tulee YEL-vakuutus päättää jo ulkomaille lähtiessä.
Apurahansaaja: Suomen ja Israelin välisessä sosiaaliturvasopimuksessa ei ole apurahansaajia koskevia säännöksiä. Kun apurahansaaja lähtee työskentelemään Israeliin, hänen tulee lähtökohtaisesti maksaa lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut Israeliin, Israelin lainsäädännön edellyttämällä tavalla.
Jos apurahansaaja on vakuuttanut apurahan MYEL:n mukaan, voi apurahansaaja hakea poikkeuslupaa Suomen sosiaaliturvaan kuulumiseksi ETK:n asiointipalvelussa.
Jos Israel hyväksyy poikkeuslupahakemuksen, ETK myöntää apurahansaajalle FI/ISR 1 -todistuksen.
Yrittäjä: Kun yrittäjä lähtee työskentelemään Japaniin, voi yrittäjä kuulua Suomen sosiaaliturvaan Suomen ja Japanin sosiaaliturvasopimuksen perusteella, jos yrittäjä
- työskentelee tavallisesti Suomessa yrittäjänä
- työskentelee Japanissa enintään 5 vuotta.
Yrittäjällä tulee olla ollut YEL-vakuutus voimassa vähintään 4 kuukautta ennen Japaniin työskentelemään lähtemistä, jotta hän voisi kuulua Suomen sosiaaliturvaan ulkomailla työskentelyn ajan.
Yrittäjä tulee hakea Suomen sosiaaliturvaan kuulumista ETK:n sähköisestä asiointipalvelusta.
Jos edellytykset täyttyvät, ETK myöntää yrittäjälle FI/JP 1 -todistuksen Suomen sosiaaliturvaan Japanissa työskentelyn ajalle.
Apurahansaaja: Suomen ja Japanin välisessä sosiaaliturvasopimuksessa ei ole apurahansaajia koskevia säännöksiä. Apurahansaajiin sovelletaan kuitenkin sopimuksen yrittäjiä koskevia säännöksiä.
Apurahansaaja voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan Japanissa työskentelyn aikana, jos hän
- lähtee Japaniin työskentelemään suomalaisella apurahalla enintään 5 vuodeksi
- on ottanut MYEL-vakuutuksen
- on kuulunut Suomen sosiaaliturvaan ennen apurahatyöskentelyn aloittamista Japanissa.
Apurahansaaja hakee Suomen sosiaaliturvaan kuulumista ETK:n asiointipalvelussa. Todistusta haetaan samalla hakemuksella kuin A1-todistusta.
Jos edellytykset täyttyvät, ETK myöntää apurahansaajalle FI/JP 1 -todistuksen Japanissa työskentelyn ajalle.
Yrittäjä: Suomen ja Kanadan välisessä sosiaaliturvasopimuksessa ei ole yrittäjien tilapäistä työskentelyä koskevia vakuuttamissäännöksiä. Kun yrittäjä lähtee työskentelemään Kanadaan, yrittäjän tulee lähtökohtaisesti maksaa lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut Kanadassa, Kanadan lainsäädännön edellyttämällä tavalla.
Koska sopimuksessa ei ole yrittäjiä koskevia säännöksiä, yrittäjä ei voi saada ETK:sta Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta todistusta, kun hän lähtee yrittäjänä töihin Kanadaan.
Jos yrittäjä lähtee Kanadaan töihin alle vuodeksi, yrittäjä voi kuitenkin pitää YEL-vakuutuksen Suomessa voimassa, jos
- hän asuu edelleen Suomessa Kanadassa työskentelyn aikana
- hänellä on ollut YEL-vakuutus vähintään 4 kuukautta Suomessa ennen Kanadaan lähtöä.
Jos yrittäjä tietää ulkomailla työskentelyn jatkuvan yli vuoden ajan, YEL-vakuutus tulee päättää jo ulkomaille lähtiessä.
Yrittäjän tulee ilmoittaa Kanadassa työskentelystä omaan työeläkeyhtiöön, joka arvioi YEL-vakuutuksen voimassaolon edellytykset. Yrittäjän tulee myös ilmoittaa ulkomailla työskentelystä Kelaan.
Apurahansaaja: Suomen ja Kanadan välisessä sosiaaliturvasopimuksessa ei ole määräyksiä apurahansaajista.
Suomen ja Kanadan toimivaltaiset viranomaiset ovat kuitenkin sopineet, että Kanadaan enintään vuodeksi töihin lähtevälle apurahansaajille voidaan hakemuksesta antaa todistus Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta.
Apurahansaaja voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan Kanadassa työskentelyn aikana, jos apurahansaaja
- on ottanut MYEL-vakuutuksen
- työskentelee Kanadassa tilapäisesti, enintään yhden vuoden
- työskentelee Kanadassa pelkästään suomalaisella apurahalla
- ei saa muita tuloja Suomesta tai Kanadasta.
Apurahansaaja hakee Suomen sosiaaliturvaan kuulumiseksi ETK:n sähköisellä hakemuksella.
Jos edellytykset täyttyvät, ETK myöntää apurahansaajalle FI/CAN 1A -todistuksen.
Jos Suomessa asuva apurahansaaja työskentelee Kanadassa yli vuoden, ETK voi hakea Kanadasta poikkeuslupaa Suomen sosiaaliturvaan kuulumiseksi. Apurahansaaja hakee poikkeuslupaa jättämällä ETK:lle sähköisen todistushakemuksen.
Jos Kanadan viranomainen hyväksyy poikkeuslupahakemuksen, ETK myöntää apurahansaajalle FI/CAN 1A -todistuksen.
Yrittäjä: Kun yrittäjä lähtee työskentelemään Kiinaan, voi yrittäjä kuulua Suomen sosiaaliturvaan Suomen ja Kiinan sosiaaliturvasopimuksen perusteella, jos yrittäjä
- työskentelee tavallisesti Suomessa yrittäjänä
- työskentelee Kiinassa enintään 5 vuotta.
Yrittäjällä tulee olla ollut YEL-vakuutus voimassa vähintään 4 kuukautta ennen Kiinaan työskentelemään lähtemistä, jotta hän voisi kuulua Suomen sosiaaliturvaan ulkomailla työskentelyn ajan.
Yrittäjä tulee hakea Suomen sosiaaliturvaan kuulumista ETK:n sähköisestä asiointipalvelusta.
Jos edellytykset täyttyvät, ETK myöntää yrittäjälle FI/JCN 1 -todistuksen Kiinassa työskentelyn ajalle.
Apurahansaaja: Suomen ja Kiinan välisessä sosiaaliturvasopimuksessa ei ole apurahansaajia koskevia säännöksiä. Apurahansaajiin sovelletaan kuitenkin sopimuksen yrittäjiä koskevia säännöksiä.
Apurahansaaja voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan Kiinassa työskentelyn aikana, jos hän
- lähtee Kiinaan työskentelemään suomalaisella apurahalla enintään 5 vuodeksi
- on ottanut MYEL-vakuutuksen
- on kuulunut Suomen sosiaaliturvaan ennen apurahatyöskentelyn aloittamista Kiinassa.
Apurahansaaja hakee Suomen sosiaaliturvaan kuulumista ETK:n asiointipalvelussa.
Jos edellytykset täyttyvät, ETK myöntää apurahansaajalle FI/CN 1 -todistuksen Kiinassa työskentelyn ajalle.
Yrittäjä: Suomen ja Quebecin välisessä sosiaaliturvasopimuksessa ei ole yrittäjän tilapäistä työskentelyä koskevia vakuuttamissäännöksiä. Lähtökohtaisesti Quebeciin työskentelemään lähtevän yrittäjän tulee siten maksaa lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut Quebecissä, Quebecin lainsäädännön edellyttämällä tavalla.
Alle vuodeksi Quebeciin työskentelemään lähtevä yrittäjä, joka asuu edelleen Suomessa, voi pitää YEL-vakuutuksensa kuitenkin Suomessa voimassa, jos
- hän asuu edelleen Suomessa Quebecissä työskentelyn aikana
- hänellä on ollut YEL-vakuutus vähintään 4 kuukautta Suomessa ennen Quebeciin lähtöä.
Jos yrittäjä tietää ulkomailla työskentelyn jatkuvan yli vuoden ajan, tulee YEL-vakuutus päättää jo ulkomaille lähtiessä.
Yrittäjä hakee Suomen sosiaaliturvaan kuulumista ETK:sta. Todistusta haetaan samalla sähköisellä hakemuksella kuin A1-todistusta.
Jos edellytykset täyttyvät, ETK myöntää yrittäjälle FI/Q 1 -todistuksen.
Apurahansaaja: Suomen ja Quebecin välisessä sosiaaliturvasopimuksessa ei ole määräyksiä apurahansaajista. Tästä syystä Quebecissä apurahansaajana työskentelevän tulee lähtökohtaisesti maksaa lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut Quebecissä, Quebecin lainsäädännön edellyttämällä tavalla.
Apurahansaaja voi kuitenkin kuulua Quebecissä työskentelyn ajan Suomen sosiaaliturvaan, jos apurahansaaja
- on vakuuttanut itsensä MYEL:n mukaan
- lähtee Quebeciin tilapäisesti, enintään yhdeksi vuodeksi
- työskentelee pelkästään suomalaisella apurahalla
- ei saa muita tuloja Suomesta tai Quebecistä.
Apurahansaajan voi hakea Suomen sosiaaliturvaan kuulumista ETK:n sähköisellä hakemuksella.
Jos Quebecin viranomainen hyväksyy poikkeuslupahakemuksen, ETK myöntää apurahansaajalle FI/Q 1-todistuksen.
Yrittäjä: Suomen ja Yhdysvaltojen välisessä sosiaaliturvasopimuksessa ei ole yrittäjien tilapäistä työskentelyä koskevia vakuuttamissäännöksiä. Kun yrittäjä lähtee työskentelemään Yhdysvaltoihin, tulee yrittäjän lähtökohtaisesti maksaa lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut Yhdysvaltoihin, Yhdysvaltojen lainsäädännön edellyttämällä tavalla.
Suomi ja Yhdysvallat ovat kuitenkin sopineet, että Suomessa asuva yrittäjä, joka tilapäisesti siirtää toimintansa Yhdysvaltoihin enintään vuodeksi, voi pitää YEL-vakuutuksensa Suomessa voimassa.
Edellytyksenä on, että Yhdysvaltoihin lähtevällä yrittäjällä on ollut YEL-vakuutus voimassa vähintään 4 kuukautta ennen Yhdysvaltoihin lähtemistä.
Yrittäjä hakee Suomen sosiaaliturvaan kuulumista ETK.sta samalla sähköisellä hakemuksella kuin A1-todistusta.
Jos edellytykset täyttyvät, ETK myöntää yrittäjälle FI/USA 1A -todistuksen.
Jos yrittäjän työskentely Yhdysvalloissa jatkuu yli vuoden, yrittäjä ei voi enää kuulua Suomen sosiaaliturvaan eikä YEL-vakuuttamista Suomessa voi jatkaa.
Apurahansaaja: Suomen ja Yhdysvaltain välisessä sosiaaliturvasopimuksessa ei ole säännöksiä koskien apurahansaajien vakuuttamista. Yhdysvaltoihin työskentelemään lähtevän apurahansaajan tulee siten lähtökohtaisesti maksaa lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut Yhdysvaltoihin.
Apurahansaaja voi kuitenkin vakuuttaa apurahatyön Suomessa, jos apurahansaaja:
- lähtee Yhdysvaltoihin työskentelemään apurahalla enintään vuodeksi
- vakuuttaa itsensä MYEL-vakuutuksessa
- on kuulunut Suomen sosiaaliturvaan ennen apurahatyöskentelyn aloittamista Yhdysvalloissa.
Apurahansaaja hakee Suomen sosiaaliturvaan kuulumista ETK:n sähköisellä hakemuksella.
Jos edellytykset täyttyvät, ETK myöntää työntekijälle FI/USA 1A -todistuksen.
Jos apurahansaaja työskentelee Yhdysvalloissa yli vuoden, mutta enintään 5 vuotta, apurahansaaja voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan poikkeusluvalla, jos apurahansaaja
- työskentelee Yhdysvalloissa vain Suomesta myönnetyllä apurahalla
- työskentelee MYEL-vakuutettavalla apurahalla, joka on myönnetty tieteelliseen tai taiteelliseen työhön
- työskentelee Yhdysvalloissa enintään 5 vuotta
- tulisi vakuutettavaksi molemmissa maissa ilman sosiaaliturvasopimusta.
Apurahansaaja voi hakea poikkeuslupaa Suomen sosiaaliturvaan kuulumiseksi ETK:n sähköisellä todistushakemuksella. Jos Yhdysvallat hyväksyy poikkeuslupahakemuksen, ETK ei anna apurahansaajalle erillistä sopimuksen mukaista todistusta, vaan ilmoittaa apurahansaajalle annetusta poikkeusluvasta ja Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta.
Yrittäjä ja apurahansaaja sopimuksettomassa maassa
Jos lähdet yrittäjänä tai apurahansaajana työskentelemään johonkin muuhun maahan eli niin sanottuun sopimuksettomaan maahan, esimerkiksi Thaimaahan tai Singaporeen, voit tietyin edellytyksin kuulua Suomen sosiaaliturvaan. Sinun tulee lisäksi selvittää mahdolliset vakuuttamiseen liittyvät vaatimukset myös työskentelymaasta.
Kun yrittäjä lähtee työskentelemään sopimuksettomaan maahan, yrittäjä voi pitää YEL-vakuutuksen Suomessa voimassa, jos
- ulkomaantyö kestää alle vuoden ja tarkoitus on palata sen jälkeen Suomeen
- yrittäjällä on ollut yrittäjän YEL-vakuutus voimassa vähintään 4 kuukautta ennen lähtöään sopimuksettomaan maahan
- yrittäjää pidetään Suomessa asuvana, tilapäisestä ulkomaantyöstä huolimatta.
Jos yrittäjä tietää, että ulkomailla työskentelyn jatkuu yli vuoden, YEL-vakuutus tulee päättää jo ulkomaille lähtiessä.
Eläketurvakeskus ei anna sopimuksettomaan maahan työskentelemään lähtevälle yrittäjälle todistusta Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta. Yrittäjän pitää olla yhteydessä omaan työeläkeyhtiöön, joka ratkaisee, voiko YEL-vakuutus olla voimassa sopimuksettomassa maassa työskentelyn ajan.
Lisäksi yrittäjän pitää olla yhteydessä Kelaan, joka ratkaisee yrittäjän oikeuden asumisperusteisiin sosiaaliturvaetuuksiin sopimuksettomassa maassa työskentelyn aikana.
Kun apurahansaaja lähtee työskentelemään sopimuksettomaan maahan, apurahansaaja voi tietyin edellytyksin MYEL-vakuuttaa apurahatyön Suomessa. Apurahansaajan tulee olla yhteydessä Maatalousyrittäjien eläkelaitokseen (Mela), joka ratkaisee voiko MYEL-vakuutus olla voimassa sopimuksettomassa maassa työskentelyn ajan.
Lisäksi apurahansaajan pitää olla yhteydessä Kelaan, joka ratkaisee apurahansaajan oikeuden asumisperusteisiin sosiaaliturvaetuuksiin sopimuksettomassa maassa työskentelyn aikana.
Eläketurvakeskus ei näissä tilanteissa anna apurahansaajalle todistusta Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta.
Aiheesta muualla:
Aiheesta muualla: