Puolan eläkejärjestelmä 2024
Sosiaaliturvalaitos ZUS (Zaklad Ubezpieczen Spolecznych) vastaa sosiaaliturvan järjestämisestä palkansaajille ja yrittäjille. Maatalousyrittäjillä on oma sosiaalivakuutus, jota hallinnoi KRUS (Kasa Rolniczego Ubezpieczenia Spolecznego). Tämän lisäksi tietyillä valtion viranhaltijoilla on omat vanhuuseläkejärjestelmänsä.
Vuonna 2023 yleisessä järjestelmässä oli noin 16 miljoonaa vakuutettua ja maatalousyrittäjien järjestelmässä 1,1 miljoonaa.
Vuonna 1999 maassa tehtiin mittava eläkeuudistus, jonka myötä vanhuuseläkkeen osalta siirryttiin maksuperusteiseen laskennallisten tilien (NDC, notional defined contribution) järjestelmään.
Julkinen eläkejärjestelmä jakautuu vanhaan (ennen vuotta 1999 voimassa olleeseen) etuusperusteiseen eläkejärjestelmään, uuteen laskennallisiin tileihin perustuvaan eläkejärjestelmään sekä vapaaehtoiseen rahastoeläkkeeseen (Otwarty Fundusz Emerytalny, OFE).
Työeläkkeiden lisäksi eläkeläisille maksetaan tarvittaessa tarveharkintaista vähimmäisetuutta.
| Tieto | Tunnusluku | Vuosi |
|---|---|---|
| Väkiluku | 37,5 miljoonaa | 8/2024 |
| Odotettavissa oleva elinikä: | – | – |
| – miehet | 74 vuotta | 2022 |
| – naiset | 81 vuotta | 2022 |
| Vanhuushuoltosuhde (65+/15-64 v.) | 28 | 2022 |
| BKT / henkilö | 20 900 € | 2023 |
| BKT:n reaalikasvu (arvio) | 0,2 % | 2023 |
| Vuosi-inflaatio | 11,5 % | 2023 |
| Keskipalkka | 1 849 €/kk | 2023 |
| Keskimääräinen lakisääteinen vanhuuseläke | 612 €/kk | 2021 |
| Lakisääteiset eläkemenot BKT:sta | 10,2 % | 2022 |
| Valuuttakurssi | 1 € = 4,3 PLN | 11/2024 |
Lähteet: Eurostat ja GUS.
Hallinto
Puolan eläkejärjestelmä kuuluu työ- ja sosiaaliministeriön (Ministerstwo Pracy i Polityki Spolecznej) hallinnonalaan. Julkisesta sosiaaliturvajärjestelmästä vastaava ZUS on jaettu alueellisiin toimipisteisiin, joita on 68.
ZUS kerää kaikki sosiaaliturvamaksut. Tämä koskee myös rahastoeläkemaksua, jonka se välittää eläkerahastoyhtiöille. ZUS vastaa julkisen järjestelmän etuuksien maksamisesta.
Rahoitus
Lakisääteinen eläkejärjestelmä toimii jakojärjestelmäperusteisesti, ja se rahoitetaan pääasiallisesti vakuutusmaksuilla (noin 84 % tuloista) sekä valtion osuuksilla (12 %). Loput tulot tulevat siirroista rahastoeläkejärjestelmästä.
Valtio osallistuu eläketurvan rahoitukseen kattamalla vähimmäiseläkkeen kustannukset ja maksamalla vakuutusmaksuja palkattomilta ajoilta (mm. lastenhoitoaika ja työttömyys). Valtio myös vastaa lakisääteisen eläkejärjestelmän rahoitusvajeesta jakojärjestelmäperiaatteella toimivan osuuden osalta.
Sosiaaliturvajärjestelmällä on ollut vuodesta 2002 pieni puskurirahasto (Fundusz Rezerwy Demograficznej, FRD), jonka pääomaa on ajoittain kasvatettu valtion omaisuuden yksityistämisestä saaduilla tuloilla. Puskurin arvo oli reilut 10 miljardia euroa vuonna 2022 (45 miljardia zlotya).
Vakuutusmaksutaulukko
| Maksu | Yhteensä | Työntekijä | Työnantaja | Palkkakatto |
|---|---|---|---|---|
| Vanhuuseläkemaksu | 19,52 % | 9,76 % | 9,76 % | 2,5-kertainen keskipalkka* |
| Työkyvyttömyys- ja perhe-eläkemaksu | 8 % | 1,50 % | 6,50 % | 2,5-kertainen keskipalkka* |
| Sairausvakuutusmaksu | 2,45 % | – | 2,45 % | – |
| Työtapaturma- ja ammattisairausmaksu | 0,67 – 3,33 % | – | 0,67 -3,33 % | – |
| Työuraeläkemaksu | 1,5 %** | – | 1,5 %** | 2,5-kertainen keskipalkka* |
Palkansaajat vakuutetaan ensimmäisestä ansaitusta zlotysta lähtien. Yrittäjien tulee vakuuttaa itsensä vähintään 60 %:lla keskimääräisistä kuukausiansioista.
Sosiaalivakuutusrahasto (Fundusz Ubezpieczen Spolecznych, FUS) hallinnoi vakuutusmaksuja. Rahasto koostuu neljästä eri erillisestä rahastosta, jotka vastaavat eri riskeihin liittyvistä etuuksista. Vanhuuseläkerahasto vastaa vanhuuseläkkeen rahoittamisesta, työkyvyttömyysrahasto vastaa työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeistä, täysorvon hyvityksestä, kuntoutusrahasta, työkyvyttömyyden jälkeisestä vanhuuseläkkeestä, hautausavustuksesta sekä työttömien varhaiseläke-etuudesta. Sairausvakuutusrahasto vastaa sairauteen, vanhempainvapaisiin sekä kuntoutukseen liittyvistä etuuksista. Tapaturmarahasto vastaa työtapaturmia ja ammattitauteja koskevista etuuksista.
Vanhuuseläkemaksu jakautuu seuraavalla tavalla riippuen siitä, onko vakuutettu valinnut rahastoeläkkeen vai ei.
Vanhuuseläkemaksun jakautuminen
| Tili | ZUS | FUS | OFE | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Vain rahastotili | 12,22 % | 7,3 % | – | 19,52 % |
| Rahastoeläke ja rahastoeläketili | 12,22 % | 4,38 % | 2,92 % | 19,52 % |
Jakojärjestelmäperusteiseen osaan ohjataan 12,22 %-yksikköä. Rahastoeläkkeeseen ohjataan 7,3 %-yksikköä, joka menee joko kokonaan FUSin hallinnoimalle rahastotilille, tai sitten osittain FUSille (4,38 %) ja rahastoeläkeyhtiölle (OFE, Otwarty Fundusz Emerytalny) (2,92 %). Jälkimmäinen siinä tapauksessa, että vakuutettu on päättänyt vapaavalintaisesti sijoittaa osan rahastoeläkkeestään rahastoeläkeyhtiöön.
Vanhuuseläkemaksut kartuttavat henkilökohtaista laskennallista eläkepääomaa. Jakojärjestelmäperusteinen pääoma indeksoidaan yleisen kuluttajahintakehityksen mukaan, jonka lisäksi huomioidaan vähintään 20 prosenttia palkkakehityksestä. FUSin hallinnoimalle rahastotilille karttunutta pääomaa ei tosiasiallisesti rahastoida, vaan se indeksoidaan nimellisen BKT:n viiden vuoden kehityksen mukaan. Pääoman arvo ei voi laskea. Rahastoeläkeyhtiöihin maksettujen vakuutusmaksujen arvo kehittyy sijoitustuottojen perusteella. Vakuutetun kuoleman yhteydessä voi leski periä rahastoeläkkeen suoraan omaan pääomaansa.
Kaikkien vakuutettujen rahastoeläke maksetaan lopulta ZUSin kautta, vaikka se olisi maksettu rahastoeläkeyhtiöön, sillä kymmenen vuotta ennen kuin vakuutettu jää vanhuuseläkkeelle hänen varoja ryhdytään siirtämään asteittain ZUSin hallintaan. Tähän menettelyyn viitataan termillä ”slider mechanism”. Samalla myös koko rahastoeläkemaksu ohjataan täysimääräisesti ZUSille. Eläkerahastojen on pidettävä huoli likviditeetistään, kun rahoja ryhdytään siirtämään ulos.
Rahastoeläkeyhtiöiden tulee maksaa ZUSille 0,4 prosenttia hallinnointipalkkiota saamastaan vakuutusmaksutulosta.
Vanhuuseläke (emerytura)
Vanhuuseläkeikä on naisilla 60 ja miehillä 65 vuotta.
Puolassa on myös mahdollisuus jäädä varhaiseläkkeelle ennen varsinaista vanhuuseläkeikää. Vakuutetut voivat myös täydentää vakuutushistoriaansa maksamalla vapaaehtoisia vakuutusmaksuja, jos eläkeoikeuden ehdot eivät muuten täyttyisi.
Vanhuuseläkkeen määrä
Puolan lakisääteinen eläke määräytyy maksuperusteisesti. Rahastoituja maksuperusteisia eläkkeitä hallinnoivat sekä ZUS että yksityiset vakuutuslaitokset (Powszechne Towarzystwa Emerytalne, PTE). Vanhuuseläkkeen maksaa kuitenkin ZUS, jolle siirretään yksityisille vakuutuslaitoksille maksettu rahastoeläkkeen osuus, ennen kuin vakuutettu jää vanhuuseläkkeelle.
Vanhuuseläkkeen määrä saadaan jakamalla vakuutetun eläkepääoma ikäkohortin odotettavissa olevalla elinajalla, joka ilmaistaan kuukausina. Eläkepääomaan lasketaan mukaan sekä maksuperusteinen eläke että rahastoeläke.
Eläkkeen vähimmäismäärä
Vähimmäiseläke vuonna 2023 on 1500 PLN (345 €) kuukaudessa. Tämä on vähimmäismäärä myös työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeelle. Jotta henkilöllä on oikeus vähimmäiseläkkeeseen, tulee hänellä olla vähintään 25 vuotta (miehet) tai 20 vuotta (naiset) vakuutettua aikaa. Tosin vähintään neljän lapsen äidit saavat vähimmäiseläkkeen, vaikka heidän oikeutensa siihen ei täyttyisi.
Varhaiseläkkeet
Maatalousyrittäjien eläkejärjestelmässä (KRUS) eläkeiät voivat erota yleisen järjestelmän eläkei’istä. Myös tietyillä ammattiryhmillä, kuten kaivostyöläisillä ja rautatietyöläisillä voi olla yleistä eläkeikää alhaisemmat eläkeiät.
Jos vakuutettu on tehnyt urallaan raskaaksi luokiteltavia töitä vähintään 15 vuotta, voidaan hänelle maksaa työuraeläkettä ennen varsinaista vanhuuseläkeikää. Työuraeläkkeelle voi jäädä 55-vuotiaana (naiset) ja 60-vuotiaana (miehet). Työuraeläkettä maksetaan lakisääteiseen vanhuuseläkeikään asti.
Vanhuuseläkkeelle jäätyään henkilö voi jatkaa työskentelyä ilman minkäänlaisia tulorajoja. Työsuhde tulee kuitenkin katkaista, jotta vanhuuseläkkeen maksaminen voidaan aloittaa. Työssäkäynnin ja eläkkeen yhdistämiseen ei tämän jälkeen liity mitään rajoituksia.
Jos vakuutetulla ei täyty yleinen eläkeikä, voi hänellä olla tulorajat maksussa olevan etuuden mukaan. Jopa pienikin työskentely voi katkaista eläkkeen.
Työkyvyttömyyseläke (Renta z tytulu niezdolnosci do pracy)
Työkyvyttömyyseläke myönnetään henkilöille joiden työkyky on vähentynyt osittain tai täysin fyysistä tai henkisistä vaivoista johtuen. Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää määräaikaisesti tai toistaiseksi. Työkyvyttömyyttä on kahta lajia:
- Täysi työkyvyttömyys, kun henkilön ei ole mahdollista tehdä mitään työtä.
- Osittainen työkyvyttömyys, kun henkilö ei kykene harjoittamaan vakiintunutta ammattiaan mutta kykenee muuhun työhön.
Sosiaalivakuutuslaitos ZUS tekee päätöksen vakuutetun työkyvyttömyydestä laitoksen vakuutuslääkärin näkemykseen perustuen. Hakija voi valittaa päätöksestä kahden viikon kuluessa.
Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää vain, jos työkyvyttömyys alkaa työn tai palkattomien aikojen aikana, tai korkeintaan 18 kuukautta näiden päättymisen jälkeen. Tätä vaatimusta ei kuitenkaan ole, jos työkyvyttömyys on täysi, ja vakuutetuilla on takanaan vähintään 20 vuoden (naiset) tai 25 vuoden (miehet) vakuutushistoria.
Työkyvyttömyyteen vaaditaan tietyn mittainen vakuutushistoria, joka riippuu hakijan iästä:
| Ikä | Vakuutusaikavaatimus |
|---|---|
| <20 vuotta | 1 vuosi |
| 20 – 22 vuotta | 2 vuotta |
| 22 – 25 vuotta | 3 vuotta |
| 25 – 30 vuotta | 4 vuotta |
| yli 30 vuotta | 5 vuotta |
Yli 30-vuotiaalta vaaditaan, että viiden vuoden vakuutusaikavaatimus on täyttynyt työkyvyttömyyttä edeltävän kymmenen vuoden aikana.
Vakuutetun täyttäessä vanhuuseläkeiän muuttuu työkyvyttömyyseläke automaattisesti vanhuuseläkkeeksi. Tällöin vakuutettu saa myös rahastoeläkkeen maksuun.
Työkyvyttömyyseläke määräytyy etuusperusteisesti. Työkyvyttömyyseläke rahoitetaan työkyvyttömyys- ja perhe-eläkemaksulla, joka on kahdeksan prosenttia palkasta.
Työkyvyttömyyseläkkeen määrä riippuu vakuutuksenalaisesta tulosta, vakuutusvuosien määrästä, rinnasteisten kausien määrästä sekä tuloperusmäärästä. Eläkkeen taso määräytyy seuraavasti:
- 24 % tuloperusmäärästä
- 1,3 % vakuutuksenalaista tuloista kerrottuna vakuutusvuosien määrällä
- 0,7 % vakuutuksenalaista tuloista kerrottuna rinnasteisten kausien määrällä
- 0,7 % perusmäärästä kerrottuna tulevan ajan vuosien määrällä, jos vakuutusvuosia on alle 25. Tuleva aika lasketaan 25 vuoteen asti. Jos vakuutusvuosia on yli 25, ei tulevaa aikaa ole.
Tuloperusmäärä vastaa edellisen vuoden kansallista keskipalkkaa sosiaaliturvamaksuilla vähennettynä.
Osatyökyvyttömyyseläkkeen määrä on 75 prosenttia täyden työkyvyttömyyseläkkeen määrästä. Laskentasäännöt ovat samat kuin täydessä työkyvyttömyyseläkkeessä.
Työtapaturmasta tai ammattitaudista johtuvan eläkkeen määrä on 60 prosenttia vakuutuksenalaisesta tulosta, jos kyseessä on osittainen työkyvyttömyys ja 80 prosenttia vakuutuksenalaisesta tulosta, jos kyseessä on täysi työkyvyttömyys.
Rinnasteisiin kausiin luetaan mukaan työttömyys, sairaus, lastenkasvatus sekä yliopisto-opinnot. Rinnasteisten kausien määrä voi olla korkeintaan yksi kolmasosa vakuutusvuosien määrästä.
Vakuutettu voi tehdä työkyvyttömyyseläkkeen rinnalla työtä, mutta säännöt ovat tiukasti rajoitetut. Jos kuukausiansiot ovat alle 70 prosenttia Puolan keskipalkasta, eläkkeeseen ei tule mitään vähennystä. Jos ansiotulot ovat 70 ja 130 prosentin välillä keskipalkasta, eläkettä vähennetään 24 prosenttia. Jos kyseessä on osatyökyvyttömyyseläke, vähennetään sitä 18 prosenttia.
Jos ansiotulot ovat yli 130 prosenttia Puolan keskipalkasta, lakkautetaan eläkkeen maksaminen. Rajat koskevat myös Suomessa asuvia.
Koulutuseläke myönnetään työkyvyttömyyskriteerit täyttävälle henkilölle, jolla on mahdollisuus uudelleen kouluttautua. Koulutuseläkkeen määrä on 75 prosenttia eläkkeen perusteena olevasta palkasta. Koulutuseläkkeen määrä ei voi kuitenkaan jäädä alle osatyökyvyttömyyseläkkeen vähimmäismäärän. Koulutuseläkettä ei voida maksaa ansiotulojen rinnalla.
Koulutuseläke myönnetään pääsääntöisesti kuudeksi kuukaudeksi, mutta siihen voidaan myöntää jatko. Koulutuseläkettä ei voida kuitenkaan maksaa yli 36 kuukautta.
Perhe-eläke (Renta rodzinna)
Perhe-eläke voidaan myöntää edunjättäjän lapsille, leskelle, entiselle aviopuolisolle tai huollettavina olleille vanhemmille.
Jotta perhe-eläke voidaan myöntää, täytyi edunjättäjällä olla maksussa vanhuus- tai työkyvyttömyyseläke tai hänellä olisi ollut oikeus näihin eläkkeisiin. Jos kuoleman syy on työtapaturma tai ammattitauti, myönnetään eläke, vaikka vakuutettu ei täyttäisi vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeen ehtoja.
Perhe-eläke määräytyy joko maksussa olevan vanhuus-, työkyvyttömyys- tai laskennallisen työkyvyttömyyseläkkeen mukaan.
Edunsaajat:
- Leskelle voidaan myöntää eläke, jos hän oli edunjättäjän kuollessa yli 50-vuotias tai työkyvytön tai hänellä on huollettavanaan lapseneläkkeeseen oikeutettu alle 16-vuotias lapsi tai alle 18-vuotias opiskeleva tai työkyvytön lapsi.
- Entiselle aviopuolisolle voidaan myöntää eläke, jos hän täyttää leskeneläkkeen ehdot ja edunjättäjä maksoi kuollessaan hänelle elatusapua.
- Edunjättäjän tai tämän aviopuolison lapsille (ml. Adoptiolapset), jotka ovat alle 16-vuotiaita tai alle 25-vuotiaita mutta opiskelevat täyspäiväisesti. Lapsille, jotka ovat tulleet työkyvyttömiksi ennen 16 ikävuotta, myönnetään eläke ilman ikärajoituksia.
- Edunjättäjän huollettavana olleet vanhemmat, jos heidän kohdallaan täyttyy samat kriteerit kuin entisen aviopuolison osalta.
- Mikäli leski ei täytä ehtoja, muttei pysty elättämään itseään, voidaan myöntää tilapäinen leskeneläke vuodeksi.
- Tietyissä erityistapauksissa myös lastenlapsilla, sisaruksilla tai muilla huollettavina olleilla lapsilla voi olla oikeus perhe-eläkkeeseen.
Perhe-eläkkeen määrä on tietty osuus siitä vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeestä, jota vakuutetulle maksettiin. Jos edunjättäjä oli menehtyessään työelämässä, käytetään perhe-eläkkeen perustana edunjättäjän laskennallista työkyvyttömyyseläkettä
Jos perhe-eläkkeensaajia on yksi, saa hän 85 prosenttia edunjättäjän eläkkeestä, jos edunsaajia on kaksi, saavat he 90 prosenttia edunjättäjän eläkkeestä ja jos edunsaajia on kolme tai enemmän saavat he yhteensä 95 prosenttia edunjättäjän eläkkeestä. Perhe-eläke jaetaan tasan kaikkien edunsaajien kesken.
Eläkettä vähennetään, mikäli edunsaajan tulot ylittävät 70 prosenttia keskipalkasta eikä eläkettä makseta, mikäli ansiot ylittävät 130 prosenttia keskipalkasta.
Täysorvoille myönnetään eläkekorotus.
Edunjättäjän rahastoeläkkeen pääomasta puolet siirretään lesken omaan rahastoeläkkeeseen, toinen puoli taas siirretään edunjättäjän nimittämälle henkilölle, joka voi myös olla leski. Jos edunjättäjä ei ole nimennyt henkilöä, kohdellaan tätä toista puolta pääomasta normaalien perimissääntöjen mukaan.
Hautausavustus voidaan myöntää edunjättäjän lähiomaiselle hautauskulujen kattamiseksi. Hautausavustus maksetaan kertasuorituksena ja se on enimmäismäärältään 4 000 PLN.
Lisäeläkkeet
Vapaaehtoinen eläkevakuuttaminen on mahdollista työnantajakohtaisissa PPE-eläkejärjestelmissä (PPE, Pracownicze Programy Emerytalne). Nämä järjestelmät ovat aina maksuperusteisia ja täysin rahastoituja. Työnantaja maksaa lisävakuutusmaksua seitsemän prosenttia työntekijän palkasta, jonka päälle työntekijä voi itse maksaa lisää.
Henkilökohtaiset IKE-eläketilit (Indywidualne Konto Emerytalne) mahdollistavat taas jokaisen yksilöllisen lisäeläkesäästämisen. Yksittäinen henkilö voi maksaa tililleen maksuja enintään noin kolme kertaa keskipalkan verran.
Näiden lisäksi vuodesta 2012 alkaen kaikilla yli 16-vuotiailla on ollut mahdollista säästää henkilökohtaisille IKZE-eläkevakuutustileille (Indywidualne Konto Zabezpieczenia Emerytalnego). Maksukatto on noin 120 % suhteessa keskipalkkaan. Muista lisäeläketavoista poiketen, tässä sekä maksut että tuotto ovat verovapaita.
Indeksiturva
Eläkkeisiin tehdään indeksikorotus vuosittain maaliskuussa. Indeksikorotus seuraa yleistä kuluttajahintakehitystä lisättynä vähintään 20 prosentilla keskimääräisestä palkkakehityksestä. V
Pienimpiin eläkkeisiin tehdään yleensä zlotymääräinen tasokorotus. Yleensä myös vähimmäiseläkkeitä tarkistetaan indeksikorotuksen yhteydessä.
Verotus
Eläkkeet ovat verotettavaa tuloa. Puolassa on kaksiportainen verojärjestelmä; vuonna 2024 veroprosentti on 12 aina 120 000 PLN:n vuosituloihin asti. Ylittävien tulojen osalta veroprosentti nousee 32 prosenttiin.
Eläkkeistä ei makseta sosiaalivakuutusmaksuja.
Lue lisää Etk.fi:ssä:
Aiheesta muualla:
- Työ- ja sosiaaliministeriö (Ministerstwo Pracy i Polityki Społecznej)
- Sosiaaliturvalaitos ZUS (Zaklad Ubezpieczen Spolecznych)
hallinnoi lakisääteisiä ansaintaeläkkeitä. Se kerää vakuutusmaksut sekä myöntää ja maksaa eläkkeet. - Tilastokeskus (Glowny Urzad Statystyczny; GUS)
- Finanssivalvontaviranomainen (KNF) valvoo eläkerahastoja
- Puolan eläkejärjestelmän kuvaus (SSA)
- Puolan eläkejärjestelmän ja sosiaaliturvan kuvaus (Euroopan komissio)