Eläkkeiden korvaustaso

OECD ja Euroopan unioni tuottavat säännöllisesti selvityksiä ja vertailuja eläketasoista eri maissa. OECD puolestaan tuottaa kahden vuoden välein Pensions at a Glance –raportin, jossa vertaillaan eläkkeiden tasoa sekä eläketurvan rakennetta ja rahoitusta OECD-maissa. Viimeisin  raportti on julkaistu 2023 joulukuussa. Viimeisin EU:n selvitys on kesäkuussa 2021 julkistettu Euroopan komission Pensions Adequacy Report (ns. PAR-raportti). PAR-raportti julkaistaan kolmen vuoden välein.

OECD-maiden eläketurva

OECD julkisti joulukuussa 2023 selvityksen eri jäsenmaidensa ja G20-maiden eläketurvasta. Pensions at a Glance -raportti julkaistaan kahden vuoden välein. Raportin mittarivalikoima kattaa mm. eläketurvan tasoon, rakenteeseen ja rahoitukseen liittyviä vertailuja. Raportin erityisteemana on maiden eläkeratkaisut ja muut toimenpiteet liittyen raskasta, kuluttavaa tai vaarallista työtä tekeviin ammattiryhmiin. Vuoden 2021 raportissa järjestö kiinnitti huomion automaattisiin sopeutusmekanismeihin.

Suomen työeläke OECD:n keskitasoa

OECD mittaa eläketurvan tulevan korvaustason olettaen työuran ulottuvan 22-vuotiaasta kansalliseen eläkeikään saakka, Suomen osalta 69-vuotiaaksi. Eläkkeiden korvausastevertailussa suomalaisen keskituloisen palkansaajan tuleva eläke on hieman OECD:n keskitason yläpuolella, kun mukaan on otettu sekä lakisääteinen että pakollinen lisäeläketurva. OECD:n keskiarvo on tällöin 55 prosenttia ja Suomen noin 58 prosenttia eläkettä edeltävästä palkasta. Pienituloisen palkansaajankohdalla korvausaste on OECD:n keskiarvoa matalampi (58,4 % vs. 63,8 %) ja suurituloisen kohdalla korkeampi (58,4 % vs. 42,3 %). Suomen osalta korvausasteissa ei ole merkittävää muutosta edelliseen vertailuun nähden. 

Korvausastelaskelmissa tarkastellaan myös eläkkeen tason säilymistä eläkeaikana. Mittarina käytetään tällöin korvausastetta 80-vuotiaana. OECD-maissa korvausaste laskee keskimäärin 45 prosenttiin. Suomessa kehitys on samansuuntainen korvausasteen pudotessa noin 52 prosenttiin, kun eläkkeellä on oltu 12 vuotta. Pudotukset johtuvat maksussa olevien eläkkeiden indeksoinnista, jotka harvemmin seuraavat suoraan palkkojen kehitystä. 

Eläkkeiden bruttokorvausasteet ovat keskipalkkaisella työntekijällä korkeimmat, noin 80 prosenttia Kreikassa ja Espanjassa. Australiassa korvausaste oli 26 prosenttia ja vertailumaiden matalin. Suomessa korvausaste on hivenen OECD-maiden keskitason yläpuolella. Laskelmat sisältävät lakisääteisten eläkkeiden lisäksi työmarkkinaeläkkeet.

Eläketurvassa merkittäviä eroja EU-maiden välillä

The Pension Adequacy Report (PAR) tehdään komission ja jäsenmaiden yhteistyönä. Se vertailee laajasti eurooppalaisia eläkejärjestelmiä erityisesti eläkkeiden riittävyyden näkökulmasta sekä nykytilanteen (2022) että tulevaisuuden eläketurvan kannalta (2062).

Raportissa on lukuisa määrä erilaisia indikaattoreita ja vaihtoehtolaskelmia vanhuuseläkkeiden tasojen mittaamiselle. Laskelmien eläketurva koostuu yleisesti lakisääteisten eläkejärjestelmien vanhuuseläkkeistä, mutta maasta riippuen myös työnantaja- tai alakohtaiset ns. työmarkkinaeläkkeet (ns. toinen pilari) voivat olla mukana, jos ne edustavat merkittävää roolia maan eläketurvassa. Vapaaehtoinen yksilöllinen eläketurva eli ns. kolmannen pilarin eläketurva ei sen sijaan ole yleensä laskennassa mukana.

Raportissa tarkastellaan erilaisten työurien tuottamia eläketasoja ns. teoreettisten korvausasteiden (TRR) kautta. Eläketasoja tarkastellaan siten laskennallisen uran tehneen henkilön brutto- ja nettokorvausasteiden kautta. Toisin sanoen, bruttoeläkkeen suhteena bruttoansioihin ja nettoeläkkeen suhteena nettoansioihin. Erilaisten työurien tarkastelun kautta saadaan selville myös esimerkiksi lastenhoidon tai osittaisen työskentelyn vaikutus eläketurvaan. Lisäksi voidaan tarkastella eri tuloluokkiin kuuluvien henkilöiden eroja eläkkeiden korvausasteissa.

Oheisessa kuviossa on esitetty PAR-raportin tietojen perusteella ns. perustapauksen (base case) korvausasteet eri EU-maissa. Kyseessä on keskipalkkaisen henkilön brutto- ja nettokorvausaste, kun henkilö jää eläkkeellä vuonna 2022 maan kansallisessa eläkeiässä ja on siihen mennessä tehnyt 40 vuoden työuran. Joissain maissa miesten ja naisten eläkeiät eroavat ja näissä tapauksissa kyseessä on miespuolisen henkilön korvausaste. Vastaavat laskelmat on tehty myös tulevaisuuden osalta niin, että henkilö aloittaa työuransa vuonna 2022 ja jää eläkkeelle 40 vuoden kuluttua vuonna 2062 kansallisessa eläkeiässä.

EU-maissa nettokorvausasteet vaihtelevat 105 (Hollanti) ja 33 (Viro) prosentin välillä. Suomen eläkkeen laskennallinen korvausaste on reilut 62 prosenttia. Yleisesti nettokorvausasteet ovat bruttokorvausasteita korkeampia johtuen mm. verotuksen rakenteesta. Suurempien tulojen veroaste nousee yleensä matalia korkeammaksi ja siten myös nettomääräinen eläke ja palkka ovat yleensä toisiaan lähempänä.

Nettokorvausasteet vaihtelevat Alankomaiden 105 prosentin ja Viron 33 prosentin välillä. Suomen eläkkeen laskennallinen korvausaste on reilut 62 prosenttia ja EU-maiden keskitasoa.

Lue lisää Etk.fi:ssä:

Aiheesta muualla:

Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.