Elinajanodote ja huoltosuhde
Eurostatin (Europop 2023) arvioiden mukaan sekä naisten että miesten elinajanodotteet kasvavat edelleen vuoteen 2100 mennessä. Samalla elinajan erot tasaantuvat eri maissa. Elinajanodote on vuosien määrä, jonka tietyn ikäisen oletetaan elävän kuolleisuuden pysyessä ennallaan.
Suomessa alle vuoden ikäisten elinajanodotteen arvioidaan naisilla nousevan vuoteen 2100 mennessä 93,2 vuoteen. Erot Euroopan maiden välillä eivät ole kovin suuria.
Miesten kohdalla ero on naisia selvempi. Suomalaismiesten elinajanodote vuonna 2100 on ennusteen mukaan 89,4 vuotta ja hivenen keskimääräistä korkeampi. Se on hieman matalampi kuin muissa Pohjoismaissa. Miesten elinajanodote ei laskelmassa saavuta missään Euroopan maassa naisten elinajanodotetta. Ainoastaan Islannissa, Norjassa ja Sveitsissä miesten elinajanodote saavuttaa 90 vuoden rajan.
Naisten ja miesten elinajanodotteen ero on Suomessa ennustejakson lopussa 3,8 vuotta, kun se jakson alussa oli viisi vuotta. Naisten ja miesten välinen ero on pienin Islannissa ja Norjassa: 3,3 vuotta. Vastaava ero on suurin Baltian maissa: Virossa 4,4 vuotta; Latviassa 4,5 vuotta ja Liettuassa 4,6 vuotta.
Aiheesta muualla:
- Europop 2023: Elinajanodote iän ja sukupuolen mukaan (Eurostat)
- Elinajanodote, toteutunut (Eurostat)
Vanhushuoltosuhteen muutos vuodesta 2022 vuoteen 2100
Vanhushuoltosuhde kuvaa vähintään 65-vuotiaiden lukumäärän suhdetta työikäiseen eli 15–64-vuotiaaseen väestöön. Mitä suurempi 65 vuotta täyttäneiden lukumäärä suhteessa nuorempiin on, sitä korkeampi vanhushuoltosuhteen arvo on.
Vanhushuoltosuhde kasvaa kaikissa tarkastelumaissa, mutta muutoksen voimakkuus vaihtelee. Suomen vanhushuoltosuhde (64,8 %) vuonna 2100 on laskelman mukaan vertailumaiden korkeimpia. Huoltosuhde on laskelman mukaan pienin Tshekissä (54,1%), Ruotsissa (54,8%), Unkarissa (55,2%) ja Kyproksella (55,6 %) vuonna 2100.
Aiheesta muualla:
