EU:n talous-, työllisyys- ja sosiaalipolitiikka vaikuttavat Suomen työeläkejärjestelmään monella tavalla.

Taloutta, työllisyyttä ja sosiaaliturvaa koskevat päätökset tehdään pääosin kansallisella tasolla. EU-tasolla sovitaan kuitenkin yhteisistä talous- ja työllisyyspolitiikan suuntaviivoista, joiden mukaisia kansallisten päätösten tulee olla. Myös sosiaalipolitiikan keskeisillä osa-alueilla on sovittu yhteiset tavoitteet jäsenmaille. Eläkejärjestelmien uudistaminen on yksi näistä alueista.

Unionin perussopimus (sopimus Euroopan unionin toiminnasta) edellyttää, että jäsenmaat sovittavat yhteen harjoittamaansa talouspolitiikkaa ja työllisyyspolitiikkaa niin, että unionin yhteiset tavoitteet voidaan saavuttaa. Perussopimuksen mukaan EU:n komission tulee myös helpottaa jäsenmaiden toimien yhteensovittamista sosiaalipolitiikan ja erityisesti sosiaaliturvan alalla. Vakiintuneeksi toimintatavaksi sosiaalipolitiikan alalla on muodostunut vertaisoppimista korostava avoimen koordinaation menetelmä.

Yhteiset pelisäännöt ovat erityisen tärkeät talous- ja rahaliittoon (EMU) kuuluvissa maissa, koska jokaisen jäsenmaan ratkaisuilla voi olla vaikutuksia, jotka ulottuvat muihin liittoon kuuluviin maihin ja unioniin laajemminkin. Näiden pelisääntöjen noudattamista seurataan osana talouspolitiikan ohjausjaksoa.

Eri politiikan alojen tavoitteet pyritäänkin asettamaan EU-tasolla niin, että ne eivät olisi keskenään ristiriitaisia vaan tukisivat toistensa toteutumista. Tätä yhteensovittamista on viime vuosina tiivistetty.

Aiheesta muualla:

• Talouspolitiikan ohjaus ja koordinointi (Valtionvarainministeriö)
• Työllisyyspolitiikan ohjaus ja koordinointi (Työllisyys- ja elinkeinoministeriö)
• Sosiaalipolitiikan ohjaus ja koordinointi (Sosiaali- ja terveysministeriö)

Avoin koordinaatio eläkkeissä

EU-tasolla eläkejärjestelmistä keskustellaan sosiaalisen suojelun komiteassa, jossa ovat edustettuina jäsenvaltiot ja EU-komissio. Komitean työtapa on avoimen koordinaation menetelmä (AKM).

Yksinkertaistettuna AKM tarkoittaa sitä, että jäsenvaltiot ja komissio päättävät yhdessä strategisista tavoitteista, joihin sitoudutaan. Sosiaalisen suojelun komiteassa analysoidaan eläkeuudistuksia, kartoitetaan hyviä toimintatapoja ja harjoitetaan vertaisoppimista. Kansalliseen päätäntävaltaan jää keinojen valitseminen tavoitteiden toteuttamiseksi.

Yhteisiä strategisia tavoitteita, joihin sitoudutaan.

EU:n toimivalta perustuu jäsenvaltioiden perustamissopimuksissa luovuttamaan oikeuteen toimia määritellyillä osa-alueilla. Toimivalta on jaettu kolmeen luokkaan: yksinomaiseen, jaettuun sekä toimivaltaan toteuttaa tuki-, yhteensovitus- ja täydennystoimia. Lakisääteisten eläkejärjestelmien osalta toimivalta on kansallista.

Sosiaalipolitiikka on jaetun toimivallan aluetta. Sosiaalipolitiikassa EU voi toimia sosiaaliturvan koordinoinnin, työsuojelun tai työelämän sääntelyn, sukupuolten välisen tasa-arvon, syrjinnän ehkäisyn, sosiaalisten ohjelmien ja terveyspolitiikan kentällä.

Eläkejärjestelmiä seurataan indikaattoreilla

Eläkejärjestelmien osalta avoimen koordinaation menetelmässä on sitouduttu ylläpitämään järjestelmiä, jotka

• tarjoavat riittäviä eläkkeitä kaikille, taaten kohtuulliseen elintason eläkkeelläoloaikana
• ovat taloudellisesti kestäviä ottaen huomioon julkistalous sekä väestön ikääntyminen, ja järjestelmät tukevat työurien pidentämistä sekä aktiivista ikääntymistä
• ovat nykyaikaisia ja läpinäkyviä, sopeutuneita miesten ja naisten odotuksiin ja toiveisiin sekä nykyaikaisiin yhteiskuntiin väestön ikääntyminen ja rakennemuutos huomioiden.

Näitä kolmea päätavoitetta seurataan indeksimittariston avulla. Jokaisesta päätavoitteesta on indeksimittaristo, joka koostuu ensisijaisista indikaattoreista sekä toissijaisista indikaattoreista. Eurostat kerää indikaattorit jokaisesta jäsenvaltiosta, ja sosiaalisen suojelun komitea seuraa niiden kehitystä.

Merkittäviä seurantaraportteja ovat myös joka kolmas vuosi ilmestyvä eläkkeiden riittävyyttä koskeva raportti sekä eläkejärjestelmien taloudellista kestävyyttä tarkasteleva ikääntymisraportti, jonka valmistelee talouspoliittisen komitean alainen työryhmä

Aiheesta muualla:

• Eläkeseurannan indikaattorit Eurostatin sivuilla
• Sosiaalisen suojelun komitea EU-komission sivuilla

Talouspolitiikan ohjausjakso

EU:n talouspolitiikan ohjausjaksolla, eli eurooppalaisella ohjausjaksolla (European Semester) tarkoitetaan vuosittain alkuvuoden kestävää jaksoa, jonka puitteissa käydään EU-tasolla samanaikaisesti keskustelua jäsenmaiden julkisista talouksista, makrotalouden epätasapainoista, kasvua edistävistä rakenneuudistuksista ja rahoitussektorin asioista. Sen puitteissa tapahtuu talouspolitiikkojen koordinointi ja monenkeskinen valvonta EU-tasolla. Myös yhteistyö työllisyys- ja sosiaalipolitiikan alueella on liitetty osaksi tätä ohjausjaksoa.

Ohjausjakso alkaa komission julkaisemalla vuotuisella kasvuselvityksellä. Siinä komissio esittää talouspoliittiset prioriteetit seuraaville 12-18 kuukaudelle. Helmikuussa komissio julkaisee jäsenvaltioita koskevat maaraportit, joissa tarkastellaan yksityiskohtaisemmin makrotalouden tilaa ja rakenteellisia uudistuksia. Huhtikuussa jäsenvaltiot esittävät julkisen talouden ohjelmansa (vakaus- ja lähentymisohjelmat). Uudistusohjelmissa kerrotaan maakohtaisten suositusten toimeenpanosta sekä vahvistetaan jäsenvaltioiden suunnittelemat rakenneuudistukset.

Komissio arvioi näitä ohjelmia ja antaa niiden pohjalta ehdotuksen maakohtaisiksi suosituksiksi touko- kesäkuussa. Suosituksista keskustellaan neuvoston eri kokoonpanoissa ja niiden asettamissa komiteoissa. Heinäkuun Eurooppa-neuvosto ottaa kantaa suosituksiin ja heinäkuussa julkaistaan neuvoston hyväksymät lopulliset suositukset. Tarkoituksena on, että jäsenmaat ottavat suositukset huomioon kansallisessa politiikassa ja talousarvioita laatiessaan loppuvuoden aikana.

Lue lisää:

• Maakohtaiset suositukset