Pääoma-arvokertoimet
Lakisääteisessä työeläkevakuutuksessa käytettävät pääoma-arvokertoimet perustuvat sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 1962 vahvistamaan laskuperustemalliin. Pääoma-arvokertoimia tarvitaan vakuutusmatemaattisissa laskelmissa esimerkiksi ennakkoon rahastoitavan maksun määrittämisessä ja vastuuvelan laskennassa sekä kertasuoritus- ja muuntokertoimia laskettaessa. Pääoma-arvokertoimissa otetaan huomioon esimerkiksi kuolevuus sekä sijoitusten tuotto korkoutuvuuden kautta.
Pääoma-arvokertoimien laskemisessa voidaan käyttää apuna niin kutsuttuja diskonttaus- ja kommutaatiofunktioita. Diskonttaus tarkoittaa jonkin tulevaisuudessa olevan rahamäärän kuten tulevien eläkemenojen muuntamista korkoutuvuuden avulla aikaisempaan ajanhetkeen kuten esimerkiksi nykyhetkeen. Diskonttaus- ja kommutaatiofunktioita ovat esimerkiksi funktiot Dx ja Nx.
Funktio Dx kuvaa vastasyntyneen elossaolotodennäköisyyttä iässä x syntymähetkelle diskontattuna. Funktio Nx kuvaa vastasyntyneen iässä x alkavan elinikäisen yhden yksikön suuruisen eläkkeen korvausten yhteissumman odotusarvoa. Odotusarvo on diskontattu syntymähetkelle. Funktioiden Dx ja Nx avulla voidaan laskea esimerkiksi eläkkeiden kertamaksuja tai eläkevastuita. Eläkkeiden kertamaksuja kuvaavia funktioita merkitään A:lla.
Lisätietoa pääoma-arvokertoimien määritelmistä ja laskemisesta löytyy Eläketurvakeskuksen julkaisemasta Pääoma-arvokertoimet-käsikirjasta. Pääoma-arvokertoimien lukuarvoja löytyy Eläketurvakeskuksen Tilastotietokannasta (Tilastokanta> Työeläkkeiden rahoitus ja kustannustenjako> Pääoma-arvokertoimet).
Lue lisää:
- Muistio: Työkyvyttömyyseläkevastuiden muutosten rahoitusvaikutukset 2022 (pdf, korjattu 27.4.2023)
- Muistio: Kaksiosainen kuolevuusperuste 31.12.2016 alkaen (pdf)
- Muistio: Vanhuuseläkevastuiden kuolevuusperustetäydennys 31.12.2016 (pdf)
- Muistio: Kertasuorituskertoimet 1.1.2022 alkaen
- Muistio: Asetus eläkkeen muuntamisesta eläkkeellesiirtymisikään vuodesta 2017 alkaen
Aiheesta muualla: