Puola laski eläkeikäänsä – ja sillä on merkittävät seuraukset
Euroopan väestö vanhenee. Pääsääntöisesti maat ovat varautuneet muutokseen uudistamalla eläkejärjestelmiään. Uudistuksissa on ollut yksi yhteinen nimittäjä: eläkeiän nosto. Puola teki lokakuussa täysin päinvastoin ja laski eläkeikää. Nyt maata uhkaa eläkeläisköyhyys.
Syy eläkeiän laskuun ei ole poikkeuksellisen nuori väestö, myös Puolassa väestö vanhenee muiden EU-maiden tapaan. Puolassa myös maastamuutto on maahanmuuttoa suurempaa.
Syy on yksinkertainen: vaalilupaus. Vaalit voittanut konservatiivinen Laki ja oikeus -puolue lupasi vaalikampanjan aikana perua viime hallituksen tekemän päätöksen ja laskea eläkeikää sekä palauttaa sukupuolille erilliset eläkeiät. Lupauksen mukaisesti lokakuussa eläkeikä laski miehillä 65 vuoteen ja naisilla 60 vuoteen.
Hallitus perusteli eri eläkeikiä sillä, että naisilla ja miehillä on erilaiset roolit yhteiskunnassa. Naisen paikka on vahvemmin kodinhoitoon liittyvissä tehtävissä, kuten lastenhoidossa, joten heidän tulisi myös eläköityä aiemmin.
Seurauksena pienemmät eläkkeet
Puolan sosiaalivakuutuslaitokselta (ZUS) saamieni tietojen mukaan valtaosa on käyttänyt mahdollisuutta eläköityä aikaisemmin. Tämä ei ole yllättävää. Tutkimukset osoittavat, että eläkeikä ohjaa vahvasti eläkkeellesiirtymisikää. Jos eläkeikää lasketaan, ihmiset eläköityvät keskimäärin aikaisemmin.
Puolan eläkejärjestelmä on maksuperusteinen jakojärjestelmä: eläkkeet määräytyvät maksujen mukaan, mutta niitä ei rahastoida vaan ne menevät suoraan eläkkeiden rahoitukseen. Tällaista järjestelyä kutsutaan eläkejargonissa laskennallisesti maksuperusteiseksi eläkejärjestelmäksi.
Maksuperusteisuudesta johtuen varhaisempi eläköityminen tulee laskemaan alkavia eläkkeitä. Yksinkertaistettuna: elinajanodotteen kasvaessa saman eläkepotin tulee riittää pidemmän aikaa. Tämä tarkoittaa kuukausieläkkeen pienenemistä. Näin käy etenkin naisten kohdalla, joilla eläkeikä tulee olemaan viisi vuotta miehiä alhaisempi. Uhkana on siis eläkeläisköyhyys.
Jos eläkeikää ei laskettaisi, yksilö joutuisi jatkamaan pidempään töissä ja samalla kerryttäisi itselleen riittävämmän eläkkeen. Tämä on myös yksi syy, miksi eläkejärjestelmissä on olemassa alaikäraja vanhuuseläkkeelle. Sillä pyritään turvaamaan eläkeajan tulotaso ja eläkejärjestelmän taloudellinen kestävyys.
Toisaalta yksilön kannalta positiivista on, että valinnanvapaus suhteessa eläköitymisajankohtaan lisääntyy. Varhaisempi eläköityminen voi olla perusteltua terveydentilan tai perhetilanteen takia. Eläkeiän laskeminen ei tarkoita sitä, että eläkkeelle olisi pakko jäädä aikaisemmin. Se vain tuli mahdolliseksi.
Verorahoituksen osuus kasvaa
Makrotalouden kannalta päätös on yhtä lailla hankala. Kun eläkeikä jää yhä kauemmaksi elinajanodotteen kehityksestä, ennakoidaan vähimmäiseläkemenojen kasvavan. Vähimmäiseläkkeet rahoitetaan verovaroin. Tämä tarkoittaa, että verotulojen osuus eläkejärjestelmässä kasvaa.
Julkisen sektorin rahoituksen kannalta ongelmallista on myös, että ihmisiä siirtyy aiempaa aikaisemmin pois työmarkkinoilta. Kun työssäkäyvien määrä vähenee, vaikuttaa se heikentävästi myös palkkasumman kehitykseen ja kykyyn rahoittaa eläkejärjestelmä. Jakojärjestelmä on tulonsiirto työssäkäyviltä eläkeläisille.
Tämän lisäksi on muistettava, että eläkkeet ovat palkkoja pienempiä, joten niistä maksetaan vähemmän veroja. Tämä taas vähentää valtion saamia verotuloja, joilla rahoitetaan valtion tarjoamia palveluita ja etuuksia.
Eikö mitään positiivista?
Koska kaikesta on hyvä oppia jotain, niin opittakoon Puolasta sen, että eläkeuudistukset on syytä valmistella huolellisesti ja rakentaa laaja konsensus. Muuten eläkejärjestelmä joutuu jatkuvien uudistusten ja vastauudistusten kohteeksi. Se ei ole järkevä tapa tehdä eläkepolitiikkaa.
Muuta positiivista en juuri kykene keksimään.
Kirjallisuutta:
Manoli, D.S. & Weber, A. (2016) The Effects of the Early Retirement Age on Retirement Decisions. Working Paper 22561, National Bureau of Economic Research.
Szczepanski, M. (2017) Analysis and assessment of changes in the statutory retirement age in Poland. Journal of Insurance, Financial Markets and Consumer Protection 25, 64-78.
Vermeer, N. & van Rooij, M. & van Vuuren, D.J. (2014) Social Interactions and the Retirement Age. Discussion Paper No. 10/2014-075, Netspar.
Kuva: iStock
