EU:n maakohtaiset suositukset
Osana EU:n talouspolitiikan ohjausjaksoa Euroopan komissio antaa vuosittain ehdotukset maakohtaisiksi suosituksiksi kaikille jäsenmaille. Komission suositusten pohjalta Eurooppa-neuvosto hyväksyy ja vahvistaa lopulliset suositukset, joilla ohjataan kansallista päätöksentekoa. Neuvosto on vuosien saatossa antanut suosituksia eri maille koskien eläkejärjestelmien uudistamista, etenkin eläkeiän nostamista ja varhaiseläkeväylien karsimista.
Suomelle ei ole annettu vuoden 2017 eläkeuudistuksen täytäntöönpanon jälkeen eläkeaiheista suositusta. Uudistusta ennen Suomea suositeltiin nostamaan tosiasiallista eläkkeellesiirtymisikää vähentämällä varhaisen työmarkkinoilta poistumisen väyliä ja sopeuttamalla eläkeiän tai eläke-etuudet elinajanodotteen muutoksiin.
Jäsenvaltiot ovat sitoutuneet ottamaan niille EU-asetusten nojalla annetun ohjauksen asianmukaisesti huomioon talous-, työllisyys- ja budjettipolitiikkansa kehittämisessä. Suositukset tulisi toimeenpanna 18 kuukauden kuluessa siitä, kun ne on virallisesti hyväksytty. Jäsenvaltiot raportoivat EU:lle kansallisilla ohjelmilla ja komissio valvoo jäsenvaltioiden edistymistä. Tarvittaessa jäsenvaltiolle voidaan antaa lisäsuosituksia ja sanktioita.
Talouspolitiikan EU-tasoinen ohjausjakso käynnistyy komission vuotuisen kasvuselvityksen julkaisulla, jossa arvioidaan EU:n keskeisiä taloudellisia haasteita. Alkuvuodesta julkaistaan maaraportit, joissa analysoidaan jäsenvaltioiden talouden tilaa laajalti. Vuoden 2023 raportissa todetaan työmarkkinoiden ja sosiaaliturvan osalta, että Suomen:
- Tulisi viedä eteenpäin sosiaaliturvajärjestelmän uudistusta, jolla pyritään lisäämään sosiaalietuusjärjestelmän tehokkuutta, mikä parantaisi työnteon kannustimia ja myös tukisi julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä
- Puuttua työvoimapulaan ja osaamisvajeeseen työvoiman uudelleen- ja täydennyskoulutuksella ja laajentamalla korkea-asteen koulutuksen tarjontaa erityisesti opintoaloilla, joille työmarkkinoilla on eniten kysyntää
- Lisätä panostusta politiikkatoimiin, joiden tarkoituksena on vihreän siirtymän edellyttämän osaamisen tuottaminen ja hankkiminen.
Maaraportti muodostaa pohjan maakohtaisille suosituksille. Ennen Suomen eläkeuudistusta Suomea suositeltiin maakohtaisissa suosituksissa huomioimaan elinajanodotteen kasvu eläkeiässä sekä karsimaan varhaiseläkeväyliä. Valtaosa muista jäsenvaltioista on saanut samankaltaisia suosituksia.
Eurooppa-neuvoston vahvistamissa suosituksissa Suomelle todetaan, että Suomen tulisi työmarkkinoiden osalta vuosina 2023-2024:
- kiinnittää huomiota työvoima- ja ammattitaitopulaan kouluttamalla työvoimaa uudelleen ja lisäämällä sen ammattitaitoa sekä laajentamalla korkea-asteen koulutustarjontaa erityisesti aloilla, joille on työelämässä suurin kysyntä.
Lue lisää:
Aiheesta muualla: Suomea koskeva maaraportti 2023