Yrittäjän on tärkeää miettiä eläketurvaansa
Yrittäjien eläkelaki eli YEL on ollut voimassa 50 vuotta. Yrittäjäkentässä on tyytymättömyyttä järjestelmää kohtaan, koska sitä pidetään kalliina. Tämä on luultavasti edistänyt alivakuuttamista. Haasteista huolimatta YEL on yrittäjän sosiaaliturvan perusta, ja sen riittävästä tasosta huolehtiminen on tärkeää.
50 vuotta sitten yrittäjät ja maatalousyrittäjät otettiin suomalaisen työeläkejärjestelmän piiriin. Puolen vuosisadan kuluessa järjestelmän perusteet ovat pysyneet ennallaan, mutta ikärajat ja eläkemaksut ovat nousseet samalla tavoin kuin työntekijöiden TyEL:n piirissäkin.
Yrittäjien todelliseen maksutasoon on vaikuttanut myös yhteisöverotuksen keventyminen: yhteisöverokanta on aikojen kuluessa alentunut voimakkaasti (noin 50 prosentista nykyiseen 20 prosenttiin), minkä vuoksi eläkemaksusta saatava verovähennys on vastaavasti pienentynyt.
Alivakuuttaminen on lisääntynyt
Tällä hetkellä YEL-järjestelmän tilanne on ongelmallinen. Yrittäjäkentässä järjestelmää kohtaan on tyytymättömyyttä, koska sitä pidetään kalliina. Tämä on luultavasti edistänyt alivakuuttamista eli sitä, että osa yrittäjistä maksaa selvästi pienempää eläkemaksua kuin vastaavasta työstä palkkasuhteessa jouduttaisiin maksamaan. Alivakuuttamisen seurauksena yrittäjien sosiaaliturvan taso heikkenee, ja valtion budjettitukea YEL-järjestelmän rahoitukselle on jouduttu kasvattamaan.
Lain mukaan vakuutettava YEL-työtulo pitäisi asettaa tasolle, joka vastaa samantasoisesta palkkatyöstä maksettavaa palkkaa. Tämä vaatimus ei kuitenkaan näytä toteutuvan.
Ratkaisukeinoja haetaan yhä ministeriössä
Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut vuosien kuluessa useita työryhmiä ratkomaan tätä ongelmaa. Toistaiseksi yhteisymmärrystä ratkaisukeinoista ei ole saavutettu. Erimielisyys tiivistyy näkemyseroihin siitä, kenen pitäisi olla vakuuttamisvelvollisuuden piirissä ja miten erilaisia taustatietoja yritystoiminnan laajuudesta ja kannattavuudesta pitäisi käyttää YEL-työtulon asettamisessa. Alustatalouden ja kevytyrittäjyyden lisääntyminen viime vuosina ei ole helpottanut näiden ongelmien ratkaisemista.
Haasteista huolimatta YEL muodostaa perustan yrittäjän sosiaaliturvalle ja sen riittävästä tasosta huolehtiminen on tärkeää. Hallitusohjelman mukaan tavoitteena on yrittäjien sosiaaliturvan parantaminen, ja YEL:in liittyvän lainsäädännön ja ohjeistuksen uudistaminen on siksi välttämätöntä.
Sunnuntaina vietetään Yrittäjän päivää, toivotan joka tapauksessa onnea ja menestystä kaikille ansiokasta työtä tekeville yrittäjille!
YELin hinta ei ole vain kallis, se on poskettoman kallis ja hyöty on olematon. Koko järjestelmä on automatisoitu niin että myöhästynyt maksu menee heti ulosottoon. Kuulostaa todelliselta yrittäjän turvalta todellakin, kuvottavaa touhua.
Itse sinnittelin pitkään korkeammalla YEL-maksulla sinisilmäisenä uutena yrittäjänä ja velkaa vain kertyi koska oli kuin kuristusote kurkussa. Sittemmin siirryin minimiin ja nyt koronan jälkeen ei riitä enää rahat siihenkään joten päätin lopettaa sen maksun kokonaan koska ehdot minimiin ei enää täyty. Jos olisin aikanaan saanut pitää nuo varat ja sijoittaa ne itse niin yritys olisi paremmassa kunnossa. Ei olisi tarvinnut kaikessa innovaatioissa pihistää, olisin voinut sijoittaa satoja euroja kuukausittain vaikka osakkeisiin tai rahastoihin ja yritys olisi paremmassa kunnossa. Mutta kun ei, pitää YELiot maksaa ensisijaisesti koska kulurakenne nyt vain on näin. Jokainen yrittäjä tietää että maksuilla rahoitetaan vain nykyisiä eläkkeitä jotka ovat liian korkeita mutta eläkkeiden määrille ei haluta tehdä muutoksia.
Nyt suunnitelmana on sitten pakottaa vähävaraiset yrittäjät maksamaan isompia maksuja lakimuutosten voimin vaikka niihin ei riitä rahaa nykyisessäkään tilanteessa. Tämä on häpeilemätön ja raukkamainen tapa lakiteitse kyykyttää yrittäjiä toimimattoman järjestelmän maksajiksi. Hoitakaa onneton eläkesotkunne itse älkääkä varastako meidän pieniä tuloja!
Olen itse pienyrittäjä ja nykyinen muutossuunnitelma YELiin on saanut minut miettimään yritystoiminnan siirtämistä ulkomaille. Suosittelen jokaisen yrittäjän pohtimaan tulevaisuutta toisessa maassa jossa yrittäjälläkin on ihmisarvo.